Velallisten helpotukset päättymässä

Tomi Kauppinen (vas.) ja Lasse Parkkamäki, Asianajotoimisto Merkurius Oy

Tomi Kauppinen (vas.) ja Lasse Parkkamäki, Asianajotoimisto Merkurius Oy

Kirjoitimme 16.9.2020 Kauppakamarilehdessä torjuntakeinoista taloutta koskevan ”toisen aallon” varalle. Tilanne markkinoilla ja monilla toimialoilla jatkuu edelleen epävarmana ja tällä hetkellä on vaikea ennustaa, kuinka pitkään koronaepidemia tulee kestämään ja vaikuttamaan yrityksiin ja niiden toimintaan.
Poikkeusajan helpotukset yrityksille mm. tukien, lainojen ja avustusten sekä veroja ja vakuutusmaksuja koskevien maksujärjestelyjen muodossa ovat tuoneet tilapäisesti helpotusta pahimpaan talousahdinkoon, mutta viime vuonna lykätyt yritysten maksut tulevat alkuvuonna maksettaviksi eikä merkittävistä uusista tukitoimista ole poikkeuksia lukuun ottamatta tietoa (mm. kustannustuki, joka ei kuitenkaan ehtine tuoda helpotusta vielä kevään tilanteeseen). Monelta taholta ennustetaan kuluvalle vuodelle suurta konkurssirypästä seurauksena etenkin viime vuonna säädetyistä konkurssilain väliaikaismuutoksista.

Väliaikaislain vaikutukset 5/2020 – 1/2021

Alkujaan toukokuussa 2020 voimaan tullut väliaikainen muutos velkojien oikeuteen hakea yritystä konkurssiin on herättänyt vilkasta keskustelua. Maksukyvyttömyysolettaman (velallinen ei 7 päivän kuluessa maksa saatavaa) väliaikaisen poistamisen tavoitteena oli, että konkurssiin ei asetettaisi keväällä 2020 alkaneen koronavirustilanteen vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneita yrityksiä, joiden maksukyvyttömyys voi pandemian päättymisen jälkeen korjaantua. Pandemian varsinaisen päättymisen ajankohtaa on kuitenkin vaikea ennustaa, mikä aiheuttaa epävarmuutta markkinoilla eikä velkojien oikeuksien rajoituksia voida jatkaa määrittelemättömän pitkäksi aikaa.

Yksi väliaikaisen muutoksen aiheuttama ongelma on siinä, että käytännössä velalliset eivät ole joutuneet todellisuudessa osoittamaan, että maksuvaikeudet ovat yhteydessä pandemiaan, koska velkojat ovat pidättäytyneet konkurssihakemusten jättämisestä. Monilla toimialoilla yhteys on itsestään selvä, mutta väliaikaisesta suojasta ovat voineet päästä hyötymään myös monet sellaiset yritykset, joiden vaikeudet eivät pääosin johdu vallitsevasta koronatilanteesta. Tilanteen pitkittyessä rajanveto talousvaikeuksien syistä voi olla haastavaa.

Konkurssiuhkainen maksukehotus on vain yksi keino hakea yritystä konkurssiin, mutta käytännössä se on velkojien yleisimmin käyttämä peruste. Velallisen hakeminen konkurssiin muilla perusteilla on velkojan kannalta monesti hankalampaa ja kalliimpaa, koska tällöin velkojan on osoitettava velallisen maksukyvyttömyys tuomioistuimessa todistelulla. Tämän vuoksi lain väliaikainen muuttaminen on vähentänyt merkittävästi konkurssihakemusten määrää ja konkursseja ovat pääasiassa hakeneet velalliset itse.

Velallispuolella oleville yrityksille väliaikaislait ovat tarkoittaneet merkittävää helpotusta ja lisäaikaa talouden järjestämiselle. Maksukyvyttömyysolettaman poistamista on etenkin velkojapuolen näkökulmasta kuitenkin kritisoitu ja haittavaikutuksia arvioitu. Merkittäviä mahdollisia haittoja ovat muun muassa jo maksukyvyttömien yritysten lisävelkaantuminen, harmaan talouden riskit ja tuomioistuinten ruuhkautuminen. Väliaikaislaeilla luotu tilanne korottaa riskiä siitä, että markkinoilla on sellaisia maksukyvyttömiä yrityksiä, jotka normaalitilanteessa olisi asetettu konkurssiin.

