Miksi keskustelu kuluttajien ostovoimasta loistaa poissaolollaan?

Apulaisjohtaja Markus Sjölund, Tampereen kauppakamari.

Apulaisjohtaja Markus Sjölund, Tampereen kauppakamari.

Monessa muussa maassa lisätään ihmisten ostovoimaa laskemalla veroja. Miksi Suomessa ainut keskustelunaihe on verojen nostaminen?

Talouskeskustelussa vallitsee melko hyvä konsensus siitä, että kun keväällä mentiin terveys edellä, nyt pitää mennä talous edellä.

Jo tähän mennessä koronan vaikutukset Pirkanmaalle ovat olleet noin 270 miljoonaa euroa menetettyä liikevaihtoa. Jos vuoden toinen vuosipuolisko mentäisiin samaa tahtia, koituisi maakunnalle noin 600–800 miljoonan euron tappiot menetettynä liikevaihtona. Pirkanmaalla laskukulma ei ole vielä ollut yhtä jyrkkä kuin muualla maassa, mutta jos teollisuuden myynti heikkenee valtakunnan tason lukemiin, puhutaan miljardeista. Arvioisin, että silloin otamme takapakkia suunnilleen vuoden 2017 tasolle.

Kaikesta huolimatta tilanne on vielä kaksijakoinen. Osalla yrityksistä menee vielä suht normaalisti. Ja toisin kuin finanssikriisissä, kysyntä ei ole varsinaisesti hävinnyt. Ongelma on se, miten siihen vastataan uusilla toimintatavoilla. Erinomaisia digiloikkia onkin otettu toimintatapojen uusimiseksi.

Mutta vaikka mediassa ja somekuplissa moni yrittää pitää positiivisen asenteen, kaikki eivät halua ”uuteen normaaliin”. Vanha normaali oli oikein hyvä joissakin tapauksissa. Matkustamisen normalisoitumista ja lentojen paluuta toivovat sekä yritykset että kuluttajat. Ei varmasti ole ihan helppoa kylmiltään sopia videopalaveria vaikkapa Keski-Eurooppaan, jossa businesskulttuuri kuitenkin on edelleen melko konservatiivista. Isojen projektien ja investointihyödykkeiden myyntityössä fyysinen kontakti on edelleen tärkeää.

Kuulimme keväällä lupauksia, että yrityksiä ei koronan vuoksi kaadu. Ne lupaukset pitää lunastaa. Kaikki lisärajoitusten aiheuttamat menetykset pitää pystyä kompensoimaan.

Ihme kyllä, keskustelu kuluttajien ostovoimasta loistaa poissaolollaan. Pääministeri toruu yrityksiä talkoohengen puutteesta, mutta oikeastaan kaikki muut paitsi julkisen sektorin finanssipolitiikka ovat jo osoittaneet varteenotettavaa talkoohenkeä.

Miksi Ruotsissa, Saksassa ja monessa muussa maassa lisätään ihmisten ostovoimaa laskemalla veroja? Miksi Suomessa ainut keskustelunaihe on verojen nostaminen? Näinkö tiukasti meihin on iskostettu ajatus pienenkin veronalennuksen tuhoisasta vaikutuksesta hyvinvointivaltion rahoituspohjaan?

Kaupassa ostoksia tekevä asiakas vaikuttaisi moneen kaupan ketjun osaan. Meillä on vielä kotimaista huonekaluvalmistusta, joka hyötyisi ostovoiman kasvusta. Elintarviketeollisuus, liikenne- ja kuljetuspalvelut hyötyisivät myös varmasti. Matkailuyrittäjien ja ravintoloiden tuskaa helpottaisi, jos saisimme taattua turvallisen matkailun kotimaassa.

Finanssikriisissä yksi elvytyksen kantava ajatus oli se, että kotimaiset kuluttajat säilyttävät ostovoimansa. Minne se ajatus nyt on unohtunut?

Markus Sjölund
apulaisjohtaja
Tampereen kauppakamari