Laki & talous | 11.06.2020 06:00

Juridista reseptiä covid-19:n taloudellisten jälkitautien ehkäisemiseksi?

Tautitilanteen helpottaessa talouden näkymät ovat muuttuneet alkukesän myötä onneksi ainakin jonkin verran valoisammiksi.

Akuutin alkuvaiheen aikana maalis-huhtikuussa tyypillinen usein kysytty asia oli, voidaanko force majeure-ehtoon vedota ja miten se tulisi tehdä tai miten tällaiseen vaatimukseen tulisi vastata (muun muassa liikehuoneenvuokra- ja toimitussopimukset, rahoitusehdot).

Joustot lomautuskäytännöissä ovat tuoneet turvaa ja liikkumavaraa työmarkkinoilla. Usein lainsäätäjää moititaan hitaaksi, mutta tässä tapauksessa normipohjaa kyettiin kolmikannassa (hallitus/eduskunta ja työmarkkinajärjestöt) muuttamaan nopeasti selkeällä ja tämän hetken arvion mukaan käytännön tilanteisiin toimivalla tavalla.

***
Poikkeusaika edellyttää usein poikkeustoimia- ja päätöksiä. Ajantasainen seuranta ja riittävä reagointinopeus ovat tällöin avaintekijöitä. Päätöksenteko-olot saattavat kuitenkin olla epävarmat, jolloin ns. business judgement rulen (”BJR”) tärkeys korostuu. Karkeasti kyse on siitä, että johdon tulisi i) merkittävää päätöstä valmistellessaan arvioida tilannetta riittävän laajasti ja ii) kirjata sekä dokumentoida arvionsa ja päätösperusteet ylös siten, että iii) päätös on myöhemminkin tarvittaessa perusteltavissa päätöksentekohetken mukaisena järkevänä liiketoimena ja ratkaisuna. Kristallipalloa ei onneksi tarvitse omistaa ja liiketoiminta saa sisältää riskinottoa.

***
Useat pörssiyhtiöt ovat muuttaneet osingonjakoperiaatteitaan alkuvuoden aikana näkymien sumentuessa. Osingonmaksun lykkääminen on tehokas tapa turvata kassan kestävyyttä poikkeusajan yli. Osakeyhtiölain mukainen maksukykytesti, joka on yksi osingonjaon edellytys, voidaan sekin lukea em. BJR:n ilmentymäksi.

Jos yrityksen tilanne kaikesta huolimatta kehittyy huonoksi eikä valtion subventoimaa lainaa ja tukia, oman tai vieraan pääoman ehtoista rahoitusta eri muodoissaan olisi riittävästi saatavilla (taikka näiden käyttöönotolle ei löydetä muuten järkeviä edellytyksiä), harkittavaksi jäävät esimerkiksi divestoinnit ja vapaaehtoiset velkajärjestelyt.

Järjestelyitä toteutettaessa korostuu jälleen BJR ja lisäksi mukaan tulee muun muassa velkojien yhdenvertaisen kohtelun vaatimus. Vapaaehtoiset järjestelyt ovat käyttökelpoisia, kunhan samalla muistetaan huolehtia siitä, että velkojia kohdellaan lain edellyttämällä tavalla yhdenvertaisesti. Aluksi yksittäiselle velkojalle / sopijakumppanille suosiolliselta tuntuva ja sinänsä muodollisesti pätevä järjestely voi myöhemmin raueta takaisinsaantiedellytysten täyttyessä. Laajempikin tietoisuus kohdeyhtiön tilanteesta pöydän molemmilla puolilla on näin ollen sopijapuolten eduksi ennen kuin järjestelyihin ryhdytään.

***

Tietyissä tilanteissa vapaaehtoisten velka- tai liiketoiminnan muiden järjestelyiden lisäksi voi tulla harkittavaksi selvittäjävetoinen yrityssaneerausmenettely. Yrityssaneeraus voi soveltua tilanteeseen, jossa elinkelpoinen yritys on ajautunut maksuvaikeuksiin ennustamattoman ja ulkoisen tekijän johdosta, joksi tauti liitännäisineen kiistatta ainakin osalla toimialoja voidaan lukea. Usein avoin dialogi suurimpien velkojien ja tärkeimpien sopimuskumppaneiden kanssa kannattaa. Yrityssaneerauksella on ehkä turhankin huono maine pitkälti sen takia, että tilanteisiin reagoidaan usein vasta, kun yritys on käytännössä jo konkurssissa ja tehtävää on enää kovin vähän. Oikein ajoitettuna menettelyllä on mahdollista saada positiivisia vaikutuksia pitkäksi ajaksi. Esimerkkeinä yrityssaneerausmenettelyn käyttökelpoisuudesta voidaan nostaa pörssiyhtiöt Stockmann Oyj Abp (menettelyvaiheessa) ja Componenta Oyj (toteutusvaiheessa). Yrityssaneerausmenettelyn eri vaiheiden tärkeimpien oikeusvaikutusten tunteminen on eduksi sekä velkoja- että velallispuolella.

Tomi Kauppinen
partner
Asianajotoimisto Merkurius Oy