Teollisuudelle työkalu ilmastotyöhön

Teollisuus osana alueellista ilmastotyötä -hankkeen yksi tavoite on luoda Pirkanmaasta toimintaympäristö, jossa teollisuus voi valmistaa tuotteitaan vähähiilisesti. – Tällainen toimintaympäristö on globaalistikin vetovoimatekijä, uskoo hankkeen teollisuusosuudesta vastaava Teuvo Aro.

Teollisuus osana alueellista ilmastotyötä -hankkeen yksi tavoite on luoda Pirkanmaasta toimintaympäristö, jossa teollisuus voi valmistaa tuotteitaan vähähiilisesti. – Tällainen toimintaympäristö on globaalistikin vetovoimatekijä, uskoo hankkeen teollisuusosuudesta vastaava Teuvo Aro.

Pirkanmaalla on alkamassa Teollisuus osana alueellista ilmastotyötä -hanke, jossa avataan valmistavan teollisuuden ilmastotyön eri rooleja: miten yritys voi vähentää omia päästöjään ja miten se voi auttaa yhteiskuntaa ja muita teollisuusyrityksiä tekemään samoin.

Ensimmäisen öljykriisin jälkeen teollisuus on parantanut huimasti energiatehokkuuttaan ja samalla vähentänyt tuotannon volyymiin suhteutettuja CO2-päästöjään. Ilmastonmuutoksen torjunta on tuonut hyvän kehityksen jatkamiselle uuden vaikeusasteen. Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuoteen 2035. Miten kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästään – ja mikä on teollisuuden rooli?

Vastatakseen näihin kysymyksiin Tampereen kauppakamari aloitti vuoden alussa Teollisuus osana alueellista ilmastotyötä -hankkeen.

Hankeosapuolina ovat Tampereen kauppakamari ja sen valmistavan teollisuuden noin 400 yritystä, Tampereen kaupunki, Business Tampere sekä energiayhtiöt Tampereen Sähkölaitos Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Lempäälän Lämpö Oy, Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy sekä Valkeakosken Energia Oy. Teuvo Aro Axovaatio Oy:stä vastaa hankkeen teollisuusosuudesta ja Marko Nurminen Avoin yhtiö Tietotakomosta päästölaskennasta laajemmin.

Ilmastoajokortilla oikealle polulle

Pirkanmaalla on pitkään eri tasoilla tehty ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävää työtä. Ilmastotiekarttoja päivitetään parhaillaan. Valmistava teollisuus on kuitenkin ilmastotiekartoissa vähiten tunnettu alue.

Kauppakamari odottaa hankkeelta konkreettisia mitallisia tuloksia, joilla voidaan hahmottaa asioiden todellinen tila.

– Tarkoitus on luoda työkalu teollisuusyritysten C02-katselmuksen tekemiseksi ja pilotoida sitä yrityksissä. Vastausta haetaan esimerkiksi kysymykseen, miten pilottiyrityksen päästöt voidaan puolittaa tai ”nollata” vuoteen 2030 tai 2035, Aro sanoo ja lisää, että koska tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, mukaan tarvitaan niin teollisuus kuin koko yhteiskuntakin – tarvitaan lumipalloefekti.

– Yrityskohtaisen C02-katselmuksen tavoitteena on, että siitä yritys saa sellaista tietoa, joka parantaa sen kilpailukykyä, Aro korostaa.

Hanke tuottaa yritysten omaan ilmastotyöhön työkaluja. Tämä työkalukokonaisuus muodostaa ”ilmastoajokortin”, jonka avulla yritys voi hahmottaa ja hallita toimintaansa tulevaisuuden vähähiilisyyttä edellyttävissä tiekartoissa. Miten esimerkiksi tehdään C02-katselmus ja miten sitä voi hyödyntää päästövähennyksiä suunniteltaessa?

– Uskon, että lumipalloefekti lähtee paikalliselta tasolta. Pirkanmaalla on mutkattomat verkostot. Alueen toimijat tuntevat toisensa ja tekevät yhteistyötä muutenkin, miksei myös ilmastotyössä. Ainakin tieto onnistuneista ilmastotoimista voi levitä helposti.

Yritysten lisäksi kunnat ja energiayhtiöt ovat hankkeen ytimessä.

Tarkoitus on tuottaa aineistoa ja lähestymistapoja, miten kunta voi tehdä ilmastoyhteistyötä alueella toimivien teollisuusyritysten kanssa.

– Elinkeinopolitiikalla on tärkeä rooli autettaessa teollisuutta ja teollisuusyrityksiä pienentämään omia päästöjään – hiilijalanjälkeään. Sillä on tärkeä rooli myös haastettaessa teollisuutta tuottamaan hiilikädenjälkeä eli tuotteita ja palveluita, joilla ”muu teollisuus” ja muu yhteiskunta voivat vähentää omaa hiilijalanjälkeään, Aro sanoo.

Lisäksi tarkoitus on parantaa alueen energiayhtiöiden ja teollisuusyritysten yhteistyötä. Tarkastelun kohteina voivat olla esimerkiksi energiankäytön päästöt ja yritysten energiankäytön tehokkuus. Teollisuusyritys tekee osansa, mutta energiayhtiöiden rooli on ratkaisevan tärkeä: miten vähähiilistä energiaa ne pystyvät toimittamaan.

Vähähiilisyydestä vetovoimaa

Yksi tarkastelukulma on myös alueellinen vetovoima: mitä ilmastopositiivisia etuja Pirkanmaalla pysymisestä tai tänne sijoittumisesta yritys voi saada, esimerkiksi minkälaista energiaa ja minkälaisia yhteistyökumppaneita on tarjolla.

– Päästövaatimusten kiristymistä pidetään usein uhkana teollisuudelle. Näin varmaan on, jos vaatimusten ajatellaan kohdistuvan vain Suomeen. Mutta globaalisti katsoen tulee todennäköisesti aika, jolloin valmistavan teollisuuden sijoittumiseen vaikuttaa, missä toimintaympäristössä yritys voi valmistaa tuotteita vähäpäästöisimmin. Pirkanmaan näkökulmasta kysymys kuuluu: mitkä ovat Pirkanmaan edut teollisuusyrityksen sijaintipaikkana, kun tuotannon alhaiset C02-päästöt ovat sijoittumisen kriteerinä? Aro pohtii.

Markkinoinnissakin ilmastotyö tulee vastaan, jos ja kun kumppaniyritykset, päähankkijat ja asiakkaat alkavat kysellä sen perään. Esimerkkejä on jo.

– On hyvä, että yritys on selvittänyt jollain tasolla oman hiilijalan- ja hiilikädenjälkensä. Silloin on mitä kertoa. Antaahan se ihan eri kuvan, kuin jos joutuisi sanomaan, ettei asioita ole edes mietitty. Kertoa kannattaa, vaikkei kysyttäisikään, Aro huomauttaa.

Yrityksille on tulossa hanketta esittelevä seminaari. Yrityksille tehdään myös kysely C02-tilannekuvan hahmottamiseksi. Kuluvan vuoden kevätkesällä on tarkoitus aloittaa CO2-katselmukset pilottiyrityksissä ja jatkaa niitä vuoden 2021 keväälle asti. Pilottikohteet hyötyvät katselmuksista itse, ja samalla saadaan näkemystä siitä, millä ehdoilla yritykset voivat asetettuihin päästövähennyksiin päästä.

Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila

Artikkeli on päivitetty versio Tampereen kauppakamarin verkkolehdessä 5.2. julkaistusta jutusta "Tieto vähentää tuskaa – teollisuuden ilmastotyössäkin".