Kauppakamarilehti | 16.09.2020 05:40
Vaikuttajafoorumi 2020: Päärata on ykköskohde,
lentokentästä pidettävä meteliä
Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen muistutti, että Tampere-Pirkkala ei palvele vain liikematkustajia ja turisteja, vaan kenttää tarvitsevat myös Pirkanmaan turvallisuus- ja ilmailuklusteri ja puolustusvoimat.
Korona oli yksi puheen- ja murheenaihe Pirkanmaan vaikuttajafoorumissa, mutta puheenvuoroissa otettiin myös vahvasti sihti koronan yli, vuosikymmenien päähän. Millä eväillä Pirkanmaa pärjää? Johtoteemoja tulevaisuudessa(kin) ovat saavutettavuus sekä osaamisen kehittäminen peruskoulusta yliopistoihin. Tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin on investoitava nykyistä enemmän.
Konkreettinen aihe alueen yhteisessä edunvalvonnassa on tietysti päärata. Tampereen pormestari Lauri Lyly korosti, että se sisältää sekä perusradan kunnostamisen, raidekapasiteetin lisäämisen että nopeuden nostamisen.
– Pääradan merkitys ulottuu koko Suomeen. Helsinki-Tampere on Suomen vilkkain yhteysväli, siinä kulkee 34 prosenttia koko Suomen junaliikenteestä. Tampere-Seinäjoki on toiseksi vilkkain. Päärata on myös keskeinen tavaraliikenneyhteys niin arvoltaan kuin määrältäänkin, Lyly huomautti.
A-Insinöörien hallituksen puheenjohtaja Heikki Käkönen muistutti, että ratahankkeessa on kolme tärkeää aikaan liittyvää asiaa:
– Yleensä puhutaan matka-ajasta. Onkin iso merkitys, puhutaanko alle tunnin vai 1,5 tunnin matka-ajasta Tampereelta Helsinkiin. Vielä isompi merkitys ajalla on teknologian näkökulmasta: ratkaisujen on kestettävä 50 tai sata vuotta. Meidän pitää edellyttää alle tunnin matka-aikaa, sillä se haastaa hankkeen toteutuksen ja läpiviennin. Rata- ja kalustoteknisesti pitää tavoitella parasta mahdollista toteutusta – ei sitä, mihin pystytään nykyisellä teknologialla.
Kolmas aika on toteutusaika.
– On sanottu, että suunnitteluun menee 6–8 vuotta, toteutusaikaa ei taida kukaan uskaltaa arvioidakaan... Ei suunnitelmaa tietenkään vuodessa tehdä, mutta haastaisin suunnittelijat ja kaikki hankkeen toimijat tarkastelemaan aikataulua täysin uudelta pohjalta. Jos tehdään niin kuin on ollut tapana tehdä, se kahdeksan vuotta siinä menee.
A-Insinöörien hallituksen puheenjohtaja Heikki Käkönen (vas.) ja kansanedustaja Jouni Ovaska Vaikuttajaforoumissa.
Lentoyhteyksiä!
Vaikuttajafoorumissa oltiin myös sitä mieltä, että vaikka pääradan uudet nopeudet aikanaan saattavat vähentää lentämistä, uusiin nopeuksiin on kuitenkin vielä vuosikymmeniä aikaa. Siksi Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittämisestä on pidettävä meteliä nyt. Suoria yhteyksiä Keski-Euroopan hubeihin tarvitaan.
– Kohtalonhetket ovat käsillä. Lentoyhteyksien kehittämistyö jatkuu, ja kunnat ovat kiitettävästi osallistuneet työn rahoittamiseen. Työ ei jää resursseista kiinni, lupasi Business Tampereen toimitusjohtaja Harri Airaksinen.
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun parlamentaarisen ohjausryhmän jäsen, kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen kertoi suunnitelman päälinjauksista, jotka ovat saavutettavuus, kestävyys ja tehokkuus.
