Kansainvälistyminen asettaa johtajan tietorakenteet koetukselle

Aleksi Niittymies.

Aleksi Niittymies.

Vaikka johtajien päätökset ovat merkittävässä roolissa yritysten kansainvälistymisessä, yllättävän harvoin käännämme huomiota siihen, miten kansainvälistymistä ohjaavat päätökset syntyvät.

Ihminen on harvoin rationaalinen päätöksentekijä ja usein päätöksentekoon vaikuttavat muutkin kuin järkiperäiset seikat, esimerkiksi tunteet ja monet tiedostamattomat kognitiiviset prosessit.

Kognitiivisilla prosesseilla tarkoitetaan ihmismielen tiedonkäsittelyn ja tiedollisen toiminnan prosesseja. Ne ovat perustana havainnoimiselle, ymmärrykselle, oppimiselle ja viime kädessä päätöksille.
Kognitiot ovat yrityksen kansainvälistymisessä korostetussa asemassa, koska kansainvälistymiselle tyypillinen päätöksentekoympäristö on usein monikansallinen, monimutkainen, epävarma ja se voi sisältää ristiriitaista informaatiota.

Tämä asettaa johtajien ymmärtämiseen ja tiedon prosessointiin liittyvät kognitiiviset prosessit koetukselle. Ihminen on kykenemätön huomaamaan tai prosessoimaan kaikkea päätökseen vaikuttavaan tietoa. Vaikka kuinka yrittäisimme tehdä tarkkoja laskelmia ja päätöksiä, joudumme silti operoimaan inhimillisten rajojemme sisällä, emmekä mitenkään pysty täysin ymmärtämään ympäristöämme.

Selvitäksemme monimutkaisissa ympäristöissä kognitiiviset prosessimme luovat yksinkertaistettuja ymmärryksiä ympäristöstä ja tarjoavat näin erilaisia oikopolkuja avuksi päätöksentekoon.
Nämä prosessit voivat kuitenkin saada vaikutteita yllättävistä suunnista. Ihmiset ovat kognitiivisesti säästeliäitä päätöstenteossa tarvittavien tietorakenteiden päivittämisessä. Tämä säästeliäisyys voi kuitenkin johtaa ikäviin tilanteisiin, kun päätöksentekoympäristö eroaa totutusta, kuten kansainvälistymisprosessissa yleensä käy. Silloin vanhat tietorakenteet eivät päde ja se voi johtaa väärillä perusteilla tehtyihin päätöksiin.
Takaiskut mielletään usein haitallisiksi, mutta niistä syntynyt harmitus voi kuitenkin laukaista prosessin, jossa ymmärrykselle ja päätöksenteolle välttämättömät tietorakenteet alkavat päivittyä. Voi siis todeta, että ajoittainen ärtymys on välttämätöntä hyvien päätösten tekemiselle.

On myös mahdollista, että johtajat eivät kykene tekemään päätöksiä faktojen pohjalta, irrallisina vallitsevasta ajan hengestä tai omasta aikaisempien kokemuksien muovaamasta persoonastaan. Vaikka tietoisesti pyrkisikin toimimaan faktojen pohjalta, ihmismieli on kykeneväinen suosimaan vaihtoehtoa, joka resonoi ­omien päämäärien, halujen tai vallitsevan ajanhengen kanssa. Historia on täynnä esimerkkejä tällaisista tilanteista.

Kansainvälistyvien yritysten johtajien tuleekin pyrkiä tarkastelemaan ja ymmärtämään omaa päätöksentekoaan ja sitä ohjaavia kognitiivisia prosesseja tehdäkseen entistä parempia valintoja ja välttääkseen vinoutuneita päätöksiä.

Aleksi Niittymies
yrityksen johtamisen tutkijatohtori

Tampereen yliopisto