Tutkimusta yritykselle, töitä tohtorille, kokemuksia kaikille

Riina Lundman ja Kasmir Jolma ehdottavat prosenttitohtoria isoihin rakennus- ja miksei myös muihin hankkeisiin. – Paljon puhutaan tiedolla johtamisesta, tiedonkäsittelystä ja nopean tiedon haltuunoton tarpeesta. Tohtoreilla näitä taitoja on, he sanovat. Kuva Jolma Arkkitehdit Oy

Riina Lundman ja Kasmir Jolma ehdottavat prosenttitohtoria isoihin rakennus- ja miksei myös muihin hankkeisiin. – Paljon puhutaan tiedolla johtamisesta, tiedonkäsittelystä ja nopean tiedon haltuunoton tarpeesta. Tohtoreilla näitä taitoja on, he sanovat. Kuva Jolma Arkkitehdit Oy

Suomalaiset yritykset suuryrityksiä lukuun ottamatta ovat varovaisia palkkaamaan tohtoreita. Kansainvälisessä vertailussa Suomi jää selvästi esimerkiksi Saksasta ja häviää myös muille Pohjoismaille.

– Jos yrityksellä ei ole kokemusta tohtoreista tai tutkimusyhteistyöstä, palkkaamisen kynnys voi nousta todella korkeaksi, sanoo Post Docs in Companies eli PoDoCo-ohjelman vetäjä Seppo Tikkanen DIMECC Oy:stä.

Tohtoreiden työllistymistä yrityksiin edistävää PoDoCo-ohjelmaa on toteutettu vuodesta 2015 lähtien ja siitä on saatu hyvää palautetta nimenomaan pk-yrityksiltä.

– Arvioimme kaikki PoDoCo-hankkeet, ja onnistumisia on paljon. Pk-yrityksissä on selvästi halukkuutta uudistua. Yhteistyöstä tohtorien kanssa on saatu tietoa ja osaamista, joiden avulla on kasvettu, kehitytty tai luotu kokonaan uutta liiketoimintaa.

PoDoCo-ohjelma perustuu professori Yrjö Neuvon ideoimaan kaksivaiheiseen säätiörahoitusmalliin.

Ensimmäinen osa on säätiön rahoittama tutkimusvaihe, joka kestää puoli vuotta tai vuoden. Sen aikana tohtori tekee kokopäiväisesti tutkimusta valitulle yritykselle yhteisesti sovitusta aiheesta. Ohjelman toisessa vaiheessa tohtori työskentelee yrityksen palkkaamana. Tavoite on, että ohjelman päätyttyä yritys rekrytoi tohtorin.

Teknisten alojen yritykset aktiivisimpia

– Me DIMECCissä autamme etsimään yritykselle sopivan tohtorin. Mikään toimiala tai tieteenala ei ole suljettu pois, lähes kaikille aloille voidaan perustaa projekti. Toki painotus on ollut luonnontieteissä, sillä teknisten alojen yrityksillä on muita enemmän kokemusta tutkimuksesta ja muusta yhteistyöstä tohtorien kanssa.

Seppo Tikkanen vertaa ohjelmaa pidennettyyn rekrytointiin.

– Tämä on yritykselle hyvin riskitön tapa palkata uusi osaaja. Voi rauhassa katsoa ja arvioida, miten yhteistyö sujuu.

Tilastojen mukaan onnistuminen ensimmäisenä vuotena lupaa hyvää myös jatkossa.

– Tilastojen valossa niistä, jotka aloittavat toisen vuoden, lähes 90 prosenttia jää yritykseen töihin. Ensimmäisenä vuotena saattaa tulla mutkia matkaan henkilökohtaisista syistä tai tohtori valitseekin toisen tutkimusprojektin.

Tikkanen muistuttaa, että saadakseen parhaan hyödyn hankkeestas yrityksen on oltava aidosti mukana jo tutkimusvaiheessa.

– Vaaditaan myös kykyä katsoa tulevaisuuteen, sillä hankkeessa tehdään asioita, jotka realisoituvat ehkä vasta parin vuoden viiveellä. Hyvä puoli on, että yritys voi vapaasti määritellä, mistä se haluaa uutta tutkimustietoa, Tikkanen sanoo.