– Saavutettavuuden yksi taso on alueiden kansainvälinen saavutettavuus, ja sillä suunnitelmassa tarkoitetaan Helsinki-Vantaan kehittämistä. Näyttää siltä, että kaikille Pirkanmaan edustajille ei ole itsestään selvää, tarvitaanko täällä lentoasema vai ei. Tampere-Pirkkalasta on nyt pidettävä ääntä. Tarvitaan yhteistä edunvalvontaa – eikä korona tee työtä yhtään helpommaksi.
Keskustelussa nostettiin esiin turvallisuus myös muuttuvan ympäristön, uhkakuvien ja varautumisen näkökulmasta: on oltava muitakin kenttiä kuin Helsinki-Vantaa.
– Tarvitaan entistä vahvempaa vaikuttamista, koska kansainvälisten yhteyksien yksinapaisuus vain korostuu, eikä edes ajatella yhteyksiä ulkomaille muualta Suomesta kuin Helsinki-Vantaalta, sanoi Tampereen ja Pirkanmaan EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen.
Kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen avasi 12-vuotisen liikennesuunnittelujärjestelmän (LJS) valmistelun edistymistä. Tavoite on saada selonteko eduskunnalle keväällä 2021. – Pirkanmaan näkökulmasta on tärkeää, että mukana ovat kaikki kulkumuodot – ja tärkeää on välittää yhteinen pirkanmaalainen viesti niistä, Ikonen sanoi.
MALlia laajemminkin
Seutujohtaja Päivi Nurminen avasi uuden MAL4-sopimuksen sisältöä, jossa kilpailukykyvyn kasvattajina korostuvat hyvä saavutettavuus sekä osaaminen ja työllisyys. Muita tavoitteita ovat kasvun kestävä rakenne ja hyvinvoiva yhteisö. Liikenne on tärkeällä sijalla ratikoineen ja lähijunineen, kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukea saataneen jatkossa myös Tampereen kaupunkiseudulla. Kokemukset aikaisemmista MAL-sopimuksista ovat olleet hyviä. Vaikuttajafoorumissa heräsi keskustelua siitä, miten saavutettavuutta voitaisiin käsitellä laajemmin kuin vain kaupunkiseutua koskien.
Kansanedustaja Arto Satonen huomautti, että nyt mökki- ja omakotitalokauppa kiinnostaa ihmisiä, ja omakotitaloja etsitään keskusseutua kauempaankin.
– Alueemme vahvuus on se, että maaseutua on keskusseudun ympärillä, siellä asumiskustannukset ovat edullisemmat. Tärkeäksi jatkossa tulee, miten liikennejärjestelmä kokonaisuutena toimii, ei vain kaupunkiseudulla.
Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinenkin kysyi, vastaako MAL-sopimus riittävästi Pirkanmaan liikennetarpeita.
– Viime aikoina on keskusteltu paljon koronan vaikutuksista siihen, missä ihmiset jatkossa tekevät töitä ja miten muutos etätyöhön vaikuttaa esimerkiksi toimitilarakentamiseen. Entä onko asuntorakentamisessa mahdollista tällä hintatasolla saada yhtä tai kahta lisähuonetta vai haetaanko asumisväljyyttä asunnosta kauempaa? Ei tähän ole yhtä oikeaa ratkaisua, mutta asumisväljyys täytyy ottaa huomioon MAL-sopimuksessa myös.
Ikean market manager Vesa Haapalahti sanoi, että korona kiihdytti digitalisoitumista, se oli katalyytti.
– Mutta nyt on tärkeää erottaa, mikä on hetkellistä koronan vaikutusta ja mikä on pysyvä megatrendi. Ja näitä megatrendejä pitäisi ymmärtää. Meillä yrityksessä mietitään esimerkiksi, matkustammeko enää ollenkaan.
Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuusjohtaja Päivi Myllykangas, Ikean market manager Vesa Haapalahti ja Tampereen yliopiston dekaani Juho Saari Vaikuttajafoorumin tauolla. Saari kertoi esityksessään koronatyöryhmän asettamasta tavoitteesta tehdä Pirkanmaasta kansainvälisesti Suomen kiinnostavin maakunta. – Siinä ei ratkaise vain substanssi, vaan myös, miltä se näyttää, Saari huomautti.
