Laki & talous | 23.10.2019 05:00

Uusi työaikalaki

Työaikalain kokonaisuudistus tulee voimaan 1.1.2020. Uuden lain tavoitteeksi on ilmoitettu sääntelyn ajantasaistaminen vastaamaan nykytyöelämän tarpeita. Tässä tarkoituksessa, ehkä hieman yllättäen, lain soveltamisala laajenee eli useampi työntekijä on jatkossa lain soveltamisen piirissä eikä sen ulkopuolella. Joustoa luvataan kuitenkin lisää soveltamiskysymyksiin ja työajasta sopimiseen. Työajaksi luettava aika säilyy pääpiirteissään ennallaan.

Työaikalaki soveltuu lähtökohtaisesti kaikkiin työ- ja virkasuhteisiin. Soveltamisalan ulkopuolelle voivat jäädä johtavassa asemassa olevat ja näihin rinnastettavassa itsenäisessä tehtävässä toimivat työntekijät, tietyt virkamiehet ja viranhaltijat sekä eräät muut uuden työaikalain 2 §:ssä erikseen määritellyissä tehtävissä työskentelevät työntekijät. Lisäedellytyksenä on kuitenkin aina, että työaika-autonomian kriteeri täyttyy. Työaika-autonomia on lainsäätäjän uusi käsite, joka nimensä mukaisesti tarkoittaa, että työntekijä päättää työskentelynsä ajankohdista itse eikä työajan käyttöä valvota.

Työaikalain soveltuminen ei ole jatkossa sidottu työntekopaikkaan. Missä teet työtä, ei ratkaise, oletko lain soveltamisen piirissä vai et. Esimerkiksi etätyön tekeminen tulee kuulumaan soveltamisalan piiriin.

Joustoja eli lisää tunteja tulee vuorokautisen säännöllisen työajan pidentämiseen, työehtosopimukseen perustuvaan keskimääräiseen säännölliseen työaikaan ja liukuvan työajan käyttöön. Uuden lain mukaan on mahdollista liukua niin, että työaika keskeytyy ja sitä jatketaan myöhemmin saman vuorokauden aikana. Lisäksi uudistus tuo työaikavaihtoehdoksi joustotyöajan.

Joustotyöajassa on kyse erillisestä, työnantajan ja työntekijän välisestä, työaikaa koskevasta sopimuksesta. Sen sanotaan soveltuvan erityisesti asiantuntijatehtäviin, joissa työnteko ei ole pääsääntöisesti sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan. Jos työnantaja määrää työnteon ajan ja paikan, ei joustotyöajasta voida sopia. Vähintään puolet työntekijän työajasta tulee olla sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta päättää työntekijä. Joustotyöajankin osalta tulee noudattaa keskimääräistä enintään 40 tunnin viikoittaista työaikaa, jota voidaan tarkastella 4 kuukauden tasoittumisjaksolla. Joustotyöaikaa koskeva sopimus tehdään kirjallisesti ja se on irtisanottavissa.

Uudistuksen myötä kaikilla työpaikoilla voidaan ottaa käyttöön työaikapankit. Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa. Työaikapankki toimii aikamääräisenä ja sen puitteissa voidaan sopia, että työntekijä tallettaa pankkiin aikaa, jota hän tekee säännöllisen työaikansa lisäksi. Esimerkiksi ylityötuntien tallettaminen voi tapahtua joko niin, että työntekijä tallettaa tehdyt tunnit työaikapankkiin ja ottaa ylityökorvauksen rahamääräisenä taikka niin, että myös rahamääräinen ylityökorvaus muutetaan ajaksi ja siirretään työaikapankkiin. Työaikapankin käyttöön ottamisesta on sovittava paikallisesti joko luottamusmiehen tai -valtuutetun kanssa tai niiden puuttuessa henkilöstön tai henkilöstöryhmän kanssa yhdessä. Sopimuksella tulisi sopia ainakin työaikapankin lakkaamisesta ja saldojäämän käsittelystä, vapaan käyttämisen periaatteista ja menettelytavoista sekä siitä, mitä eriä ja kuinka paljon työaikapankkiin voidaan säästää.

Timo Jarmas
asianajaja, varatuomari, osakas
Eversheds Asianajotoimisto Oy