Vaikuttamistyö ei tekemällä lopu

– Seuraavan hallituksen on suunnattava huomiota nykyistä enemmän elinvoimaan, kilpailukykyyn, osaamiseen ja investointien liikkeelle saamiseen. Yksi isoimmista kysymyksistä on osaavan työvoiman saatavuus, sanoi Anna-Kaisa Ikonen Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelman julkistuksessa. Keskustelemassa myös Arto Pirttilahti ja Markus Sjölund.

– Seuraavan hallituksen on suunnattava huomiota nykyistä enemmän elinvoimaan, kilpailukykyyn, osaamiseen ja investointien liikkeelle saamiseen. Yksi isoimmista kysymyksistä on osaavan työvoiman saatavuus, sanoi Anna-Kaisa Ikonen Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelman julkistuksessa. Keskustelemassa myös Arto Pirttilahti ja Markus Sjölund.

On käärittävä hihat ja tehtävä vaikuttavaa yhteistyötä paitsi seudullisesti myös valtion suuntaan, todettiin kauppakamarin vaikuttamisfoorumissa. Paikallisesti agendalla ovat juuri nyt yrityksiä riepottava työvoimapula ja Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelustrategian luominen.

Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma 2022 julkistettiin 4. helmikuuta parituntisessa live-lähetyksessä, jossa asiantuntijat keskustelivat vaikuttamissuunnitelman kolmesta teemasta tulevaisuuden alueesta, liikkumisesta ja osaamisesta.

Hyvinvointialueesta haastateltavaksi asettui Tampereen konsernijaoston puheenjohtaja ja tuore aluevaltuutettu Lauri Lyly. Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Antti Eskelinen halusi tietää, millä mielin tämä astuu uuteen rooliinsa.

– Teemme työtä Suomen suurimmalle hyvinvointialueelle Pirkanmaalle, joka on kuin Suomi pienoiskoossa keskuskaupunki Tampereen kasvaessa ja väen vähetessä reunoilla. Asetelma on pidettävä mielessä, Lyly vastasi.

Maaliskuun alussa on ensimmäinen aluevaltuuston kokous, jossa valitaan aluehallitus ja hyvinvointialueen johtajan virka laitetaan hakuun. Sen jälkeen alkaa palvelustrategian tekeminen, jossa linjataan, miten palvelut järjestetään, tuotetaan ja kustannetaan.

– Strategiassa annetaan palvelulupaus, joka on hyvinvointialueen tärkeimpiä päätöksiä. Näen, että palvelujen toteuttamisessa kaikkia tarvitaan, myös yksityisiä palvelun tuottajia ja kolmatta sektoria. Hyvinvointialue on järjestämisvastuussa, mutta sen ei itse kannata tuottaa kaikkea. On järkevää hyödyntää ympärillä olevaa osaamista, Lyly sanoi.

– Puolueiden tavoitteet ovat sote-sektorilla aika yhtenäiset, halutaan hoitoa matalalla kynnyksellä ja tuottaa palvelut lähellä ihmisiä. Niistä ei saada aikaan poliittista riitaa. Kyse on tavasta, jolla palveluja toteutetaan.

Hyvinvointialueelle siirrettävät sote-palvelut läpivalaistaan ja niiden kustannusrakenne selvitetään. Antti Eskelinen muistutti myös lakiin kirjatusta asiakaspalautteen keräämisestä ja arvioinnista.

– Se kannustaa palvelujen saatavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun jatkuvaan parantamiseen. Palvelujen yksikkökustannusten selvittäminen on olennaista. Jos ajatellaan Tampereen sote-palveluja, sairaanhoitopiiriä ja ympäristökuntia, palvelusetelit ovat paikoitellen käytössä, osa painottaa omaa tuotantoa. Aikamoinen tilaisuus hakea parhaita käytänteitä, Eskelinen sanoi.

– Pirkanmaa on Suomi pienoiskoossa ja meillä on monenlaisia tapoja toteuttaa palveluja jo nyt. Kokemuksia on siten saatavilla. Jää nähtäväksi, uskallammeko uudistaa myös hallinnollisia rakenteita, Lyly sanoi.

Aluevaltuusto alkaa todennäköisesti tehdä päätöksiä valiokuntamallilla, jossa poliitikot osallistuvat asioiden valmisteluun jo alkuvaiheessa.

– Voidaan kuulla asiantuntijoita tai eri alueilla asuvia ihmisiä ja sillä tavalla sparrata valmistelua. On kiinnostavaa, löydämmekö jotain uutta julkisen toimijan työskentelyyn osallistamalla mukaan useita tahoja, Lyly sanoi.

Katso keskustelu tulevaisuuden alueesta.



– Minua kiinnostaa, voitaisiinko palveluja toteuttaa myös uudella tavalla ja löytyykö uskallusta ajatella toisin, sanoi Lauri Lyly vaikuttamisfoorumissa.

– Minua kiinnostaa, voitaisiinko palveluja toteuttaa myös uudella tavalla ja löytyykö uskallusta ajatella toisin, sanoi Lauri Lyly vaikuttamisfoorumissa.

Tampere valmis henkilöratapihan remonttiin

Vaikuttamissuunnitelman tulevaisuuden liikkuminen ja saavutettavuus -teema koottiin siten, että kauppakamarin luottamushenkilöitä pyydettiin viime syksynä priorisoimaan aikajanalle mielestään kolme tärkeintä hanketta.

– Kärkeen nousivat pääradan korjaus ja matka-ajan nopeuttaminen pääradalla. Tiehankkeista erottui valtatie 9. Ratikan jatkoa ja lähijunaliikenteen lisäämistä toivottiin, yksittäisistä hankkeista esiin nousi Kunkun parkki, kertoi liikennekeskustelua vetänyt johtaja Markus Sjölund Tampereen kauppakamarista.

Viime vuonna valmistui Suomen ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032. Sen tekemiseen ovat osallistuneet kansanedustaja Arto Pirttilahti ja Tampereen pormestariksi viime syksynä eduskunnasta palannut Anna-Kaisa Ikonen. Sjölund halusi tietää, miten onnistuneena he pitävät suunnitelmaa.

– Siinä on mukana Pirkanmaan saavutettavuudelle tärkeitä raide- ja tiehankkeita. Meillä on hankkeista yhteinen, parlamentaarinen näkemys, mutta rahoituksen varmistaminen huolestuttaa, Ikonen sanoi.

– Oli tärkeää, että perusparannusten rahoitusraami saatiin nostettua 1,4 miljardiin aiemmasta noin miljardista, Pirttilahti arvioi.

Väyläverkon investointiohjelmassa 2022–2029 Tampereen henkilöratapiha on kiireellisessä hankekorissa 1A.

– Henkilöratapihan kehittäminen voi olla viestinnällisesti haastavaa. Ehkä ei ymmärretä, miten tärkeä osa se on yhtäältä koko pääradan kehittämiselle, toisaalta Tampereen asemakeskushankkeelle. Valtion on tuotava siihen oma rahoituksensa. Kaupunki on valmiudessa aloittamaan tänä vuonna investointitoimet, joilla se saadaan liikkeelle, Ikonen kertoi.

Arto Pirttilahden mielestä Suomi ei ole osannut käyttää tehokkaasti hyödykseen eurooppalaisia rahoitusinstrumentteja, muun muassa EU:n CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, verkkojen Eurooppa).

– Poljemme kansallisesti vähän väärässä suhteessa CEF-hakuun. Valtion talouden ja hankkeiden rahoitus olisi saatava samaan rytmiin CEF:in kanssa. Olemme olleet myös heikkoja hakemaan verrattuna esimerkiksi Ruotsiin.

Keskustelijat painottivat alueellisen yhteistyön voimaa kansallisessa päätöksenteossa.

– Liian tyytyväisiä emme saa olla. Kun seuraavaa hallitusohjelmaa ryhdytään neuvottelemaan, meidän on mietittävä tarkkaan omat viestimme ja vaikutettava yhdessä.

– Tampereen seudun tunnistaminen vahvana kasvukeskuksena on tärkeää edelleen kovin Helsinki-keskeisessä Suomessa, Ikonen painotti.

Katso keskustelu liikenteestä.

