Valkeakoskella ei haluta hukata suurta mahdollisuutta

50-vuotiaassa Valkeakosken ­kauppakamariosastossa katsotaan luottavaisena tulevaisuuteen. Ydinasioiksi nostetaan keskustan kehittäminen, liikennejärjestelyt, yritysmaailman verkostoituminen ja työvoiman saatavuus.
Vesi ja historiallinen tehdasmaisema hallitsevat Valkeakosken keskustaa. Alueen kehittämisestä käydään parhaillaan neuvotteluja. – Se on tilaisuus, jota ei saa hukata, Valkeakosken kauppakamariosaston puheenjohtaja Marko Lehojärvi (vas.) ja asiamies Petri Ahonen toteavat.

Vesi ja historiallinen tehdasmaisema hallitsevat Valkeakosken keskustaa. Alueen kehittämisestä käydään parhaillaan neuvotteluja. – Se on tilaisuus, jota ei saa hukata, Valkeakosken kauppakamariosaston puheenjohtaja Marko Lehojärvi (vas.) ja asiamies Petri Ahonen toteavat.

Koronapandemian kolhaisu Pirkanmaan yrityselämään jäi valtaosalle pikkunaarmuksi. Vain vajaa viidennes yrityksistä kärsi ­merkittäviä vaurioita pandemiasta ja rajoituksista.

– Samansuuntainen tilanne on meillä Valkeakoskella. Pahempaa pelättiin, mutta yritykset sopeutuivat nopeasti. Viimeisen puolen vuoden aikana tilanne on kääntynyt parempaan niilläkin, jotka kärsivät pahimmin, sanoo Valkeakosken kauppakamariosaston hallituksen puheenjohtaja, Hakafood Oy:n toimitusjohtaja Marko Lehojärvi.

Valkeakoski tunnettiin pitkään paperi­teollisuudestaan. Sen asema oli ehkä liiankin vahva. Kaupunki oli muutamien isojen työllistäjien varassa.

– Nyt yritysten toimialakenttä on saatu monipuolisemmaksi. Meillä on enemmän pienempiä yrityksiä, jotka työllistävät 20–120 työntekijää. Yritystoiminta ei ­ole enää niin suhdanneherkkää, sanoo Val­keakosken kauppakamariosaston asiamies Petri Ahonen.

Yhteistyö antaa voimaa

Valkeakoskella on vahva me-henki. Yhteistyö kaupungin, oppilaitosten, kauppakamariosaston ja yrittäjien kesken on tiivistä.

– Yrityksille löytyy yhteistyökumppaneita omalta kylältä. Meillä on hyvä tukiverkosto, mikä on yrityksen näkökulmasta tosi arvokasta, Marko Lehojärvi toteaa.

Toimijoita yhdistävät samansuuntaiset haasteet ja tavoitteet. Kaupunki ja yritykset haluavat lisätä kaupungin vetovoimaa. Asukkaiden – ja myös työvoiman – ja yritysten määrä tulisi saada kasvuun. Tampereen vetovoiman imuun pitäisi päästä entistä paremmin mukaan.

Valkeakoski sijaitsee Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa, ja neljännes kaupungin pinta-alasta on vettä. Rantaviivaa siis riittää.

– Ympäristö ja sijainti ovat meidän valttejamme. Vesi hallitsee myös ydinkeskustaa, jonka kehittämisestä käydään parhaillaan neuvotteluja. Se on tilaisuus, jota ei saa hukata. Jos paraatipaikastamme saadaan keskusta, jossa lapsiperheet viihtyvät, myös reuna-alueita on helpompi kehittää. Samalla keskustan kivijalkayritykset voivat paremmin, Petri Ahonen vakuuttaa.

Lepänkorven puiston uusiminen ja vesistönäkymän avaaminen kaupungin keskustaan oli ensimmäinen askel keskustan viihtyisyyden parantamisessa. Se on tuonut uutta elämää alueelle. Kauppakamariosasto oli vahvasti viemässä hanketta eteenpäin. Seuraavaksi pohditaan Kauppatorin alueen uudistusta.

