Tieto lisäämään tekniikan koulutuksen vetovoimaa

Nykyiset tekniikan alan opiskelijamäärät eivät riitä, yritykset tarvitsevat enemmän tekijöitä. Teknologiateollisuus on kansakunnan kantavia voimia, mutta alan yritykset kärsivät työvoimapulasta. Miten parantaa teknisten alojen vetovoimaa, miten lisätä nuorten kiinnostusta tekniikkaan ja teknologiateollisuuteen?

Kuva TAKK/Pasi Tiitola

Kuva TAKK/Pasi Tiitola

Kouluttajien näkemykset ovat hyvin yhdensuuntaisia: tiedolla mielikuvia vastaan. Työhön täytyy valjastaa kodit, kaverit, koulut ja etenkin peruskoulun opinto-ohjaajat – perusasteella myös kädentaitojen opetuksen laatu ja sisältö. Yritykset on haastettava entistä vahvemmin mukaan markkinointiin. Median toivotaan päivittävän välittämänsä kuva teknologiateollisuuden töistä ja työympäristöistä.

– Teknologiateollisuuden menestys on Suomelle merkittävä yhteiskunnallinen asia, joten teollisuudella pitäisi myös olla iso vaikutusvalta koulutusratkaisuihin. Ammattikoulutuksen resursseja on leikattu rankalla kädellä, mutta onko järkevää lisätä epävarmuutta entisestään? Pitäisikö ihan oikeasti euroina panostaa ammattialoihin, jotta osaaminen säilyisi omissa käsissä? Ei pidä vain taivastella, että mitäs nyt tehdään, sanoo Tredun rehtori Outi Kallioinen ja koulutusjohtaja Ari Mäkitalo jatkaa: tarvitaan kansallista profiilin nostoa kädentaidon ammateista ja työtehtävistä, ja se on tehtävä yhdessä työelämän, kotien ja perusopetuksen kanssa.

– Tarvitaan kertomuksia, uramahdollisuuksien esittelyä. Hakijalla tulee olla realistinen kuva ammateista. Tasapuolinen, opiskelijan resurssit ja tavoitteet ymmärtävä peruskoulun opinto-ohjaus toiselle asteelle on tärkeä osa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja uraohjausta. Nyt opot ohjaavat 70 prosenttia ikäluokasta lukioon.

Tredun ICT-tiimivastaava Seppo Laurila haastatteli tänä syksynä opintonsa aloittaneita siitä, miten ala heille esiteltiin.
– Puolet oli saanut jotenkin oikeankaltaisen kuvan, puolet ei tiennyt juuri mitään. Tämähän on selkeä ongelma. Mikseivät meidän opettajamme voisi mennä peruskoulun viimeisille luokille kertomaan eri aloista?
Saskyn kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti on samoilla linjoilla: nuorten tietoisuutta pitää lisätä valtakunnallisesti ja peruskoulun opinto-ohjauksen on tehtävä nykyistä vahvemmin yhteistyötä tekniikan koulutuksen kanssa.

TAKK:n toimialajohtaja Risto Björn muistuttaa, että kaikilla teollisuuden aloilla on ollut tai on menossa oma vetovoimakampanjansa.
– Nuoren valitessa peruskoulun jälkeistä opintopolkuaan päätöstä tekemässä tai tukemassa ovat hänen vanhempansa, kaverinsa ja opinto-ohjaajansa. Heillä kaikilla ei varmaan ole tietoa, kuinka hienoissa yrityksissä tai oloissa haalaritason vientitoimintaa Pirkanmaan yrityksissä tehdään. Näissä yrityksissä löytyy tehtäviä laidasta laitaan ja osaava henkilö voi kouluttautua työuransa varrella jatkuvasti eteenpäin.

