Näin sen näen | 16.09.2020 05:10

Kannata meitä!

Suomen tärkein voimavara ja kilpailutekijä on osaavat ja luovat ihmiset. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 asettaa tavoitteiksi korkeakoulututkinnon yli puolelle nuorista, korkeakoulutusta ja asiantuntijuuden kehittämistä elämän eri tilanteisiin sekä neljä prosenttia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Ministeriön esityksen mukaisesti korkeakoulujen tutkintotavoitteita on lisätty vuosikymmenen loppuun kasvattamalla määräaikaisia sisäänottoja.

Niin korkeakoulujen kuin yhteiskunnan kehittämisessä keskiöön on nostettu jatkuva oppiminen, vaikkakin se on edelleen määräaikaisten julkisten rahoitusten varassa. T&k-toiminnan neljä prosenttia bkt:stä tavoitteeseen ei päästä pelkällä valtion budjettirahoituksella, vaan yritykset on saatava mukaan tähän ponnistukseen.

Suomalaisten yliopistojen rahoitus on perinteisesti perustunut julkiseen rahoitukseen. Ennen vuoden 2010 yliopistolain uudistusta yliopistot olivat valtion tilivirastoja yleisen budjettilainsäädännön rajoittaessa toiminnan joustavuutta. OECD:n arvion mukaan ratkaisevaan asemaan yliopistojen kehittämisessä nousee rahoituspohjan monipuolistaminen.

Yliopistolain uudistuksessa lisättiin yliopistojen autonomiaa parantamaan yliopistojen edellytyksiä vastata yhteiskunnan muutosvaatimuksiin. Yliopistolakiin kirjattiin myös säätiömuotoinen yliopisto mahdollisuutena laajentaa yliopiston rahoituspohjaa ja näin saada muu yhteiskunta tukemaan yliopiston toimintaa myös taloudellisesti.

Yliopiston on kerrytettävä pääomaansa

Käytännössä ministeriön voimakas tulosohjausmalli jättää yliopistoille hyvin vähän toiminnallista autonomiaa. Tästä johtuen merkittävään rooliin pitkäjännitteisessä ja omaehtoisessa yliopiston kehittämisessä nousevat yliopiston pääoman tuotot. Joillain tahoilla on vedottu siihen, että pääomien tuotot ovat merkityksetön panos verrattuna yliopiston täydentävään, pääosin tutkimukseen myönnettävään rahoitukseen.

On hyvä muistaa, että täydentävä rahoitus on useimmiten kilpailtua ja rahoituspäätös tehdään yliopiston ulkopuolella rahoittajan omilla periaatteilla. Lisäksi kilpailtu rahoitus kohdistuu suoraan tutkimusprojektien tavoitteiden saavuttamiseen, ei yliopiston strategiseen kehittämiseen. Tuottojen osalta taas on tärkeä ymmärtää, että niiden määrä on suhteessa pääomaan. Yliopiston onkin kerrytettävä pääomaansa, jotta sillä on tulevaisuudessa edellytykset kehittää toimintaansa itsenäisesti.

Tampereen yliopisto on säätiöyliopisto, jossa tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus ja opetus kohtaavat. Yliopiston tutkimus ulottuu pelikulttuurista kasvaingenetiikkaan ja fotoniikasta kestävään kaupunkikehitykseen.

Yliopisto on monipuolisessa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Tampereen yliopisto turvaa osaltaan Pirkanmaan elinvoimaisuuden: yliopisto tuo nuoria osaajia maakuntaan kotimaasta ja maailmalta, kouluttaa asiantuntijoita yhteiskunnan palvelukseen, luo uutta liiketoimintaa, ja yliopistoyhteisö on aktiivisesti mukana alueen kehityksessä.

Valtio pääomittaa yliopistoja vastinrahoituksena yliopistoissa vuosina 2020–2022 kerättäville yksityisille rahalahjoituksille. Tampereen yliopisto on aloittanut varainhankintakampanjan ”Kannata meitä!” tavoitteenaan kerryttää säätiön pääomaa ja turvata näin toimintamme kehittäminen yhdessä sidosryhmien kanssa.

Haemme pirkanmaalaisia mukaan Tampereen yliopiston kannatusjoukkueeseen – tue tiedettä ja tule mukaan huikealle matkalle luomaan tieteellisiä läpimurtoja ja uusia osaajia!

Jarmo Takala
provosti
Tampereen yliopisto