Muutoksen hakeminen verotuspäätökseen

Maria Solala-Aro, asianajaja, osakas, Asianajotoimisto AVA Oy

Maria Solala-Aro, asianajaja, osakas, Asianajotoimisto AVA Oy

Oikaisuvaatimuksen laatiminen tulee ajankohtaiseksi silloin, kun verovelvollinen ei ole tyytyväinen Verohallinnon päätökseen. Kyse voi olla esimerkiksi verotarkastuksesta, jonka perusteella Verohallinto tekee oikaisupäätöksen verovelvollisen vahingoksi veronkorotuksineen ja viivästyskorkoineen. Verovelvollinen voi myös muusta syystä haluta korjata verotuspäätöstään.

Muutosta haetaan ensivaiheessa verotuksen oikaisulautakunnalta. Oikaisulautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Oikaisuvaatimus on tehtävä määräajassa, sillä sen jälkeen saapunut oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta. Ohjeet löytyvät verotuspäätöksen muutoksenhakuohjeliitteestä. Vuodesta 2017 lähtien tuloverotuksen oikaisuvaatimus on pitänyt tehdä kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Verovuodesta 2019 oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään 2.1.2023. Mikäli Verohallinto tekee oikaisupäätöksen muutoksenhakuajan lopulla, muutosta voi hakea aina 60 päivän kuluessa oikaisupäätöksen tiedoksisaannista.

Jos veroasia koskee vuotta 2016, muutoksenhakuaika on pidempi ja tuloverotuksen oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään 2.1.2023.

Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti verotuksen oikaisulautakunnalle. Oikaisuvaatimuksessa tulee ilmoittaa verovuosi, vaatimukset ja niiden perustelut. Siihen liitetään asiakirjat, joihin vedotaan, ellei näitä ole toimitettu jo Verohallinnolle.

Vero on maksettava eräpäivänä muutoksenhausta huolimatta. Verovelvollisen hakemuksesta Verohallinto voi antaa verojen täytäntöönpanonkiellon. Verolle kertyy tällöin normaali viivästyskorko, jos oikaisuvaatimus ei menesty.

Oikaisuvaatimuksessa huomioitavaa

Muutoksenhaku on lähtökohtaisesti vain kirjallista. Suulliset käsittelyt ovat harvinaisia. Tämän vuoksi oikaisuvaatimuksen laatimisessa tärkeää ovat johdonmukaisuus sekä selkeä esitystapa. Toistamista kannattaa välttää. Mikäli vaatimuksia on enemmän kuin yksi, vaatimukset ja perustelut kannattaa numeroida.

Verotusmenettelylain mukaan pääasiallisesti sen osapuolen, jolla on siihen paremmat edellytykset, on esittävä asiasta selvitystä. Näyttötaakka voi olla verovelvollisella. Verovelvollisen tulee esittää veroasiaan liittyvä näyttö ja muut olennaiset asiat selkeällä ja luotettavalla tavalla. Muutoksenhaussa on hyvä tuoda esille veroasiaa koskeva lainsäädäntö, aikaisempi oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuudessa esitetyt kannanotot. Verohallinnon ohjeisiin on hyvä vedota ainakin silloin, jos verotuspäätös on niiden vastainen. Säädösten ja oikeuskäytännön ymmärrys veroasiasta on tärkeää erityisesti silloin, jos asia on tulkinnanvarainen tai taloudellisesti merkittävä.

Oikaisuvaatimuksen loppuun on hyvä laatia lyhyt yhteenveto sekä vaatimus siitä, miten verotusta tulee esitetyn perusteella muuttaa.

Verovalitus hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Vuodesta 2017 ja sen jälkeisistä vuosista valitus hallinto-oikeuteen on tehtävä 60 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannista.

Verovelvollisen vastapuolena toimii Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, joka voi antaa veroverovelvollisen valitukseen vastineensa. Verovelvollinen voi tämän jälkeen laatia tähän vastineeseen vastaselityksen. Lopuksi hallinto-oikeus tutkii valitusasiassa esitetyn ja ratkaisee asian.

Valitusajat korkeimpaan hallinto-oikeuteen vastaavat hallinto-oikeuden valitusaikoja. Valitus edellyttää valituslupaa.

Hallintotuomioistuimeen tehtävä valitus voi olla maksullinen. Verovelvollinen voi vaatia oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Verovalitusmenettelyyn on poikkeuksia muun muassa ennakkoratkaisujen muutoksenhaun ja ennakkopäätösvalitusten osalta.

Ole liikkeellä hyvissä ajoin! Verovelvolliselle edullisen lopputuloksen saavuttamiseksi on tärkeää, että jo muutoksenhaun varhaisessa vaiheessa oikaisuvaatimus laaditaan selkeästi ja huolellisesti ottaen huomioon myös veroasiaa koskevat säädökset ja aikaisempi oikeuskäytäntö.


Maria Solala-Aro
asianajaja, osakas
Asianajotoimisto AVA Oy

Maria on Asianajotoimisto AVA Oy:n osakas, joka on keskittynyt vero- ja yhtiöoikeuteen ja perhe- ja perintöjuridiikkaan. Hän avustaa yrityksiä ja yksityishenkilöitä muun muassa verotarkastuksissa, verotuksen muutoksenhaussa sekä erilaisissa verotukseen ja perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä kysymyksissä.​​​​​​​