Uusi rakentamislaki – mikä muuttuu?

Johanna Renkola, asianajaja, varatuomari, osakas, Asianajotoimisto Roihu Oy.

Eduskunta hyväksyi 1.3.2023 monivuotisen ja -vaiheisen valmistelun jälkeen rakentamislain, jonka on määrä tulla voimaan 1.1.2025.

Laki on osa alueiden käyttöä ja rakentamista koskevaa kokonaisuudistusta, jonka on ollut tarkoitus muuttaa voimassa olevaa maankäyttö- ja rakennuslakia. Lopulta uudistus on typistynyt koskemaan vain rakentamisen ­osion muuttamista. Hallituksen esityksen mukaan voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki muutetaan alueidenkäyttölaiksi ja siitä poistetaan rakentamista koskevat luvut.

Rakentamislain tavoitteena on tuoda ilmastonmuutoksen torjuminen osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Lisäksi pyrkimyksenä on sujuvoittaa rakentamista, parantaa sen laatua ja mahdollistaa digitaalisten järjestelmien hyödyntäminen rakentamiseen liittyvien päätösten ja tietosisältöjen käsittelyssä.

Uusi rakentamislaki edellyttää, että rakentamisessa huomioidaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Jo rakentamislupavaiheessa lupaa hakevan tahon on liitettävä hakemukseensa ilmastoselvitys, jossa on raportoitava rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen määristä. Tämän tarkoitus on suunnata rakentavat tahot valitsemaan muun muassa ilmastoystävällisiä materiaaleja.

Rakentamisen sujuvoittamistavoitteeseen liittyvä olennainen muutos koskee luparakennetta. Lakiin sisällytettiin vain yksi lupamuoto, rakentamislupa. Tämä korvaa nykyiset lupamuodot eli rakennusluvan ja toimenpideluvan. Lisäksi laki nostaa lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä. Esimerkiksi alle 30 neliömetrin varaston tai pihasaunan voisi rakentaa rakentamislain mukaan ilman lupaa. Näin toteutettavissa hankkeissa on toki noudatettava kaikkea rakentamista koskevaa sääntelyä, ja kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.

Rakentamisen laadun parantamista koskevat tavoitteet taas ovat johtaneet uuteen sääntelyyn rakentamisen vastuista. Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi uuden lain mukaan nimetä rakennushankkeeseen päävastuullisen toteuttajan, joka vastaisi hankkeen toteutuksen kokonaisuudesta ja laadusta. Päävastuullinen toteuttaja vastaisi suhteessa viranomaiseen siitä, että rakennustyö toteutetaan suunnitelmien, säännösten ja määräysten, rakentamisluvan ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Mikäli päävastuullista toteuttajaa ei nimetä, rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa itse päävastuullisen toteuttajan tehtävistä.

Uuden rakentamislain ­­valmistelua on moitittu puutteelliseksi. Lausuntokierrokset poikivat runsaasti kritiikkiä. Esimerkiksi edellä mainittua päävastuullista toteuttajaa koskeva sääntely herätti runsaasti arvostelua, ja lopulta sitä muutettiin merkittävästi alkuperäisestä ehdotuksesta. Käsittelyn loppuvaiheessa eduskunta teki lakiin vielä useita kymmeniä pykälämuutoksia. Niin kannatettavia tavoitteita kuin lakiuudistuksen taustalla onkin, sen väitetään johtavan muun muassa entistä runsaampaan byrokratiaan ja rakennusvalvonnan työmäärän ruuhkautumiseen. Nähtäväksi jää, käykö näin.

Johanna Renkola
asianajaja, varatuomari, osakas
Asianajotoimisto Roihu Oy