– 5–10 seuraavan vuoden aikana tapahtuu paljon positiivista. On ihan realistista ajatella, että myös asukasmäärä kasvaa ainakin lähelle 23 000 asukasta, Marko Lehojärvi povaa.

Kaavoitus ei ole pullonkaula

Usein kasvua hidastaa kaavoitusprosessin kankeus. Petri Ahonen vakuuttaa, että Valkeakoskella se ei ole ongelma.

– Paikoin olisimme varmaan voineet varautua paremmin jo ennalta, mutta tällä hetkellä meillä on tarjota tontteja niin asumiseen kuin yrityksille. Keskellä Suomen kasvukäytävää, E12-moottoritien varressa sijaitsevalla Pirkanmaan Portin alueella on isoja tontteja yrityksille, jotka hyötyvät Valkeakosken logistisesta sijainnista ja tarvitsevat kuljetuksille ja varastoinnille runsaasti tilaa. Sisääntuloteiden varsilla taas on valmiina pienempiä tontteja.

– Vaikka prosessi on viranomaisten taholta tehty hitaaksi ja kankeaksi, on tehty mitä on ollut tehtävissä, ja tehdään jatkossakin niin rivakasti kuin mahdollista. Parin viime vuoden aikana esimerkiksi Länsi-Lintula on rakentunut voimakkaasti ja alueelle kaavoitetaan koko ajan lisää tontteja asumiseen.
Marko Lehojärven mielestä Valkeakoskella on tosi hyvät lähtökohdat houkutella lisää väkeä, työvoimaa ja yrityksiä kaupunkiin.

– Tämä on sopivan kokoinen kaupunki, jossa luonto on lähellä. Se on noussut monen suomalaisen arvoasteikossa koronavuoden aikana. Punavuoresta myytävän kaksion hinnalla saa Valkeakoskelta jo aika rouhean asunnon tai talon. Jännä nähdä, miten etä­työn yleistyminen vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja asumiseen.

Osaava työvoima jatkossa iso haaste

Asukasmäärän kasvu helpottaisi myös yritysten huolta osaavan työvoiman saatavuudesta.

– Se on valtakunnallinen ongelma, jonka paikallisessa ratkaisussa tarvitaan vahvaa yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten kesken. Jo nyt esimerkiksi ammattioppilaitos on kyennyt ketterästi räätälöimään koulutusta yritysten tarpeiden mukaisesti. Erilaiset oppi- ja koulutussopimusratkaisut tulevat varmasti yleistymään tulevaisuudessa, Marko Lehojärvi arvioi.

Vastuu työntekijöiden kouluttamisesta etenkin erikoisosaamista vaativilla aloilla siirtyy entistä vahvemmin yrityksiin.

Huoli nuorista kasvaa

Valkeakoskella on myös havaittu nuorten liikkumattomuus ja pahoinvointi. Hyvinvointikampuksen tuntumaan on ideoitu erityisesti nuorille suunnattua aluetta.

– Paikalliset yhdistykset suunnittelevat paikkaa nuorille, jotka eivät ole mukana kaupungin vireässä liikunnan ja kulttuurin ohjatussa toiminnassa. Myös yritykset ovat lähteneet kiitettävästi hankkeeseen mukaan, Marko Lehojärvi kertoo.

Liikuntamatkailun kehittäminen on yksi kaupungin painotuksia.

– Tällä sektorilla on tapahtunut positiivista kehitystä ja sitä yritetään entisestään kiihdyttää. Onhan se jokin merkki onnistumisesta, että Moskovan ZSKA:n KHL-joukkue tulee mieluummin leireilemään Valkeakoskelle kuin Luganoon, Petri Ahonen hymyilee tyytyväisenä.​​​​​​​


Teksti ja kuva Jari Runsas


Lue 50-vuotiaan Valkeakosken kauppakamariosaston historiasta täältä.