Pääkirjoitus | 28.02.2020 09:43

Mikä ihmeen LJS?

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma LJS ohjaa Suomen liikennejärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä pitkälle tulevaisuuteen. Suunnitelmassa esitetään Suomen liikennejärjestelmän nykytilaa ja tulevaa toimintaympäristöä koskeva arvio, liikennejärjestelmän tavoitteet sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Liikenneinvestointeja suunniteltiin aiemmin melko lailla hallituskausittain. Neljä vuotta on lopulta lyhyt aika, kun keskustellaan liikennehankkeista. Järjestelmässä oli heikkoutensa ja muun muassa elinkeinoelämän piirissä on tavoiteltu pidempää suunnittelujännettä, jotta liikennejärjestelmään saataisiin nykyistä enemmän pitkäjännitteisyyttä, strategisuutta ja selkeyttä. Nyt saavutettu tavoite on ollut Ruotsin mallia mukaileva 12-vuotinen liikennehankkeiden suunnittelukaari.

Tässä asiassa Ruotsista kannattaa ottaa mallia. Naapurimaassa 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on tehnyt sen, että hankkeiden toteutusjärjestys ja rahoitus sovitaan ylimmällä poliittisella tasolla ja päätöksissä pysytään. Ruotsissa 12-vuotinen suunnitelma auttaa tekemään perusteellisempaa suunnittelua liikennehankkeissa. Se helpottaa hankkeiden eteenpäinviemistä ja budjetissa pysymistä. Lisäksi se on synkronoitu EU-rahoituskausiin. Naapurissa tällaista meillä koettua ”haetaanko EU-rahoitusta vai eikö haeta” -tyylistä epävarmuutta ei olisi voinut syntyä.

Alueelliset edunvalvojat siirtyvät 12-vuotiseen rytmiin paraikaa. Eduskunta päättää suunnitelman hyväksymisestä 2021 keväällä, ja tänä vuonna on kiivas valmistelun aika.

Tampereen kauppakamari seuraa luonnollisesti tiiviisti valmistelua ja vaikuttaa siihen, että Pirkanmaan tärkeät hankkeet ovat listoilla mukana. Tulevaisuuden suunnitelman vaikutustenarviointikehikosta antamassaan lausunnossa kauppakamari korosti, että suunnitelman tärkeimpien tavoitteiden joukossa tulee olla elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kuljetusten kustannustehokkuuden parantaminen. Se tarkoittaa muun muassa isompia työssäkäyntialueita ja luotettavia, nopeita yhteyksiä niiden välille. Myös kansainvälinen saavutettavuus on keskeistä vientimaakunnalle.

Toimme myös esiin, että ydinverkossa määriteltyjen runkoreittien palvelutaso ei käytännössä toteudu. Liikenteen budjettirahoitukseen tarvitaan 300 miljoonan euron tasokorotus. Myös täysin uudenlaisia rahoitusmalleja pitää etsiä kutistuvien tulojen ja lisääntyvien menojen aikakaudella. Digitalisaatio ja alustatalous muuttavat liikennesektoria erittäin nopeasti. LJS:ssa pitää myös seurata, että liikennemarkkinamme on avoin eikä markkinoillepääsyyn ole esteitä.

Markus Sjölund
apulaisjohtaja
Tampereen kauppakamari