Ennakoi kilpailuoikeudelliset riskit ajoissa

Kirsi-Marja Salokangas ja Lotta Lampinen, Asianajotoimisto Merkurius Oy

Kirsi-Marja Salokangas ja Lotta Lampinen, Asianajotoimisto Merkurius Oy

Kilpailuoikeuden perimmäisenä tavoitteena on turvata terve ja toimiva kilpailu. Yritykset kilpailevat keskenään pyrkien kasvattamaan omaa markkinaosuuttaan mahdollisimman suureksi.

Kilpailu koituu loppukädessä kuluttajien hyödyksi markkinoista riippuen edullisempina hintoina, laadukkaampana palveluna, tehokkaampina tuotantoprosesseina sekä uusina innovaatioina.

Yritysten tulee liiketoiminnassaan aktiivisesti kiinnittää huomioita myös kilpailuoikeudellisiin riskeihin ja suorittaa etukäteistä itsearviointia kilpailuoikeuden noudattamisesta. Tyypillisiä tunnistettavia riskinpaikkoja ovat esimerkiksi yhteistyö kilpailijan kanssa tarjouskilpailussa tai toimiminen alan järjestöissä. Vaaran paikka voi löytyä myös yrityksen arjesta. Esimerkiksi messuilla vapaamuotoinen keskustelu kilpailijan työntekijän kanssa voi muodostaa riskin.

Haasteena on, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) arvioi yrityksen toiminnan laillisuuden vasta jälkikäteen. Kilpailurikkomuksesta sanktiona voivat olla merkittävät seuraamusmaksut ja myös vahingonkorvausvastuu vahinkoja kärsineille. Vuosia kestävä kartellitutkinta ja oikeudenkäynnit sitovat yrityksen resursseja ja aiheuttavat merkittävää mainehaittaa. Suomessa aikaisempia isoja kartellitutkintoja ovat olleet metsä-, asfaltti-, voimajohto- ja bussikartellit.

Taksi- ja isännöintialan kartellit

Tänä vuonna KKV on tiedottanut kahdesta kartellitutkinnasta, jotka ovat koskeneet taksi- ja isännöintialaa. Tuoreempi toukokuussa 2021 annettu KKV:n päätös koskee Hyvinkään alueella toiminutta taksiyrittäjien muodostamaa kartellia. Taksiyrittäjät olivat KKV:n mukaan sopineet niin sanotun herrasmiessopimuksen siitä, etteivät he aja taksitolpille omien ajovuorojensa ulkopuolella.

Menettely on ollut kilpailuoikeuden näkökulmasta ongelmallista, sillä samoilla markkinoilla toimivien kilpailijoiden tulisi itsenäisesti päättää omasta toiminnastaan sekä siitä, milloin ne tarjoavat palveluita markkinoilla. Kilpailijoiden välisen sopimuksen johdosta asiakkailla on ollut valinnanvaraa vähemmän, kuin sitä olisi ollut kilpailunrajoituksesta vapailla markkinoilla.

KKV piti menettelyä kiellettynä kartellitoimintana, jonka se määräsi lopetettavaksi. KKV ei esittänyt markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä yhdellekään kartellin jäsenelle, mutta asetti kartellissa mukana olleille yrityksille kiellon tehosteeksi uhkasakon, jonka määrä vaihtelee yrityksestä riippuen 1700–17 200 euron välillä.

Kartellista sopimista pidetään yhtenä vakavimmista kilpailuoikeuden rikkomisista ja usein kartellien tullessa kilpailuviranomaisen tietoon, asiassa esitetään seuraamusmaksun määräämistä kartellin eri osapuolille. Kuitenkin Hyvinkään taksimarkkinoita koskevassa tapauksessa KKV totesi päätöksessään, että toiminnan paikallisuus, asianosaisten liiketoiminnan vähäinen volyymi sekä muut kyseisen menettelyn erityispiirteet ovat puoltaneet sitä, että markkinaoikeudelle ei tehty seuraamusmaksuesitystä. Ainakin osa alueen taksiyrittäjistä oli kartellitutkinnan aikana tuonut myös esille, että toimintatapa olisi jo lopetettu. KKV on kuitenkin pitänyt tarpeellisena erikseen kieltää menettelyn jatkaminen sekä tehostaa kieltoa uhkasakolla.

Helmikuussa 2021 KKV puolestaan tiedotti koko Suomen laajuisesta isännöintialaa koskevasta selvityksestään, jonka mukaan kuusi isännöintialan yritystä sekä Isännöintiliitto ovat sopineet isännöintipalvelujen hinnoittelun yhdenmukaistamisesta ja hinnankorotuksista. Kilpailijoiden välistä hinnoista sopimista ja hintasuositusten antamista pidetään erittäin vakavina kilpailunrajoituksina, koska niiden vaikutus ja tarkoitus on usein yksinomaan hintojen keinotekoinen nostaminen asiakkaiden vahingoksi. KKV:n selvityksen mukaan isännöintialalla kartellitoiminta oli ollut pitkäkestoista sekä järjestelmällistä ja kielletty kilpailijoiden välinen yhteistyö oli vaikuttanut koko Suomessa toimialan hintatasoon.

