Kauppakamarilehti | 20.03.2023 05:50
Työvoiman puute puhutti vaalitentissä
Harri Jaskarin johtamaan keskusteluun Ratinan kauppakeskuksessa osallistuivat Kauko Turunen (toinen oikealta), Jouni Ovaska, Marika Puolimatka, Jocka Träskbäck, Hanna Laine, Iiris Suomela ja Marjo Vuorenmaa.
Kauppakamarin ja Pirkanmaan Yrittäjien yhteisessä vaalitentissä puhuttiin verotuksesta, paikallisesta sopimisesta, sosiaaliturvan uudistamisesta, työvoiman riittämisestä ja liikenneyhteyksistä. Ehdokkaita pyydettiin valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta: pääradan kehittäminen vai uusi suurnopeusjunien Suomi-rata? Kannatusta löytyi molemmille.
Ehdottomasti ei Suomi-radalle, sanoivat keskustan Jouni Ovaska, kristillisdemokraattien Kauko Turunen ja perussuomalaisten Marika Puolimatka. Turunen rakentaisi pääradalle toiset raiteet Seinäjoelle asti ja lisäisi junavuorojen pysähdyksiä Parkanossa.
Vihreiden Iiris Suomela sanoi, että Suomi-radassa olennaista on toteuttaminen.
– Yksityinen pääoma voi olla kiinnostunut sijoittamaan siihen, mutta vihreiden huoli onkin luontokohteiden säilyttämisessä. Entä miten Häme suhtautuu? Hämeen maakuntahallituksen kritiikki on tiedossa, eikä ilman suostumusta rataa voida rakentaa. Asiat ovat vielä auki, mutta lähtökohtaisesti kannatamme molempia vaihtoehtoja.
Sosiaalidemokraattien Hanna Laine parantaisi ehdottomasti pääradan kuntoa ja lisäisi sen kapasiteettia. Hän sanoi, että Suomi-rata ei ole ajankohtainen lähimmän vuosikymmenen aikana.
– Ilman muuta päärata, sanoi kokoomuksen Jocka Träskbäck ja epäili, että Suomi-rata liittyy pääkaupunkiseudun lentoradan rakentamiseen, johon pirkanmaalaiset on puijattu mukaan.
– Ilman muuta Suomi-rata, sanoi Liike Nytin Marjo Vuorenmaa.
– Kannatamme Suomen kehittämistä ja ihmisten liikkumisen helpottamista. Kun yksityisautoilua kuritetaan jatkuvasti, väy-lien on oltava kunnossa, hän perusteli.
Maahanmuutto? Kyllä, ei ja siltä väliltä
Keskustelua johtanut Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä halusi kuulla ehdokkaiden näkemyksiä maahanmuutosta ja saatavuusharkinnan tarpeellisuudesta. Saatavuusharkinta tarkoittaa, että TE-toimiston on varmistettava, löytyykö kotimaasta tekijöitä ennen kuin EU- ja ETA-alueen ulkopuoliseen työvoimaan turvaudutaan.
– Asiantuntijoiden mukaan Suomeen tarvittaisiin joka vuosi 44 000 maahanmuuttajaa, jotta työikäisen määrä vakautuisi, Jaskari pohjusti.
Jocka Träskbäck poistaisi saatavuusharkinnan ja lisäisi roimasti työperäistä maahanmuuttoa.
– Maa näivettyy, jollei hommaa saada toimimaan. Esimerkiksi Pirkanmaan ICT-klusterissa on valtava työvoimapula muun muassa koodareista, joita ei löydy Suomesta eikä ETA-alueelta. Yhtä lailla hoiva-aloilla tarvitaan tekijöitä.
– Suomeen tarvitaan yhden luukun taktiikka. Tulijan on saatava kaikki palvelut samasta paikasta, hän sanoi.
Marika Puolimatkan mukaan saatavuusharkinta koskee pääosin matalapalkka-aloille tulevia, eikä hän puolueensa linjan mukaisesti kannata siitä luopumista.
– Rekrytointeja voitaisiin lisätä esimerkiksi paikallisesti sopimalla. Haluaisin julkiseen keskusteluun lisää vaihtoehtoja, ei pelkästään maahanmuuton lisäämistä. Maahanmuutto kuormittaa julkista talouttamme ja tuo ongelmia julkiseen koulutusjärjestelmäämme.
– En pidä tavasta puhua, että maahanmuutto kuormittaa. Pitäisi erottaa, ovatko kyseessä pakolaiset ja turvapaikanhakijat vai tullaanko tänne työn perässä. Yritysten viesti on selvä. Työvoimaa tarvitaan, Jouni Ovaska sanoi ja kertoi puoltavansa saatavuusharkinnasta luopumista ja nopeita lupaprosesseja.
Kauko Turunen sanoi vääntäneensä monesti Maahanmuuttoviraston kanssa lupa-asioista.
– Vaikeaa se on ollut. Saatavuusharkinta pois ja lisää maahanmuuttoa.
– Liike Nyt kannattaa valikoivaa maahanmuuttoa. Sellaisille ihmisille, jotka haluavat jäädä tänne ja ovat valmiit sopeutumaan, sanomme tervetuloa. Ruotsi poisti ensimmäisenä OECD:n maana saatavuusharkinnan. Kaikki tiedämme, mikä tilanne Ruotsissa on tällä hetkellä. Ei samaa Suomeen, Marjo Vuorenmaa perusteli.
Yritykset tietävät itse
Iiris Suomela sanoi, että yritykset kyllä tietävät, keitä ne tarvitsevat, ja siksi saatavuusharkinnasta on luovuttava.
– Byrokratiaa pitää karsia, ja tätä olemme hallituksessa pyrkineet tekemään. Tulijoilla on oltava mahdollisuudet myös perheen yhdistämiseen, Suomela muistutti.
Hanna Laine sanoi, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta sen seurauksena ei saa syntyä sosiaalituilla elävää väestönosaa. Yrittäjiksi aikovat maahanmuuttajat tarvitsevat tukea.
– Vantaalla jo 47 prosenttia uusista yrittäjistä on maahanmuuttajataustaisia, Espoossa lukema on 42 prosenttia, Harri Jaskari kertoi.
Jenni Pöllänen Pirkanmaan Yrittäjistä ja Markus Sjölund Tampereen kauppakamarista avasivat yhteisen vaalitentin.
Teksti Päivi Eskelinen • kuvat Eija Ranua
