Raaka-aineiden saatavuus, sotatila ja force majeure

Peter Rasmussen ja Otto Santala.

Peter Rasmussen ja Otto Santala.

Moni pirkanmaalaisyritys kärsii Ukrainan sodasta nopeasti seuranneista toimitusketjuongelmista.

Seuraavassa kuvitteellinen tapaus: B Oy on tehnyt syksyllä 2021 suomalaisen asiakkaansa A Oy:n kanssa isot kaupat ja tilannut toimitusta varten puolalaiselta tavarantoimittajaltaan C z.o.o:lta tuotantoprosessissa tarvittavia materiaaleja ja tarvikkeita. Puolalaiset ovat ilmoittaneet B Oy:lle maaliskuussa 2022, että he eivät pystykään täyttämään suoritustaan sovitussa ajassa ja että raaka-aineiden hintojen nousu aiheuttaa tarpeen sopia hinnoista uudelleen myös B:n ja C:n välillä. Miten B Oy:n tulisi toimia ilmoituksen saatuaan suhteessa omaan asiakkaaseensa A Oy:hyn?

Kotimaisessa kauppalaissa vastuukysymykset on ratkaistu seuraavilla oikeusohjeilla. Jos myyjä ymmärtää, ettei myyjä voi täyttää sopimusta oikea-aikaisesti, myyjän on ilmoitettava ostajalle sekä esteestä että esteen vaikutuksesta sopimuksen täyttämismahdollisuuksiin. Mikäli ilmoitus laiminlyödään, ostajalle syntyy oikeus vaatia vahingonkorvausta (kauppalaki 28 §). Ilmoitusvelvollisuus omasta suoritushäiriöstä sopimuskumppanille nojaa sopimuslojaliteettiin. Ilmoituksesta huolimatta ostajalla on oikeus pysyä sopimuksessa ja vaatia, että myyjä täyttää suoritusvelvollisuutensa. Myyjä voi vapautua kauppalain 23 §:n perusteella sopimuksen täyttämisestä vain, jos (i) sopimuksen täyttämiselle on ylivoimainen suorituseste, force majeure, tai (ii) jos sopimuksen täyttäminen edellyttäisi myyjältä kohtuuttomia taloudellisia uhrauksia suhteessa ostajalle aiheutuvaan etuun, hardship.

Tullessaan informoiduksi alihankkijan esille nostamasta ongelmasta B Oy:n kannattaa lähtökohtaisesti reagoida nopealla aikataululla. Onko puolalaisen C:n ilmoitus riittävän konkreettinen? Selviääkö ilmoituksesta, miksi toimitukset B Oy:lle estyvät, kauanko este jatkuu ja miksi C ei vallitsevissa olosuhteissa voi täyttää sopimusta muilla keinoilla, esimerkiksi hankkimalla materiaaleja toisesta hankintakanavasta. C:lle kannattaa siis joka tapauksessa reklamoida. B Oy:n pitää toki selvittää myös, soveltuuko B:n ja C:n väliseen sopimussuhteeseen Suomen vai Puolan laki ja onko sopimuksessa sovittu force majeure -tilanteesta jotain nimenomaisella sopimusehdolla.

Kun ”selustan turvaaminen” on näin aloitettu, B Oy:n tulee pitää myös oma ostajansa A Oy informoituna tilanteen kehittymisestä. A Oy:llähän on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että sen oma myyjä B Oy täyttää sopimuksen sovitussa aikataulussa. A voi lähteä tekemään rekrytointipäätöksiä ja solmimaan työsopimuksia B:n ja A:n välillä sovitusta aikataulusta käsin. A Oy:lle on riski aiheutua erilaisia tarpeettomia kustannuksia, jos myöhemmin selviääkin, että B Oy tulee viivästymään omassa suorituksessaan. Kun B informoi A:ta, B:n tulee myös perusteella tilanteen voittamattomuus ja ennakoimattomuus sekä omasta että alihankkijansa C:n näkökulmasta. Myös B Oy:n tulee muuttuneissa olosuhteissa tehdä kaikki voitavansa oman sopimuksensa täyttämiseksi. Jos C:n viivästys näyttää olennaiselta, B Oy:n tulee selvittää mahdollisuus ostaa materiaalit ja tarvikkeet muualta ja purkaa tarpeen vaatiessa sopimus C:n kanssa.

Force majeure -tilanteet tulevat aina pyytämättä ja yllättäen. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että sotatila itsessään ei ole ylivoimainen este, vaan se, että sotatilan seurauksena myyjän mahdollisuus täyttää sopimus käy mahdottomaksi. Kansainvälisissä sopimuksissa force majeuresta olisi hyvä sopia erikseen ja sisällyttää myös sopimusehtoon määräaika, jonka kuluessa force majeureen tulee vedota.

Raaka-ainehintojen poikkeuksellinen nousu synnyttää myös tarpeen vedota sopimuksen taloudellista liikavaikeutta koskeviin hardship-lausekkeisiin, joilla pyritään korjaamaan jälkikäteisten olosuhdemuutosten haitallisia vaikutuksia. Esimerkin puolalaisyritys halusi pysyä sopimuksessa, kun este lakkaa, ja samalla tarkistaa myyntihintojaan. Jos B:n ja C:n välisessä sopimuksessa on hardship-ehto, tämäkin on huomioitava reklamaatiota omalle alihankkijalle laadittaessa.

Peter Rasmussen
asianajaja, toimitusjohtaja
Asianajotoimisto Alfa Oy

Otto Santala
oikeusnotaari, KTM
Asianajotoimisto Alfa Oy

Kirjoittajat ovat erikoistuneita kotimaiseen ja kansainväliseen sopimus- ja kauppaoikeuteen sekä niihin liittyvään sopimuskonfliktien ratkaisemiseen.