Kauppakamarilehti | 22.02.2022 08:43
Testauslaboratorio Metlabilla on juuret Tampellassa ja Lokomossa
Jouni Ahlstedt johtama Metlab tekee runsaan kolmen miljoonan euron liikevaihtoa. Suunnitelmissa on yrityksen kasvattaminen palvelutuotantoa kehittämällä. – Ajatus ei ole tehdä Metalabista tutkimuslaitosta, vaan tarkoitus on hyödyntää hyviä laitteita ja osaamistamme entistä paremmin, hän sanoo.
Tamperelainen Metlab aloitti aineenkoetuspalvelut teollisuudelle ensimmäisenä yksityisenä laboratoriona Suomessa 30 vuotta sitten. Se perustettiin jatkamaan Tampellan testauslaboratorion osaamisperinnettä, jota täydennettiin alan asiantuntemuksella Lokomosta.
Metlab Oy:n perustivat Pekka Mäkinen ja Olavi Ahlstedt. Mäkinen johti Tampellan rikkovan aineenkoetuksen tutkimuslaboratoriota ja kun Tampellan toiminta ajettiin alas 1990-luvun alussa, hän pyysi yhtiökumppanikseen Lokomolla vastaavissa tehtävissä toimineen Ahlstedtin. Kaksikko lunasti Tampellan laboratorion laitteet ja aloitti itsenäisen palvelutoiminnan.
– Metlab oli edelläkävijä, sillä yksityiset laboratoriot eivät tuohon aikaan tehneet aineenkoetuskokeita teollisuudelle. Ideana oli palvella nopeasti ja asiakaslähtöisesti. Palveluja on toimitettu alusta pitäen vaativiin kohteisiin, kuten painelaitteiden valmistukseen, laivanrakennukseen ja voimaloille, kertoo toimitusjohtaja Jouni Ahlstedt.
Ensimmäinen sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2003 ja toinen 2006, jolloin Olavi Ahlstedt siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi. Metlabin yrittäjinä jatkavat nykyään Jouni Ahlstedt, hänen veljensä Åke Ahlstedt ja Risto Nieminen.
Metlab toimi Tampellassa vuoteen 1997. Nykyään sillä on Sarankulmassa ajanmukaiset tilat, jotka valmistuivat vuonna 2019.
– Suurin osa asiakkaistamme on teollisuuden vientiyrityksiä: säiliövalmistajia, voimalaitosten ja prosessiteollisuuden toimittajia, voimansiirtokomponenttien valmistajia, terästukkureita sekä valimoita ja muuta metalliteollisuutta. Osa on seurannut Metlabia perustamisesta lähtien, Jouni Alhstedt kertoo.
Metallin iskukoetta käytetään esimerkiksi terästuotteiden laadunvalvonnassa. Testin tekijänä tuotantopäällikkö Joni Keivaara.
Laiteintensiivistä liiketoimintaa
Metlabin ydinosaamista ovat rikkova aineenkoetus ja tutkimuspalvelut. Toiminta jakautuu perusaineiden ja hitsauskokeiden testaamiseen sekä laajempiin materiaalitutkimuksiin ja vaurioselvityksiin.. Tutkimuspalvelut, esimerkiksi materiaaliselvitykset, -analyysit ja vauriotutkimukset, ovat kasvava ala.
Rikkovassa testauksessa materiaaleja testataan niiden ominaisuuksien – lujuuden, kovuuden tai sitkeyden – selvittämiseksi. Rikkovalla testauksella tutkitaan myös hitsausten laatua, lujuutta, kovuutta sekä hitsin mikrorakenteita. Metlabin tuottamien testausten perusteella voidaan pätevöittää uusia hitsausmenetelmiä tuotantoon ja pätevöittää hitsaajia ja operaattoreita.
Aineenkoetuksen perusmenetelmät – vetokokeet, iskut, kovuuden mittaaminen – eivät ole oikeastaan muuttuneet toisin kuin tutkimuslaitteet. Varsinkin mikrorakenteiden tutkimukseen tarkoitettujen laitteiden tekniikka on kehittynyt vauhdilla.
– Kun muutimme nykyisiin tiloihin, investoimme tiloihin ja laitteistoon yli neljällä miljoonalla eurolla. Investointivauhti on toki tästä laantunut, mutta vuosittain laitehankintoihin menee satoja tuhansia euroja. Paritalon hinta hupenee niihin äkkiä, Alhstedt naurahtaa.
Metlab tutkii kappaleiden vaurioita ja etsii niiden syitä. Säröytynyt putkilaippa on matkalla analysoitavaksi.
Tulevaisuus materiaalitutkimuksessa?
Asiakkaat toimittavat testattavat kappaleet ja materiaalit Metlabille Sarankulmaan. Niiden koko vaihtelee valtavasti, pienimmillään kyse voi olla neulanpään kokoisesta hitusesta.
Myös testausten määrä voi vaihdella suuresti, sillä testausta ei yleensä tilata etukäteen. Ahlstedtin mukaan toimeksiannosta tietää varmuudella vasta silloin, kun materiaali tulee hallin ovista sisään. Tästä seuraa, että seuraavan vuoden tai edes kuukauden työmäärää ja -kuormaa ei oikeastaan tiedetä.
– Suhdanteet heijastuvat tietenkin helposti testausbisnekseen. Viime vuodet ovat kuitenkin olleet tasaista menoa koronasta huolimatta, joka muuten meillä ei ole näkynyt juuri lainkaan. Vakautta voisi lisätä laajentamalla toimintaa ulkomaille. Tämä onkin suunnitelmissa.
– Suunnitelmissa on myös edelleen lisätä selkokielisyyttä ja valmiita ratkaisuja etenkin materiaalitutkimuksen palvelutarjonnassa. Asiakkaat hyötyvät testauksen ja tutkimuksen tulosten avaamisesta lukuarvoja ja kuvia syvemmältä, Ahlstedt miettii.
Taru Karhula ja Aapo Pohjonen tutkivat vaurioitunutta kappaletta huippumodernilla pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Taustalla Roope Korhonen.
Teksti Päivi Eskelinen
Kuvat Metlab Oy