Tredun uudessa strategiassa korostetaan tekniikan alan vetovoiman kehittämistä. – Ei Suomi pärjää tapahtumatuottajilla, peli- ja elämysteollisuuden osaajilla. Tarvitaan niitä, jotka pitävä huolta perusrakenteista. Uusissakin teknologioissa, digitalisaatiossa ja robotiikassa, tarvitaan kädentaitajia, ja pitäisikin kiinnittää huomiota myös siihen, millaisia kädentaitoja lapsille ja nuorille perusopetuksessa opetetaan, sanovat Tredun koulutusjohtaja Ari Mäkitalo (vas.), rehtori Outi Kallioinen ja lehtori Seppo Laurila.

Tredun uudessa strategiassa korostetaan tekniikan alan vetovoiman kehittämistä. – Ei Suomi pärjää tapahtumatuottajilla, peli- ja elämysteollisuuden osaajilla. Tarvitaan niitä, jotka pitävä huolta perusrakenteista. Uusissakin teknologioissa, digitalisaatiossa ja robotiikassa, tarvitaan kädentaitajia, ja pitäisikin kiinnittää huomiota myös siihen, millaisia kädentaitoja lapsille ja nuorille perusopetuksessa opetetaan, sanovat Tredun koulutusjohtaja Ari Mäkitalo (vas.), rehtori Outi Kallioinen ja lehtori Seppo Laurila.

Tekemään!

Ari Mäkitalo huomauttaa, että ammatilliseen koulutukseen tulevat haluavat tehdä töitä käsillään.
– Kyse on siitäkin, kuinka hyvin pedagogiikka tukee tätä toivetta ja kuinka ajanmukaisia ja viihtyisiä oppimisympäristöt ovat. Opetustehtäviin tulee valita kasvatustehtävän ymmärtäviä innostavia pedagogeja. Huomiota pitää kiinnittää myös oppimista tukeviin palveluihin. Maahanmuuttajat tulisi pystyä saamaan voimavaraksi ja huippuja pitäisi osata motivoida.

Haasteisiin vastaaminen edellyttää oppilaitosten henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä, yhteistyön tiivistämistä yritysten ja oppilaitosten ja korkeakoulujen kesken sekä oppimisympäristöjen kehittämistä.
Työn murroksessa ja ammattirajojen ryskeessä oppilaitokset ovat tuntemattoman äärellä: miten nopeasti tulevaisuus muuttuu, millaisia autonasentajia edellyttää itseohjautuvien autojen tekniikka, kuinka paljon vaikkapa terveydenhuollon ammatit teknistyvät?

Tredussa on mietitty, mitä uutta koulutusta pitäisi tarjota tulevaisuudessa, millaisia ovat työelämässä ammattitaitojen lisäksi korostuvat osaamiset. Lista on pitkä.

– Asenne, valmiudet toimia monikulttuurisessa yhteisössä, kansainvälisyys, kielitaito, verkostoissa ja tiimeissä toimiminen, kokonaisuuksien hahmottaminen, järjestelmätason osaaminen, konseptointitaidot, asiakasnäkökulman ymmärtäminen ja palvelu, ympäristöosaaminen, tuotteiden elinkaariajattelu, ICT:n tehokas ja monipuolinen käyttö, oman osaamisen tunnistaminen, valmiudet ja motivaatio jatkuvaan oppimiseen ja kyky nähdä mahdollisuuksia, myös yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta, sanoo Ari Mäkitalo.

Raha ja reformi

Vaatimustaso laajenee ja nousee, mutta ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on leikattu vuosina 2014–2018 yli 440 miljoonaa euroa. Saskyn Antti Lahti korostaa, että koulutuksen laadun varmistaminen edellyttää riittäviä opetusresursseja.

– Meidän valtionosuuttamme leikattiin viime vuonna 12,4 prosenttia eli 4,2 miljoonaa euroa. Totta kai laatu on rahakysymys, mutta myös uusia toimintatapoja, yhteistyön toimintatapoja tarvitaan, sillä niiden avulla voidaan huolehtia resurssien riittävyydestä opetuksessa.

TAKK:n Risto Björn huomauttaa, että osaavan ja motivoituneen henkilöstön ja ajanmukaisten oppimisympäristöjen ylläpito vaatii rahaa.
– Leikkauksilla on vaikutuksensa. Tekniikan aloilla yksikköhinta on karkeasti puolittunut. Jos oppilaitokset joutuvat sopeuttamaan toimintansa tälle tasolle, voi koulutuksen laatu romahtaa. Rahoitus tulee ehdottomasti palauttaa leikkauksia edeltäneelle tasolle.

Ammatillista koulutusta uudistettiin tämän vuoden alussa. Reformissa on Tredun Outi Kallioisen mielestä hyvää se, että opiskelun voi aloittaa milloin vain, voi suorittaa tutkinnon osia, oppisopimuksenkin voi tehdä pätkissä.
Reformiin liittyvä uusi rahoitusmalli ohjaa – tai Björnin sanoin pakottaa – nopeuttamaan opiskelijoiden siirtämistä työssäoppimaan yrityksiin.

– Näkemyksemme mukaan tekniikan aloilla opiskelijoita pitäisi kouluttaa riittävästi oppilaitoksessa, Björn sanoo ja arvioi, että tekniikan aloista ainoastaan rakennusalalla opiskelija voi toimia osana isompaa työryhmää ja tehdä ns. avustavia töitä.

– Eivätkä yritykset useinkaan ole varautuneet työpaikkaohjaajien resursoimiseen, sehän on myös merkittävä kustannuserä. Teknisillä aloilla osaamisen pitää olla riittävän hyvää, jotta opiskelija voi toimia osana tuotantoa. Avainsanoja ovat työturvallisuus ja lopputuotteen korkea laatu. Näistä kummastakaan ei teollisuudessa ole varaa tinkiä.

– On harmi, jos lähiopetustunteja vähennetään.  Koulussa oppii kuitenkin eri asioita kuin työpaikoilla, sanoo Tredussa elektroniikka-asentajaksi opiskeleva Simo Soininen.

– On harmi, jos lähiopetustunteja vähennetään. Koulussa oppii kuitenkin eri asioita kuin työpaikoilla, sanoo Tredussa elektroniikka-asentajaksi opiskeleva Simo Soininen.

Kiinnostuksen aaltoliikettä ja unelmaduuunia

Tekniikan alan oppilaitosten edustajat eivät purematta niele väitettä, että tekniikan alat eivät kiinnostaisi nuoria. Tredun lehtori, ICT-tiimivastaava Seppo Laurila toppuuttelee: ei opiskelijapula koske kaikkia tekniikan aloja.
– Nuorten kiinnostus aaltoilee. Nyt sähkö- ja automaatio ovat erittäin suosittuja, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto saatiin nippanappa täyteen.

Simo Soininen opiskelee Tredussa kolmatta vuotta elektroniikka-asentajaksi ja suorittaa samalla lukio-opintoja.

– Kyllä tekniikka innostaa ainakin minun kaveripiiriäni. Isäni on sähköalalla ja olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten sähkölaite toimii. Opinto-ohjauksessa ei tälle polulle juuri kannustettu, mutta olen huomannut, että työtilaisuuksia riittää. On paljon alan yrityksiä, joita nuoret tai opettajatkaan eivät tunne. Kuullaan, että Nokian osake sukeltaa, ja luullaan, että koko ala sukeltaa. Todellisuus on kuitenkin toinen.

Ensimmäinen opintovuosi oli opettajajohtoista, toisesta eteenpäin pääsi käsiksi siihen, mikä itseä kiinnostaa. Simo on hankkinut työkokemusta työssäoppimisjaksojen lisäksi kesä- ja iltatöitä tekemällä. Unelmaduuni löytyy audiolaitteiden parista, kenttätöistä asentajana.

Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila