Etätyö ulkomailla vaatii selkeät pelisäännöt

Essi Pullinen ja Saara Postila.

Essi Pullinen ja Saara Postila.

Asiantuntijatyötä tehdään nykyään joustavasti sekä kotona että toimistolla. Syksyn pimetessä työpisteen siirtäminen jopa ulkomaille voi tuntua houkuttelevalta ajatukselta. Ehdot etätyölle ulkomailla kannattaa kuitenkin selvittää tarkkaan etukäteen.

Ulkomailla tehdyllä etätyöllä voi olla vaikutuksia esimerkiksi etätyövaltion verotusoikeuteen, sosiaaliturva- ja työlupa-asioihin, työoikeudellisiin vaatimuksiin sekä vakuutuksiin.

Mihin maahan verot maksetaan?

Työntekijän verovelvollisuusasema etätyöskentelyvaltiossa määräytyy kyseisen valtion lainsäädännön perusteella.

Lähtökohtaisesti Suomen kansalainen jää myös Suomen verotuksen piiriin, ellei muutto ulkomaille ole pysyvä. Suomen tai etätyöskentelyvaltion verotusoikeutta saattaa kuitenkin rajoittaa Suomen ja etätyöskentelyvaltion välinen mahdollinen verosopimus. Jos työntekijälle syntyy verovelvoitteita molempiin maihin, tulee kaksinkertainen verotus mahdollisuuksien mukaan poistaa.

Suomalaiselle työnantajalle voi syntyä etätyövaltioon rekisteröinti-, raportointi- ja ennakonpidätysvelvoitteita.

Etätyöskentely ulkomailla saattaa myös muodostaa riskin kiinteän toimipaikan syntymisestä etätyöskentelyvaltioon. Riski on olemassa erityisesti, jos työntekijän työtehtävät liittyvät työnantajayhtiön ydinliiketoimintaan, eikä työtehtävien voida katsoa olevan avustavia tai valmistelevia.

Kiinteän toimipaikan muodostuminen johtaa siihen, että kiinteälle toimipaikalle allokoidaan osuus yhtiön tuloista ja kuluista, joiden perusteella yrityksen tulee maksaa verot valtioon, jossa kiinteä toimipaikka sijaitsee. Kiinteä toimipaikka aiheuttaa myös ilmoitus- ja maksuvelvoitteita etätyövaltioon.

Mitä on otettava huomioon sosiaaliturvassa ja työluvassa?

EU:n alueella etätyötä tekevä työntekijä kuuluu lähtökohtaisesti sen maan sosiaaliturvaan, jossa työ tosiasiallisesti tehdään.

Tiettyjen edellytysten täyttyessä työntekijä voi kuitenkin kuulua ulkomailla työskentelyn ajan Suomen sosiaaliturvaan. Tällöin työnantajan tulee järjestää Eläketurvakeskukselta todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Todistuksella vältetään mahdolliset epäselvyydet siitä, minkä valtion sosiaaliturvaan työntekijä kuuluu. Raportointivelvoitteita voi kuitenkin syntyä, vaikka varsinainen sosiaaliturva jäisikin Suomeen.

EU-alueen ulkopuolelle lähdettäessä etätyötä varten on useimmiten tarpeen hankkia erillinen lupa, kuten viisumi tai työ- tai oleskelulupa. Luvan saaminen saattaa edellyttää esimerkiksi paikallista työsopimusta. Eri maiden käytännöt vaihtelevat, joten asiaan on syytä perehtyä ennakkoon. Työskentely ilman asianmukaista lupaa voi johtaa huomattaviin sanktioihin ja jopa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.

Pelisäännöt luovat selkeyttä

Etätyöskentelyä varten kannattaa laatia kattavat ohjeet ja toimintamallit. Toimintamalleissa on hyvä sopia ulkomailla tehtävän etätyön säännöistä, joissa huomioidaan laajasti työntekijän ja työnantajan velvoitteet ulkomaan etätyön aikana ja kustannusten jako. Lisäksi on sovittava, miten toimitaan, jos ulkomaan etätyön aikana työntekijä estyy hoitamasta työtehtäviään.

Tärkeintä on perehtyä asioihin etukäteen, sillä jälkikäteinen selvittäminen voi olla hyvinkin hankalaa ja kallista.

Huolellisesti suunniteltuna etätyöskentely ulkomailla voi olla hyödyllistä sekä työnantajalle että työntekijälle. Hyvällä suunnittelulla etätyöjakso on mahdollista toteuttaa siten, että siitä syntyvät velvoitteet jäävät mahdollisimman kevyiksi.

Essi Pullinen

Saara Postila


Kirjoittajat ovat veroasiantuntijoita ja työskentelevät KPMG:n Tampereen toimistossa vero- ja lakipalveluissa.