Maksukyvyttömyysolettama palaa 1.2.2021

Konkurssiuhkaisen maksukehotuksen käyttäminen ja sen perusteella konkurssiin hakeminen on mahdollista jälleen 1.2.2021 jälkeen, kun järjestyksessään kolmas väliaikainen konkurssilain muutos tulee voimaan. Maksukyvyttömyysolettama palautuu velkojien käytettäväksi, mutta normaalitilanteen 7 päivän maksuajan sijaan velalliselle on kuitenkin annettava 30 päivää maksuaikaa ennen kuin yritys oletettaisiin maksukyvyttömäksi. Tämä nyt hyväksytty väliaikainen laki on voimassa 30.9.2021 asti. Uuden väliaikaisen lain tavoitteena on helpottaa yritysten tilannetta pidentämällä velallisen aikaa maksaa velkansa ja järjestellä talousasioitaan sekä neuvotella sopimusperusteisista maksujärjestelyistä.

Uusi muutos parantaa velkojien asemaa siitä, mikä se edellisten väliaikaisten lakien mukaan oli. Uuden väliaikaislain myötä käytännössä säilytetään edelleen jonkinasteinen helpotus maksuvaikeuksissa oleville yrityksille, mutta nyt velallisten on kyettävä suoriutumaan tällaisista veloistaan määräajassa välttääkseen konkurssin. Kuukauden maksuaika on merkittävä pidennys normaalitilanteeseen, mutta maksuajan pidennys yksinään ei tule enää pelastamaan yhtiöitä, joiden kassa on todellisuudessa tyhjä. Konkurssihakemusten määrän kasvaminen alkuvuonna on oletettavaa, vaikka institutionaaliset velkojat ovat antamissaan lausunnoissa tuoneet esiin, että mitään suurta piikkiä ei olisi odotettavissa.

Oikea-aikainen reagointi kannattaa

Pitkittyneessä epävarmuuden tilassa sopijapuolen mahdolliset likviditeettiriskit on syytä tiedostaa ja niihin varautua muun muassa erilaisin sopimusperusteisten järjestelyiden sekä aktiivisen seurannan ja nopean maksuviivästyksiin reagoinnin keinoin. Kun sopijapuolen mahdollinen maksukyvyttömyysriski havaitaan, kaikissa liiketoimissa on oltava huolellinen, koska näin toimien voidaan vähentää tällaisten liiketoimien takaisinsaanti- ja muita riitautusriskejä mahdollisen formaalin maksukyvyttömyysmenettelyn alkaessa.

Velallispuolella tärkeintä on avoin yhteydenpito velkojiin ja toimiin ryhtyminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin mahdollisuudet tervehdyttämistoimiin ovat vielä olemassa. Selvittäjävetoisen yrityssaneerauksen lisäksi vapaaehtoiset maksujärjestelyt voivat olla hyödyllisiä molemmille osapuolille, mutta menettelyiden juridiikka ja velkojien yhdenvertaisuus tulee niissä ottaa huomioon.

Alkuvuosi tulee näyttämään, toteutuuko ennustettu konkurssiaalto ja miten väliaikaiset lainmuutokset aiheuttavat seurannaisvaikutuksia esimerkiksi takaisinsaantien ja tutkintapyyntöjen muodossa. Kun epävarmuuden aikaa vielä eletään, on sekä velkoja- että velallispuolella syytä tiedostaa oma asema ja riskit sekä varautua niihin.

Pandemiaperusteinen yrityssaneeraus?

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että yrityssaneerausmenettelyitä ei ole poikkeusaikana alkanut juurikaan enempää normaalitilanteeseen verrattuna. Toisaalta saneerausta koskien ei ole tehty vastaavia väliaikaismuutoksia eli menettelyyn pääsyä ei ole helpotettu. Saneerausmenettelyä on kritisoitu siitä, että se ei sovellu sen hitauden ja kalleuden vuoksi pienyrityksille. Toisaalta saneerausmenettelyllä voidaan nähdä samaa tarkoitusta konkurssilain väliaikaismuutosten kanssa eli tilapäisesti maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten tilanteen helpottaminen. Saneerausmenettely ja -ratkaisut räätälöidään yrityksen koon ja liiketoiminnan perusteella, jolloin myös kuluihin ja menettelyn nopeuteen on mahdollista vaikuttaa.

Tomi Kauppinen, partner, asianajaja
Lasse Parkkamäki, lawyer
Asianajotoimisto Merkurius Oy