”Ei ongelmia, vaan ratkaisuja”
Tampereen yliopiston dekaanin Juho Saaren esityksessä annettiin koronasietoon filosofistyyppinen ohje: yllätysten ja riskien ehkäisemisen sijasta olennaista tulevaisuudessa on niiden sietäminen ja niiden kanssa eläminen – ja niistä hyötyminen. Keskitytään ratkaisuihin, ei ongelmiin.
Saari oli mukana työryhmässä, joka kevään aikana pohti, mitä tulevaisuuteen kantavaa on korona-ajassa mahdollista tehdä. Yliopiston lisäksi ryhmään kuuluivat edustajat Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Tampereen kaupungilta, Pirkanmaan liitosta, Ociosta ja Dimeccistä.
– Työssämme oli kolme periaatetta: Rahaa on kohdistettava innovaatioihin, ei vanhan lisäämiseen. Ratkaisujen on oltava skaalautuvia, eli voidaan tehdä pieniä juttuja ja kokeilla, tai isoja, jolloin voidaan saada aikaan systeemisiä muutoksia. Ratkaisujen täytyy olla teknisesti toimeenpanokelpoisia, Saari raportoi työryhmän mietintöjä.
Kolme tähtäintä on sanoitettu näin: Pirkanmaalla on helppo hengittää. Pirkanmaalla on matalat kynnykset. Pirkanmaa on vauras ja vastuullinen maakunta.
– Tehdään Pirkanmaalla kestävä ja vähähiilinen muutos. Tartutaan välttämättömään kestävän siirtymän mahdollisuuteen. Vauhditetaan P4-kumppanuusmallin käyttöönottoa, hyödynnetään kunnianhimoisemmin innovatiivisia ja kestäviä hankintoja, kannustetaan kokeilukulttuuriin ja edistetään monimuotoisten alueiden rakentamista.
Matalat kynnykset tarkoittavat yhteisöllisen ja sosiaalisen turvallisuuden vahvistamista.
– Opimme ja osallistumme kaiken ikää, kun perusta on kunnossa. Rakennamme jatkuvan oppimisen P4-mallin yli oppiasterajojen. Nythän esimerkiksi elinikäinen oppiminen on niin siilotettu, ettei sitä hallitse kukaan. Lisäksi mahdollistamme lapsille maksuttomia harrastuksia, tartumme ketterämmin niihin asukkaisiin ja nuoriin, jotka ovat vaarassa syrjäytyä.
Matalat kynnykset saivat Tampereen Konepajojen toimitusjohtajan Juhani Lehden kommentoimaan, että todellakin kaikki pitää saada pysymään mukana yhteiskunnassa ja että koulutukseen pitää kiinnittää huomiota kaikilla asteilla.
– Puhutaan paljon yliopistosta, mutta toisen asteen koulutuksen laatu on kilpailukykymme suurin ongelma. Se on saatava sille tasolle, jolla se aikaisemmin oli.
Pirkanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Jukka Pusa komppasi:
– Osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen pitää kiinnittää huomiota peruskoulusta ja toisesta asteesta lähtien. Jos ne rapautuvat, rapautuu kaikki muukin. Kunnissa olisi hyvä miettiä toisen asteen resurssien tehokasta käyttöä.
Antti Eskelisen mielestä nyt olisi tuhannen taalan paikka ottaa eri osapuolet yhteen miettimään, millaisia teollisuuden oppimisympäristöjä on olemassa nyt ja millaisia ne voisivat olla tästä eteenpäin.
Ja jotta Pirkanmaa on vauras ja vastuullinen maakunta, missiona on rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyinen yritysympäristö.
– Tehdään Pirkanmaasta taas Euroopan teollisen osaamisen keskittymä. Kootaan teollisuus datatalouden ympärille ja muokataan TKI-ympäristö yrityksille houkuttelevaksi. Kannustetaan kasvuintoiset yritykset lisäämään vientikelpoisuuttaan ja tartutaan luovasti mahdollisuuksiin, joilla alueen työllisyys saadaan yli 80 prosenttiin, Saari ryhmineen kannusti.
Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila
