Viivästyskorko ja perintäkulut B2B-velkasuhteissa

<p><em>Varatuomari Otto Ropponen ja asianajaja Peter Rasmussen, Asianajotoimisto Alfa Oy.</em><br></p>

Varatuomari Otto Ropponen ja asianajaja Peter Rasmussen, Asianajotoimisto Alfa Oy.

A Oy:n toimitusjohtaja X on aina pitänyt huolta siitä, että A Oy maksaa ostolaskunsa säntillisesti eräpäivänä laskujen erääntyessä. Vuoden 2019 lopulla A Oy:llä on ollut haasteita kassatilanteen kanssa, mistä johtuen A Oy on tammikuussa 2020 vastaanottanut perintäyhtiöltä maksukehotuksen B Oy:n ennen uuttavuotta erääntyneestä laskusta. Perintäyhtiön kirjeessä A Oy:ltä on laskusaatavan pääoman lisäksi vaadittu 16 prosentin viivästyskorkoa sekä perintäkuluja 160 euroa. X on hyvin harmissaan perintäkirjeet vastaanotettuaan. Häntä korpeaa tilanteessa erityisesti viivästyskorkojen ja perintäkulujen määrä. X pohtii, onko A Oy velvollinen maksamaan perintäyhtiölle sen lähettämän laskun kokonaisuudessaan viivästyskorkoineen ja perintäkuluineen.

Oliko viivästyskorosta sovittu?

X muistelee, että A Oy ja B Oy eivät olleet sopineet laskun eräpäivästä tai muista maksuehdoista mitään. B Oy on vasta joulukuussa päivätyllä laskulla ilmoittanut saatavalleen eräpäivän. Tällöin viivästysseuraamukset alkavat vasta 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä. A Oy ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa ajalta ennen laskun tai vaatimuksen saapumista (korkolaki 633/1982 6 §).

Jos eräpäivä oli sen sijaan, vastoin X:n muistikuvia, ennalta määrätty, viivästyskoron maksuvelvollisuus alkaa eräpäivästä lukien.

B Oy:llä on ilman nimenomaista sopimusehtoakin oikeus viivästyskorkoon siitä lukien, kun B Oy:n saatava A Oy:ltä erääntyy edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Jos viivästyskoron määrä oli jäänyt avoimeksi, asia ratkeaa korkolain mukaan. Viivästyskoron korkoprosentti määräytyy kulloinkin voimassa olevien viitekorkojen mukaisesti. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä korkolain mukainen viivästyskorko kaupallisissa sopimuksissa on 8 prosenttia.

Vasta laskussa määritelty korkeampi viivästyskorkoprosentti ei sido A Oy:tä. Jos A Oy riitauttaa B Oy:n yksipuolisesti määrittelemän viivästyskoron, ei B Oy:llä ole oikeutta periä lakisääteistä viivästyskorkoa korkeampaa korkoa.

A Oy ja B Oy voivat sopia viivästyskoron määrästä laista poikkeavasti, sillä korkolaki ei ole pakottavaa oikeutta elinkeinonharjoittajien välisissä velkasuhteissa. Jos osapuolet olisivat jo syksyllä sopineet 16 prosentin viivästyskorosta sopimuksessa/tilauksessa, korkoehto olisi pätevä.

Ovatko perintäkulut olleet tarpeellisia ja kohtuullisia?

Toisin kuin kuluttajasaatavien osalta, elinkeinonharjoittajien välisissä velkasuhteissa noudatettavasta perintämenettelystä ei ole yksityiskohtaisia säännöksiä. Saatavien perinnästä annettuun lakiin (513/1993) ei sisälly säännöksiä esimerkiksi perintäkulujen enimmäismääristä tai perintätoimien aikarajoista tilanteissa, joissa velallisena on elinkeinonharjoittaja.

Perintätoimia rajoittaa kuitenkin lain hyvää perintätapaa koskeva 4 §, jonka mukaan perinnässä ei saa aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja. Korvattavat kulut voivat perustua 1) velkojan omista perintätoimista aiheutuviin kuluihin ja 2) kuluihin, joita velkojalle itselleen aiheutuu perintätoimiston tai vastaavan käyttämisestä (laki saatavien perinnästä 10 §). Korvattavien kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa on lain mukaan otettava huomioon muun ohella saatavan suuruus, suoritettu työmäärä sekä perintätehtävän tarkoituksenmukainen suoritustapa.

Yrityssaatavia koskee perintälain 10 § e:ssä säädetty 40 euron vakiokorvaus. B Oy:n oikeus vakiokorvaukseen syntyy suoraan viivästyksen perusteella ja B Oy voi vaatia sitä siinä vaiheessa, kun B Oy:n saatavalle alkaa kertyä viivästyskorkoa edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti. B Oy:llä on oikeus saada korvausta muista perintäkuluista vain siltä osin kuin niiden määrä ylittää vakiokorvauksen määrän.

B Oy:n perintäkuluvaatimus on siten oikeutettu 40 euron osalta (jos se ei ole ennenaikaisena esitetty). A Oy voi riitauttaa B Oy:n perintäkuluvaatimuksen 40 euroa ylittävältä osalta.

Miten toimia velallisena tilanteessa?

Koska X pitää B Oy:n viivästyskorko- tai perintäkuluvaatimusta perusteettomana, X:n on syytä reklamoida perintäyhtiölle kohtuullisessa ajassa maksuvaatimuksen saatuaan. Muutoin A Oy:n voidaan katsoa passiivisella menettelyllään hiljaisesti hyväksyneen vaatimukset ja niiden takana olevat ehdot. Juridiikassa puhutaan ns. konkludenttisesta hyväksynnästä. Lainsäädännössä ei ole tarkemmin määritelty, kuinka pitkä reklamaatioaika on tilanteessa ”kohtuullinen”. Oikeuskäytännössä kohtuullisena aikana on pidetty tapauksesta riippuen korkeintaan paria kolmea kuukautta.

Otto Ropponen
varatuomari
Peter Rasmussen
asianajaja
Asianajotoimisto Alfa Oy

Yllä oleva teksti on tarkoitettu vain aihepiiriä valaisevaksi yleisluontoiseksi kirjoitukseksi. Kirjoitus ei kata kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja, eikä sitä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi tai toimintaohjeeksi.