Tekniikan ammatillinen koulutus ja yritykset jalkautuivat yläkouluihin

Yritysten koulukiertueesta on tullut hyvää palautetta. Tredun kone- ja tuotantotekniikan hakijamäärä kasvoi 92 prosenttia ensimmäisen kiertueen jälkeen vuonna 2019.

Yritysten koulukiertueesta on tullut hyvää palautetta. Tredun kone- ja tuotantotekniikan hakijamäärä kasvoi 92 prosenttia ensimmäisen kiertueen jälkeen vuonna 2019.

Töitä noen ja kipinöiden keskellä likaisessa tehtaassa? Teknologia-alan ammattilaisten työ näkyy harvoin nuorten arjessa, ja mielikuvat siitä ovatkin usein jymähtäneet sadan vuoden taakse.

Tampereen seudun ammattiopisto Tredu kokosi roadshow’n, jossa nuoret ammattilaiset ja yritysten edustajat jalkautuvat pirkanmaalaisiin yläkouluihin kertomaan, millaista työ teollisuudessa todella on.
Idea on yksinkertainen: tekniikan ala ammatilliset opiskelijat ja yritykset kiertävät yläkouluissa kertomassa alan opiskeluista ja töistä. Kouluihin rakennetaan rasteja, joissa ysiluokkalaiset kiertävät ja pääsevät keskustelemaan opiskelijoiden ja yritysten edustajien kanssa.

– Tänä vuonna kiertueemme saavuttaa 41 päivän aikana 29 koulua, 165 luokkaa ja 3300 oppilasta, kertoo koulutuspäällikkö Jari Rauhala Tredusta.

Kyseessä on iso ponnistus, mutta Rauhalan mukaan se kannattaa. Kiertueesta on tullut hyvää palautetta, ja mikä parasta, Tredun kone- ja tuotantotekniikan hakijamäärä kasvoi 92 prosenttia ensimmäisen kiertueen jälkeen vuonna 2019.

– Pääviestimme kiertueella on, että teknologia-ala työllistää ja tarvitsee huippuosaajia, kertoo Rauhala.

– Nuorilla, ja etenkin heidän vanhemmillaan, on vielä laajalti sellainen mielikuva, että teollisuudessa tehdään töitä noen ja kipinöiden keskellä. Haluamme tuoda tämän mielikuvan nykypäivään ja kertoa, että konepajat ovat nykyään hienoja paikkoja.

Purso haluaa innostaa nuoria alalle

Mielikuvakuilu on huomattu myös alumiinituotteita valmistavassa siurolaisessa Pursossa, joka on mukana roadshow’lla.

– Nuorilla on harvoin arjessaan kosketusta teollisuuden työhön, eikä heillä siksi ole oikein mahdollisuutta ymmärtää, millaista se on. Kiertueella hälvennämme mielikuvaa savuisista ja likaisista tehtaista. Yritämme saada nuoria kiinnostumaan alasta ja ehkä myöhemmin hakeutumaan meille vaikka kesätöihin, kertoo Purson henkilöstöjohtaja Riikka Rahikainen.

Rahikaisen mukaan Pursossa olisi kysyntää erityisesti hitsareille, koneistajille sekä alumiinityöntekijöille. Tuotannon työhön voidaan opettaa myös työpaikalla. Positiivinen viesti nuorille on, että alalla löytyy osaaville tekijöille työtä.

– Moni meille aikoinaan kesätöihin tullut tai opinnäytetyötä tehnyt on jäänyt sille tielleen, hän sanoo.
Purso tekee monenlaista yhteistyötä oppilaitosten kanssa: ammattikoulutuksessa on solmittu koulutussopimuksia ja korkeakouluopiskelijat tekevät yritykselle opinnäytetöitä.

