Pääkirjoitus | 07.11.2022 05:15

Hyvinvointialue aloittaa, mutta riittävätkö rahat?

Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialue järjestää sille lailla säädetyt tehtävät, joita ovat toiminnan alkaessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen. Palveluthan sinänsä säilyvät ennallaan, vaikka niiden järjestäjä vaihtuu kunnasta tai sairaanhoitopiiristä hyvinvointialueeksi.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen ja osittain asiakas- ja käyttömaksuihin. Järjestelmän rahoituksesta ennustetaan tiukkaa, eikä lisärahoitusta ole näköpiirissä. Palveluja on kuitenkin saatava enemmän kuin ennen, laadusta tinkimättä. Lisäksi hyvinvointialueilla on isot investointitarpeet velkarahalla tilanteessa, jossa velan korkomenot ovat kovassa nousussa.

Yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle hyvinvointialueelle kuuluu sote-järjestämislain mukaan myös tutkimus, jonka tavoitteena on viedä lääketiedettä tieteenalana eteenpäin, selvittää tautien syntymekanismeja, etsiä uusia hoitokäytäntöjä ja tarvittaessa kyseenalaistaa nykyisiä. Rahoitus on keskeistä myös akateemisen lääketieteellisen tutkimuksen edellytysten turvaamisessa.

Rahoituksen riittäminen tuo melkoisesti pohdittavaa aluevaltuustoissa päätöksiä tekeville valtuutetuille.

Hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelun keskiössä on palvelustrategia. Palvelustrategiassa hyvinvointialue päättää järjestämisvastuulleen kuuluvien sote-palvelujen pitkän aikavälin tavoitteet sekä asettaa tavoitteet sille, miten sote-palvelut toteutetaan ottaen huomioon hyvinvointialueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus. Tavoitteiden toteuttamista saattaa vaikeuttaa työvoimapula, sillä tulevan palvelutarpeen toteuttamiseksi tarvitsemme Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön mukaan vuoteen 2030 mennessä 230 000 hoitajaa lisää, kun otetaan huomioon eläkkeelle poistuvat työntekijät. Jotta alalle saadaan riittävästi työntekijöitä myös tulevaisuudessa, on vaalittava työn merkityksellisyyttä, hyvää asiakas- ja potilassuhdetta sekä mielekästä työyhteisöä.

Palvelustrategiaa laatiessaan hyvinvointialueiden kannattaa ottaa yritykset ja järjestöt mukaan pohtimaan, miten sote-palveluita voidaan parhaiten toteuttaa, kehittää ja uudistaa. Julkisten palveluntarjoajien, yritysten ja järjestöjen rinnakkain toimiminen ja yhteistyö tuottanee meidän kansalaisten kannalta parhaan lopputuloksen. Kaikkien osaamisia ja vahvuuksia hyödyntäen.

Kristiina M­­ichelsson
toimitusjohtaja
Tekonivelsairaala Coxa Oy