Onko kriisissä todella mahdollisuus?

Apulaisjohtaja Markus Sjölund, Tampereen kauppakamari.

Apulaisjohtaja Markus Sjölund, Tampereen kauppakamari.

Koronatuhkasta nousevan yhteiskunnan täytyy olla ennen kaikkea entistä joustavampi ja dynaamisempi.

Erinäiset suhdannekuvaajat ovat viime aikoina olleet karua luettavaa. Käyrät ovat näyttäneet alaspäin 90 asteen kulmassa. Kauppakamarit ovat seuranneet tilannetta tarkasti parin viikon välein uusituilla kyselyillä pandemian vaikutuksista. Ne ovat antaneet tilannekuvaa nykyhetkestä ja kertoneet, että korona vaikuttaa yli 90 prosenttiin yrityskentästä.

Omaan yritysbarometriimme vastasi 500 jäsenyritystämme. Se antaa myös koruttoman kuvan yritysten tilanteesta. Jonkin verran rivien välistä voi silti lukea myös toiveikkuutta. Siitä voi varovasti tulkita, että moni yritysjohtaja uskoo pandemian vaikutusten jäävän kuitenkin lyhytaikaisiksi. Tässä on selkeä ero esimerkiksi finanssikriisin aikaisiin tutkimuksiimme. Se on rohkaisevaa.

Suomalaiset käyttävät mielellään sanontaa ”kriisissä on mahdollisuus”. Mutta onko todella?
Finanssikriisin jälkeen moni totesi, että jos kriisi olisi ollut vähän syvempi, meidän olisi ollut pakko tehdä isot rakenteelliset muutokset ja saattaa ne maaliin. Silloin viitattiin muun muassa kunta-uudistukseen ja soteen. Kriisiä ei käytetty juuri millään tapaa hyväksi, vaan nysväsimme koko 2010-luvun muun maailman mennessä menojaan.

Suomi korjaili ja meni uinuksissa eteenpäin seuraavat 10 vuotta. Uutta nokiaa etsittiin, mutta monista hypetoimialoista monikaan ei merkittävästi näkynyt alueen bkt:n tai työpaikkojen määrän kasvuna.
Sen sijaan meitä kantoi eteenpäin uudistuva korkean teknologian teollisuutemme, sillä se jatkoi huipputeknologian tekemistä ja myymistä. Myös palveluvientimme lähti reippaasti kansainvälistymään.

Kun pandemia muuttaa maailmaa, yritykset muuttavat ensimmäisten joukossa toimintojaan. Kuluttajat seuraavat perässä. Sen sijaan iso kysymys on, mitä tekee yhteiskuntamme. Suomi on puolivaloilla hiihdellyt onnellisuustilastojen kärjessä. Tärkeitä uudistuksia on vältelty ja taisteltu vaaleista toiseen kuvitteellisia ongelmia – kuten tuloerojen kasvua – vastaan. Työmarkkinamme ovat edelleen jähmeitä.

Koronatuhkasta nousevan yhteiskunnan täytyy olla ennen kaikkea joustava ja dynaaminen. Avainkysymys on ennen kaikkea se, pystymmekö luomaan mahdollistavan ja ennakoitavan toimintaympäristön, joka kannustaa yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja työllistämään. Myös ihmisiä pitää pystyä kannustamaan yrittämiseen, työn tekoon ja innovointiin.

Siten saamme resilienssiä kauppasotiin, pandemioihin – kaikkeen mikä aiheuttaa vaikkapa äkillisiä kysyntä- tai tarjontashokkeja.

Tämän kriisin palasten keruuseen ei ole käytettävissä kymmentä vuotta. Meidän on todellakin saatava aikaan ne rakenteelliset ja työmarkkinoiden joustavuutta lisäävät muutokset, jotka ovat vuosikausia olleet agendalla. Vaarana on, että jatkamme ruususen unta ja annamme yhteiskuntamme taantuneiden rakenteiden estää menestyksemme.

Markus Sjölund
apulaisjohtaja
Tampereen kauppakamari