Rahikaisen vinkit alan vetovoimaisuuden parantamiseen:

  • Yritystasolla vetovoima ja työnantajamielikuva lähtevät sisältä päin – asioiden pitää olla sisällä hyvin, ja tämä näkyy ulospäin!
  • Nuorten pitäisi saada tuntumaa teknologiateollisuuteen jo 15–16-vuotiaana, jolloin valintoja tehdään. Tettiläisiä kannattaa ottaa niin paljon kuin voi, vaikka tuotannon töitä alaikäiset voivatkin kokeilla vain rajoitetusti. Pursolla on vuosittain noin 10–15 tettiläistä ja 30–40 opiskelijaa kesätöissä.
  • Purso tarjoaa Nokian lukion matemaattisesti lahjakkaille kesätyöpaikkastipendin. Moni näistä nuorista on jäänyt töihin opintojen ohessa.
Tänä vuonna kiertue saavuttaa Pirkanmaalla 41 päivän aikana 29 koulua, 165 luokkaa ja 3300 oppilasta.

Tänä vuonna kiertue saavuttaa Pirkanmaalla 41 päivän aikana 29 koulua, 165 luokkaa ja 3300 oppilasta.

Ammatillisen osaamisen arvostus pitäisi saada nousuun

Tamperelaisen Polarmaticin toimitusjohtaja Mia Kauhanen toivoo, että ammatillinen osaaminen saisi sen kunnianpalautuksen, joka sille kuuluu.

– Pitäisi saada viestittyä nuorille, että hyvä ammattiosaaja on arvostettu työelämässä. Joillekin sopii opiskelu korkeakoulussa, toisille taas ammattiosaaminen on ominta alaa. Ammatillisena huippuosaajana voi päästä yhtä lailla hyville ansioille ja arvostettuun asemaan.

Yritys on mukana Tredun roadshow’lla, sillä ammatillisen osaamisen tunnetuksi tekemisen lisäksi polarmaticlaiset haluavat lisätä yrityksen tunnettuutta.

– Maailmalla olemme johtava betoniteollisuuden innovatiivisten ratkaisujen kehittäjä ja valmistaja, mutta kotimaassa meitä ei tunneta kovin hyvin betoniteollisuuden ulkopuolella, Kauhanen kertoo.
Toistaiseksi yritys ei ole kärsinyt pahasti osaajapulasta, mutta se ”leijuu ilmassa”. Kauhanen kaipaisi erityisesti puikkohitsauksen osaajia.

– Teemme monenlaista yhteistyötä oppilaitosten kanssa: otamme tettiläisiä yläkouluista, käymme pitämässä ammattioppilaitoksissa yritysinfoja, otamme tänne aina väkeä harjoitteluun, kun se on mahdollista. Kaikkein hedelmällisin alku yhteistyölle onkin se, kun nuori tulee meille harjoitteluun. Mutta kiinnostuksen alaan pitäisi syttyä jo sitä ennen.

Kauhasen vinkit alan vetovoimaisuuden parantamiseen:

  • Nostetaan kaikki yhdessä tekniikan alan ammattiosaamisen arvostusta.
  • Nuoria kiinnostavat toisten nuorten uratarinat. Jos mahdollista, yritysinfoihin ammattioppilaitoksiin kannattaa ottaa mukaan samasta koulusta valmistunut työntekijä.
  • Pienten ja keskisuurten yritysten pitäisi rohkeammin tarjota harjoittelumahdollisuuksia. Investoimme omaa aikaamme kouluttamiseen ja kaikkea voidaankin opettaa, kunhan harjoittelijan asenne on kunnossa.


Ammatillisia osaajia tarvitaan. Tekniikan ja ICT-alan osaajia tarvitaan vuosittain 9700. Osaajatarpeesta jää uupumaan 2350 alan osaajaa. Vaje on suurin ammatillisessa koulutuksessa, 1500 osaajaa vuosittain.

Teksti Sini Kaukonen, Teknologiateollisuus ry
Kuvat Tredu

Juttu on julkaistu aiemmin Teknologiateollisuus ry:n nettisivuilla.