Pääkirjoitus | 12.05.2021 05:30

Koronavaikutusten kirsikanpoimintaa

Covid-19-pandemia on tarjonnut suoranaisen buffetin erilaisia ilmiöitä, joista voi poimia omia villeimpiä unelmiaan tukevia asioita.

Muuttotappiota kärsivissä kunnissa buffetista on poimittu paikkariippumaton työ. Olemme nähneet etätyön räjähdysmäisen kasvun. On puhuttu muuttoliikkeen kääntymisestä pois kaupungeista.
Ennen koronaa Suomessa muuttovoittoa sai 47 kuntaa. Isoimmat potit keräsivät kuusi suurinta kaupunkia, ja loput muuttovoittoa saaneet olivat pääosin suurten kaupunkien työssäkäyntialueiden kuntia. Väkiluku pieneni 247 kunnassa.

Pandemia toi esille useita ammatteja, joissa voidaan tehdä tehokasta, paikkariippumatonta työtä. Iso osa etätöistä tehdään asiantuntija-aloilla. Etätöiksi soveltuu hyvin myös luovan alan ja freelancerina tehtävä työ. Pääosa työstä tehdään kuitenkin edelleen työpaikoilla. Kuinka monta kuntaa korkeakoulutettujen ja freelancereiden exodus maalle voi pelastaa? Kaupungin kattaviin harrastus- ja kulttuuripalveluihin tottuneet haluavat toden­näköisesti muutakin kuin luontoarvoja ja ­rauhaa.

Kaupungistuminenn 1900-luvulla alkanut megatrendi. 1900-luvun alussa kaupungeissa asui 17 prosenttia maailman väestöstä. 2000-luvun alkaessa osuus oli yli 50 prosenttia. Muutos on mittakaavaltaan ja nopeudessaan valtava. Pandemia voi hetkellisesti hidastaa kehitystä, mutta pitkällä aikavälillä muutos tuskin näkyy edes tilastoissa.

Johtopäätöksiä on tehty myös liikkumistarpeista. Joukkoliikenne suljettiin useissa Euroopan suurkaupungeissa. Näimme kivoja ­kuvia ihmisistä, jotka olivat muistaneet uudelleen kävelyn ja pyöräilyn. Tästä on päätelty, että autoilla ei ole enää tilaa kaupungeissa.

Tulkinta on outo. Kokemukset ovat juuri päinvastaisia, sillä kun rajoitukset ja etätyösuositukset olivat tiukummillaan, kaupungeissa liikuttiin lähinnä autolla. Pian pandemian alettua kauppiaat kertoivat kasvaneista keskiostoksista. Kun kerralla ostettavaksi aiottu tavaramäärä lisääntyi, paikalle tultiin luonnollisesti autolla.

Henkilöautoliikenteen pysyvästä vähenemisestä ei voi vielä tehdä johtopäätöksiä. ­Kevään 2020 sulkutilan aikana liikennemäärät tietysti romahtivat. Syyskuussa 2020 tilanteen normalisoiduttua liikennemäärät olivat Tampereella ainoastaan kolme prosenttia edellisvuotta jäljessä.

Näillä perusteilla en vähentäisi tiekapasiteettia tai vetäisi rukseja kehittämishankkeille. Pandemian kesto on kaupunkisuunnittelun aikajänteeseen verrattuna varsin mitätön.

Pandemia ei ole myöskään korjannut Suomen rakenteellisia haasteita. Ikäsidonnaiset menot jatkavat kasvuaan. Jos yhtälöön kytkeytyy jatkuva velanotto vailla suunnitelmaa sen pysäyttämisestä, olemme kohta talouden syöksykierteessä.

Kansantalouden haasteet iskevät konkreettisesti kuntiin. Kunnissa päästiin nauttimaan avokätisesti velaksi otettua koronarahaa, mutta ilo jää lyhytaikaiseksi. Ennen koronaa kaksi kolmasosaa kunnista teki alijää­mäisen tilinpäätöksen, joten talous ja työllisyys ovat edelleen kuntavaalien tärkeimmät teemat.

Markus Sjölund
apulaisjohtaja
Tampereen kauppakamari