KKV jätti isännöintialaa koskeneen kartelliselvityksen tuloksena markkinaoikeudelle seuraamusmaksuesityksen. KKV on seuraamusmaksuesityksessään esittänyt, että kullekin kartelliin osallistuneelle toimijalle määrättäisiin seuraamusmaksu, jonka suuruus vaihtelee toimijakohtaisesti 4,5 miljoonasta eurosta 73 000 euroon. Seuraamusmaksuesityksen kokonaismäärä on noin 22 miljoonaa euroa. Markkinaoikeus tulee aikanaan antamaan asiassa ratkaisun ja on mahdollista, että asia etenee vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Eri toimijoille esitetyt erisuuruiset seuraamusmaksut ovat perusteltuja, sillä seuraamusmaksun yläraja on ensinnäkin riippuvainen kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan liikevaihdosta. Toiseksi seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon niin rikkomuksen laatu, laajuus, moitittavuuden aste sekä rikkomuksen kestoaika. Ei ole mitenkään epätavanomaista, että elinkeinonharjoittajien aktiivisuus kilpailunrajoituksen toteuttamiseksi tai aika, jolloin ne ovat osallistuneet kilpailunrajoitukseen, vaihtelevat myös samassa kilpailunrajoituksessa osallisina olleiden kilpailijoiden kesken.

Erilaiset lopputulokset

Isännöinti- ja taksialaa koskevat KKV:n päätökset toteavat molemmissa tapauksissa, että kyseisellä alalla on ollut kilpailuoikeuden vastainen kartelli. Kuitenkin päätökset eroavat toisistaan muilta osin huomattavasti: taksialan kartellia on kielletty jatkamasta uhkasakon nojalla, kun taas isännöintialan kartellissa KKV on esittänyt markkinaoikeudelle mittavia seuraamusmaksuja. Miksi tapauksissa on päädytty niin erilaisiin lopputuloksiin?

Ensinnäkin kartellit olivat alueellisesti eri laajuiset. Isännöintialan kartelli, jossa on ollut mukana valtakunnallisesti toimivia isännöintiyrityksiä sekä Isännöintiliitto, pyrki KKV:n mukaan vaikuttamaan hintoihin koko Suomen alueella. Taksiyrittäjien välinen kartelli oli KKV:n näkemyksen sen sijaan paikallinen ja kohdistui pääosin yhden kaupungin markkinoihin.

Toiseksi KKV piti isännöintialalla tapahtunutta kilpailunrikkomusta pitkään kestäneenä ja järjestelmällisenä kartellitoimintana, kun taas Hyvinkään taksimarkkinoita koskevalla päätöksellä saattaa olla enemmän myös ohjaava merkitys. Taksimarkkinat ovat avautuneet kilpailulle melko hiljattain vuonna 2018 ja nyt annetulla päätöksellä KKV on halunnut avata taksialan yrittäjille koko maassa sitä, miten kilpailijoiden väliseen yhteistyöhön alueellisilla taksimarkkinoilla suhtaudutaan. Erityisesti Hyvinkään alueen taksiyrittäjien välinen kilpailuoikeuden vastainen yhteistyö ja KKV:n suhtautuminen siihen osoittaa, että kilpailuoikeudessa ei aina olekaan kysymys maailmanlaajuisista konserneista ja niiden miljoonasakoista, vaan kilpailuoikeudella on myös hyvin paikallisia vaikutuksia.

Usein kartelliin osallistuva yritys ei tapahtumahetkellä edes tunnista rikkovansa kilpailulainsäädäntöä ja KKV:n tutkimus tuleekin jälkikäteen suurena yllätyksenä. Kilpailuoikeudellisten riskien tunnistaminen voi olla haastavaa, mutta ennakoivalla toiminnalla voi merkittävästi pienentää riskiä.

Miten yritys voi hallita kilpailuoikeudellisia riskejä?

  1. Arvioi yrityksen liiketoiminta ja toimintaympäristö; mitä kilpailuoikeudellisia riskejä niihin liittyy?
  2. Laadi kilpailuoikeudellinen ohjeistus työntekijöille ja kouluta heidät; miten tulee toimia yrityksen arjessa ja riskitilanteissa.
  3. Laadi kilpailuoikeudellinen itsearvio ennen kuin ryhdyt yhteistyöhön kilpailijan kanssa.
  4. Arvioi sopimuksiin liittyvät kilpailuoikeudelliset riskit ennen sopimuksen allekirjoittamista.



Kirsi-Marja Salokangas, asianajaja, osakas
Lotta Lampinen, lakimies
Asianajotoimisto Merkurius Oy

Kirjoittajat ovat erikoistuneet kilpailuoikeuteen ja julkisiin hankintoihin. He avustavat yrityksiä niiden päivittäisissä kilpailuoikeudellisissa kysymyksissä sekä edustavat yrityksiä KKV:n tutkinnoissa ja oikeudenkäynneissä.