Rokotuksia pikaisesti myös yritysten henkilöstölle

Ikä ja sairaudet ovat rokotusten priorisointikriteereinä relevantteja, mutta olisiko syytä miettiä vielä muita kriteerejä, joilla turvataan yhteiskunnan toipuminen?
Johtaja Peer Haataja, Tampereen kauppakamari

Johtaja Peer Haataja, Tampereen kauppakamari

Koronarokotukset ovat alkaneet. Rokotuslinjauksen mukaan ensin rokotetaan koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat, mikä tarkoittaa noin 100 000 henkilöä. Toisessa aallossa rokotetaan ikääntyneet ja ne, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia, yhteensä noin 800 000 henkeä. Tämän jälkeen on vuorossa muu väestö. Linjaus on ymmärrettävä, ja se on saanut julkisesta keskustelusta päätellen melko laajan hyväksynnän.

Ikä ja sairaudet ovat priorisointikriteereinä relevantteja, mutta olisiko syytä miettiä lisäksi vielä muita kriteerejä, joilla koronan aiheuttamia riskejä ja negatiivisia vaikutuksia voidaan pienentää sekä turvataan yhteiskunnan toipuminen? Palautumisvaiheessa talouden tilanne nousee hyvin keskeiseksi tekijäksi.

Yritysmaailmassa koronan kanssa on opittu toimimaan siten, että koronan vaikutukset on minimoitu ja liiketoiminta on voinut jatkua. Kauppakamari teki teollisuusvaliokunnalle joulun alla kyselyn, jossa kartoitettiin teollisuusyritysten niitä toimintoja, joiden lamaantuminen koronasairastumisten tai -altistusten takia johtaisi vakaviin häiriöihin liiketoiminnassa tai jopa liiketoiminnan pysähtymiseen.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä jokaisessa kriittiseksi ryhmäksi nostettiin osa tuotantohenkilöstöä. Tätä kuvaa hyvin yritysjohtajan kommentti: ”Jos korona pääsee tiukoista turvatoimista huolimatta livahtamaan sellaiseen ammattiryhmään, joille ei ole korvaajia, tehdas ja koko liiketoiminta keskeytyvät”.

Lähes jokainen nosti kriittiseksi asiaksi myös myynnin liikkumisen, jossa rokotuksilla olisi ratkaiseva merkitys. ”Nyt voidaan jotenkin toimia, mutta karanteenimääräykset tekevät myynnin toiminnasta erittäin hankalan ja usein liiketaloudellisesti kannattamattoman”. Osalla yrityksistä koko liiketoiminta tai sen osa on projektiliiketoimintaa, johon sisältyvät asennukset, käyttöönotto ja koulutukset kohdemaassa. Tämän ryhmän sairastuminen johtaisi toimitusten myöhästymiseen tai peruuntumiseen.

Vastaajat korostivat, että kyse on verrattain pienistä määristä henkilöstöä. Tässä vastaajajoukossa arviolta 15–20 prosenttia henkilöstöstä toimii koronan näkökulmasta kriittisissä tehtävissä. Pirkanmaalla teollisuuden osalta tämä tarkoittaisi 6000–8000 henkeä. Valtaosa yritysten henkilöstöstä, johto ja asiantuntijat mukaan lukien, voi tehdä työtään koronan aikana rajoitukset huomioiden ja odottaa rokotusten etenemistä nyt linjatussa järjestyksessä.

Peer Haataja
johtaja
Tampereen kauppakamari