Human Resources vai Human Results?

Ville Parkkila.

HR, human resources eli ihmisresurssit. Kuinka ylevää ja innostavaa! HR-osaston tehtävä on laskea resursseille palkkaa, järjestää resursseille pikkujoulut ja kesäjuhlat.

Muun ajan HR keksii uusia sääntöjä ja rajoituksia, valvoo niiden noudattamista ja rankaisee rikkoja.

Tällaiseen rooliin HR on monissa yrityksissä puristettu, ja koska HR-väki on hyväntahtoista ja sopeutuvaa sakkia, siihen se on myös asettunut. Jos ottaa kliseisen vertauksen yrityksestä urheilujoukkueena, HR on tuomari, jota kaikki hieman pelkäävät. Ei sitä kannata ainakaan liian lähelle päästää. 

Usein HR itse ajaa itseään ulkokehälle liiketoiminnan ytimestä. Se puhuu työhyvinvoinnista, mutta ei osaa osoittaa sen tuloksia kohentavaa vaikutusta. Siksi jotkut jopa ajattelevat työhyvinvoinnin olevan tuloksen teon esteenä. HR osaa esittää usein kuluja, mutta ei osaa laskea investoinnin takaisinmaksuaikaa tai tuottoa. 

Moderni työelämä muuttaa pelikenttää. Työsopimusten ja palkkojen sijaan yhä useammin yrityksen arkeen liittyy yhteistyökumppaneita ja kevytyrittäjiä laskutuksineen. Työaikaa ei enää pidäkään valvoa tai sääntöjen seuraamista raportoida. Sen sijaan tarvitaan tukea henkiseen suorituskykyyn, palautumiseen, kehittymiseen ja oppimiseen. 

HR ei enää voi olla tuomari, sen pitää olla valmentaja. Valmentaja, jolle tulokset ovat yhtä tärkeitä kuin joukkueen omistajalle, kapteenille ja muille pelaajille. HR:n pitää olla kiinnostunut siitä, kuinka tulos syntyy, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja mitkä kenties estävät paremman tuloksen syntymistä. HR:n tulee tulkita peliä, tehdä ratkaisuehdotuksia, eikä odottaa toimintakäskyjä. Sen pitää ymmärtää johdon tuloskortteja ja vaikuttaa ensisijaisesti näiden tuloskorttien täyttymiseen. Tuloskortit ohjaavat johdon tekemistä, ja vain niistä käsin voidaan vaikuttaa. Hyvä tahto ei vielä aiheuta toimintaa. 

Uusi HR ei ole enää Human Resources vaan Human Results. Koska yritykset ovat edelleen rakentuneet ihmisistä, ihmiset tekevät tuloksen. HR on tuloksen takaaja, ei resurssien laskija tai siirtelijä. Hyvä HR on liiketoimintojen sparrari ja tsemppari, joka osoittaa arvonsa arkipäivän askareissa, ei juhlapäivien karonkoissa. Hyvä HR on liiketoiminnan ytimessä ja mukana rakentamassa yritykselle sopivaa ja juuri heidän omanlaistaan kulttuuria. Kun ajattelemme tuloksen olevan enemmän laadukkaassa yhteistyössä kuin resurssien määrässä tai yksilöiden osaamisessa, löydämme HR:lle yksilöllisemmät tarpeet jokaisessa organisaatiossa.   

Työelämän tempo kiihtyy ja tilanteet monimutkaistuvat entisestään. Huippu HR:ään kaivataan vankkaa tiimiä varmistamaan jatkuvaa oppimista ja monipuolista ajattelua. HR:n vastuulle lankeaa usein monenkirjava tehtäväkirjo, mutta vahva tiimiyhteistyö takaa avunsaannin ja asioiden etenemisen sujuvasti. 

Yhteenvetona todettakoon, että tässä ajassa kiinni olevan HR:n rooli on muuttunut resurssien hallinnasta yritysten tulosten tukemiseen henkilöresurssien avulla. HR ei enää ole pelkkä sääntöjen valvoja, vaan se toimii valmentajana, joka ymmärtää liiketoiminnan tavoitteet ja tukee henkilöstöä niiden saavuttamisessa.

Kun HR siirtyy valmentajan rooliin ja keskittyy yhteistyöhön, oppimiseen ja monipuoliseen ajatteluun, se todella vaikuttaa yrityksen menestykseen ja kulttuuriin. 

Ville Parkkila

HR-muotoilija

Töölön Vire

Scroll to Top