Oppilaitoksille on turvattava riittävät ja alueen kasvun mukaiset resurssit. Tässä Pirkanmaa ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla, sanottiin vaikuttamisfoorumin osaamiskeskustelussa, johon osallistuivat Regina Saari, Antti Lahti (vas.) ja Tapio Kujala. Keskustelua johti johtaja Peer Haataja Tampereen kauppakamarista.

Oppilaitoksille on turvattava riittävät ja alueen kasvun mukaiset resurssit. Tässä Pirkanmaa ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla, sanottiin vaikuttamisfoorumin osaamiskeskustelussa, johon osallistuivat Regina Saari, Antti Lahti (vas.) ja Tapio Kujala. Keskustelua johti johtaja Peer Haataja Tampereen kauppakamarista.

Teot puhuvat työelämäyhteistyössä

Osaamisesta keskustelivat johtaja Peer Haatajan johdolla Tampereen työllisyysjohtaja Regina Saari, Sasky koulutuskuntayhtymän johtaja Antti Lahti ja Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Kujala. Kaikki ovat mukana Pirkanmaan koulutusryhmän edunvalvontatyössä.

– Vaikuttamistyössä pyrimme yhteistyössä entistä parempiin tuloksiin valtiovallan suuntaan. Kasvumaakuntana Pirkanmaa kärsii siitä, että sen rahoitus ei ole sillä tasolla kuin monessa muussa maakunnassa. Sitä saadaan aina liian vähän, joudutaan anomaan joka vuosi lisää, eikä rahoitus ole täyskatteellista. Osa joudutaan maksamaan omasta pussista, Peer Haataja alusti.

– Olen huolestunut, ettemme osaa pitää Pirkanmaan asioita riittävästi esillä. Koulutuspaikkoja ja -avauksia annetaan alueille, joilla nuorisoikäluokkaa on vähän. Pirkanmaalla menee valtakunnallisesti ”liian hyvin”. Osaamista pitäisi keskittää sinne, missä on riittävästi nuorta väestöpohjaa. Tässä edunvalvontamme ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla, Kujala sanoi.

Antti Lahti oli samoilla linjoilla.

– Nyt on oikeasti käärittävä hihat. On tehtävä konkreettisia asioita, jotka palvelevat sekä opiskelijaa että työelämää. Työelämäkumppanit on pidettävä byrokratian rattaista sivussa, jotta ne pääsevät nopeasti tuloksiin.

Lahden johtamassa Saskyssa vannotaan työelämäyhteistyössä konkreettisen tekemisen nimeen.

– Esimerkkejä on useita. Olemme rakentaneet esimerkiksi yhteisiä oppimisympäristöjä ja meillä on yhteisiä kiinteistöjä työelämäkumppaniemme kanssa.

Sasky ja Niemen Tehtaat rakentavat parhaillaan yhteistä oppimisympäristöä Sastamalaan. Uudessa hallissa yhdistetään eri ammattialojen, kuten puu- ja kiinteistöalan koulutusta.

– Emme saa unohtaa mikroyrityksiä, jotka työllistävät yllättävän paljon. Meillä on esimerkiksi Keikyän Kiven kanssa yhteinen tasohiomakone ja suunnitteilla cnc-kokonaisuuden hankinta, Lahti kertoi.

Regina Saari korosti yhteistyötä Pirkanmaan koulutusryhmässä ja valtakunnallisessa edunvalvonnassa. Käytännön yhteistyön malleja on kuitenkin tarpeen uudistaa, samoin palveluja.

– Olemme niin isoissa haasteissa työvoiman saatavuudessa, että työllisyyden toimijoiden ja koulutuksen lisäksi tarvitaan uusia tekijöitä, kuten henkilöstöpalveluyrityksiä, joita yritykset käyttävät nykyisin paljon, Saari kertoi.

– Tarvitsemme kansainvälistä työvoimaa alueelle. Samaan aikaan työn murros ja digitalisaatio etenevät. Tämän johtaa siihen, että koulutusryhmässä on lisättävä ennakointia.

Katso keskustelu osaamisesta.

Tutustu: Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma 2022

Teksti Päivi Eskelinen

Kuvat Kristiina Borgenström Sudhakaran