Veroteknologia – mistä on kyse?

Senior manager Sanna Svensberg, PwC Suomi

Senior manager Sanna Svensberg, PwC Suomi

Digitalisaatio on ajankohtainen teema kaikille yrityksille, ja sen kehitystä on vauhdittanut myös COVID-19. Verohallinto totesi jo ennen pandemiaa, että paperiset veroilmoituslomakkeet eivät ole enää nykypäivää.

Verojen raportointisyklit voivat lyhentyä nopeallakin aikavälillä, kun kyvykkyys kohti reaaliaikaista raportointia saavutetaan. Realiaikaisuus ei ole pelkästään Suomen tavoite, vaan useat Euroopan maat – kuten UK, Espanja, Italia ja Puola – ovat esitelleet uusia digitaalisen raportoinnin säännöksiä, jotka vaikuttavat mm. alv-raportointisäännöksiin. Siirtyminen kohti digitalisoituja ja yksinkertaistettuja raportointijärjestelmiä ei rajoitu ainoastaan Eurooppaan, vaan esimerkiksi Brasilia, Kiina ja Argentiina ovat jo ryhtyneet toimiin.

Veroviranomaisten halu lisätä läpinäkyvyyttä yritysten toimintaan sekä syventää integraatiota yritysten järjestelmiin on kasvanut, jotta veronkiertoon voidaan puuttua nopeasti. Suomessa veronkiertotapaukset ovat matalalla tasolla verrattuna esimerkiksi maihin, joiden raportointijärjestelmät ja valvonta eivät ole yhtä kehittyneitä. Suomessa verohallinto on ilmaissut halunsa jatkaa hyvää kehitystä ja on esimerkiksi esittänyt, että alv-ilmoitusten tietosisältöä lisättäisiin. Myöhemmin tavoitteena olisi sähköisen lasku- ja kuittikohtaisen tiedon kerääminen. E-laskujen ja e-kuittien tiedot kerättäisiin verohallintoon suoraan asiakkaiden järjestelmistä rajapintojen kautta. Tähän liittyen työ- ja elinkeinoministeriö vetää RTE-hanketta (Real Time Economy), jossa kaikki talouden transaktiot perustuvat digitaaliseen rakenteiseen tietoon ja sen käsittelyyn.

Verohallinnon hankkeiden lisäksi verotuksen digitalisaation tausta-ajureina ovat olleet esimerkiksi lainsäädäntö- ja toiminnanohjausjärjestelmien uudistukset. Esimerkiksi DAC7- direktiivin implementoinnin myötä EU-jäsenmaat tulisivat automaattisesti vaihtamaan keskenään tietoja mm. digitaalisilla alustoilla, kuten verkkokaupoissa luoduista tuloista. Näin EU-jäsenmaiden olisi tehokkaampaa tunnistaa tavaroiden ja palveluiden myynti- ja ostotransaktioita sekä näihin liittyviä maksettavia veroja. Euroopan neuvosto on hyväksynyt ehdotuksen, ja säännökset tulisivat voimaan 1.1.2023 alkaen.

Myös OECD:n ajamaan globaaliin digiverouudistukseen odotetaan vauhtia tämän vuoden aikana. EU:n johtajat vahvistivat maaliskuussa sitoutuneisuutensa globaaliin ratkaisuun kansainvälisestä digitaalitalouden verotuksesta kuitenkin sillä aikataulupaineella, että EU on valmis etenemään myös omalla EU:n tason ratkaisulla, elleivät G20 ja OECD pääse neuvotteluissa eteenpäin. Koska hanke on hidastunut, ovat monet maat jo esitelleet omia kansallisia uudistussuunnitelmiaan, joilla digitaalista liiketoimintaa harjoittaville yhtiöille voidaan kohdistaa uusia veroja.

Globaalin ratkaisun avulla pyritään ohjaamaan verotulojen oikeudenmukaisempaa jakautumista esimerkiksi siten, että tulo allokoitaisiin sinne, missä digitaalisen hyödykkeen markkinat ja käyttäjät sijaitsevat tai sinne, missä digitaalisen hyödykkeen tutkimus ja tuotekehitys tapahtuvat. Myös minimiverotasoja on esitetty lisättäväksi tietyille alhaisen veroasteen valtioille.

Valtioiden ja verohallintojen nopea tahti uudistumisen ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi ovat osaltaan vauhdittaneet myös uudenlaisten veroteknologioiden kehittymistä. Veroteknologioiden avulla yritykset voivat saavuttaa säästöjä toimintojen automatisoinnin ja raportointivarmuuden kehittyessä. Verotietojen sisältöä voidaan hyödyntää entistä paremmin päivittäisessä työssä, kun yrityksen datamassoja käsitellään, järjestellään ja visualisoidaan data-analytiikan avulla.

Teknologia-avusteisesti voidaan saada nopeasti esimerkiksi varmistus siitä, että yhtiön myynti ja ostovirrat vastaavat siirtohinnoittelumallia ja tulevat oikein siirtohinnoitteludokumentille, korkorajoitus- ja poistolaskentasäännökset tulevat oikealla tavalla lasketuiksi ja arvonlisävero sekä tullimaksut tulevat tilitettyä oikein. Modernit järjestelmät ja isojen toimittajien järjestelmäuudistukset, kuten SAP S/4 Hana ohjaavat yrityksiä uudenlaiseen ajattelumalliin ja huomioimaan, vastaavatko esimerkiksi liiketoimintamalli, verojen maksupositio ja verojen raportointi toisiaan. Veropäättelyn päivittäminen ja verotietojen synkronointi osaksi yrityksen tietorakenteita voivat olla olennainen osa sisäisten kontrollien ja läpinäkyvyyden parantamisessa. Toisaalta tämä myös turvaa yhtiötä verotarkastustilanteissa, kun yhtiön toiminnot, veropäättely ja -vastuut ovat kunnolla raportoitu ja näyttö toimivuudesta on osoitettavissa.

Sanna Svensberg

senior manager

PwC Suomi

Sanna Svensberg työskentelee digitalisaatio- ja teknologiaprojektien parissa. Hän toimii myös vero- ja lakitiimissä hoitaen kansainvälisten ja kotimaisten asiakkaiden välillisen verotuksen kysymyksiä.