Riina Lundman ja Jolma Arkkitehdit Oy olivat onnistunut match


Tamperelainen Jolma Arkkitehdit teki vuoden PoDoCo-yhteistyötä osallistavaa suunnittelua, julkista tilaa ja kaupunkitaidetta tutkineen filosofian tohtori Riina Lundmanin kanssa. Lundman ei työllistynyt yritykseen pysyvästi, mutta yhteyttä pidetään tiiviisti ja yhteistyötä aiotaan jatkaa sopivissa suunnitteluprojekteissa.

– Arkkitehtitoimistojen työ on pääosin projekteja ja yrityksen on oltava iso, jotta se voi palkata tohtorin pelkästään kehitystehtäviin, perustelee toimitusjohtaja, arkkitehti Kasmir Jolma.

– Isoin yhteinen projektimme oli Riihimäen asemanseudun yleissuunnitelmatyö, jossa Riina vastasi osallistamisesta järjestämällä kaupunkilaisille työpajoja ja analysoimalla niiden tulokset. Lisäksi hän osallistui suunnittelualueen analyyseihin. Hän teki niitä eri tavoin kuin arkkitehdit yleensä ottamalla huomioon myös sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia näkökulmia. Tämä oli hyvin avartavaa. Kirjoitimme yhdessä myös artikkeleita, joihin Riina toi analyyttista tutkijan näkökulmaa, Jolma luettelee.

Idea: prosenttitohtoreita hankkeisiin

PoDoCon normaalista tutkimus ensin, työsuhde sitten -kaavasta poiketen Riina Lundman tutki ja työskenteli joustavasti limittäin.

– Tein tutkimukseni arkkitehti-tutkija-yhteistyöstä ja kehitin sivutyönäni dialogisen kaupunkisuunnittelun mallin. Oli hieno kokemus tehdä tutkimusta ja työskennellä yrityksessä samanaikaisesti ja toimia tavallaan eri sektoreiden välissä. Tällainen on unelmatyötäni, mutta sitä on aika vähän tarjolla, pääasiassa tutkijana yliopistossa tähän asti työskennellyt Lundman sanoo.

Jolman ja Lundmanin mielestä moni suunnitteluhanke hyötyisi tutkijan erityisosaamisesta. Se toisi syvyyttää prosessiin ja voisi olla arkkitehtitoimistolle erottuvuustekijä.

– Heitimme idean prosenttitohtorista Arkkitehtitoimistojen liitolle kirjoittamassamme blogissa. Idea mukailee nykyisin käytössä olevaa prosenttitaiteen periaatetta, jossa osa rakennushankkeen kustannuksista käytetään taidehankintoihin.

– Varsinkin kaupunkisuunnittelussa prosenttitohtori-idea toimisi hyvin, miksei myös rakennussuunnittelussa, Kasmir Jolma sanoo.

Omaa PoDoCo-kokemustaan Riina Lundman vertaa oppimisprosessiin.

– Opin ketteryyttä ja nopeutta ja sain luottamusta kykyihini. Kokemus avasi myös horisonttiani tulevaisuuteen. Kahden erilaisen maailman yhteen tuominen oli totta kai haastavaa, mutta kokeilumielellähän tähän lähdettiin. Yhteistyö synkkasi, ja molemmat osapuolet hyötyivät. Sain kokea todellisen win-win-tilanteen.


Post Docs in Companies, PoDoCo-ohjelma

– Edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin.
– Sopii kaikille toimialoille ja erityisesti pk-yrityksille.
– Yritykselle riskitön tapa rekrytoida.
– Ohjelmarahoitus arviolta miljoona euroa vuodessa, josta jaetaan kahdella hakukierroksella yhteensä noin 35 kokovuotista apurahaa.
– Ohjelman toteutuksesta vastaa teollisuutta ja tutkimusta yhdistävä DIMECC Oy.
– Ohjelmaa rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenska Kulturfonden, Tekniikan edistämissäätiö, KAUTE-säätiö, Liikesivistysrahasto, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Helsingin Sanomain Säätiö ja Svenska Litteratursällskapet i Finland.


Teksti Päivi Eskelinen