Tampereen yliopisto aikoo tuplata EU-rahoituksensa

EU:n Horisontti-ohjelmassa on jaettavaa vielä miljardeja. Tampereen yliopisto tehostaa toimiaan pärjätäkseen entistä paremmin EU:n rahoitushauissa.
Tampereen yliopiston EU-hanketoiminnan logiikka muuttuu perusteellisesti. – Ennen seurasimme, mitä hankkeita on tulossa ja pyrimme niihin mukaan. Jatkossa pyrimme myös vaikuttamaan, mitä tutkitaan ja miten hankkeissa saadaan paremmin partnereidemme ääni kuuluviin, Pauli Kuosmanen sanoo.

Tampereen yliopiston EU-hanketoiminnan logiikka muuttuu perusteellisesti. – Ennen seurasimme, mitä hankkeita on tulossa ja pyrimme niihin mukaan. Jatkossa pyrimme myös vaikuttamaan, mitä tutkitaan ja miten hankkeissa saadaan paremmin partnereidemme ääni kuuluviin, Pauli Kuosmanen sanoo.

Horisontti 2020 -puiteohjelmassa (2014–2020) on jaossa vielä 15–20 miljardia euroa. Myös valmistautuminen uuteen, vuonna 2021 alkavaan Horisontti Eurooppa -ohjelmaan on aloitettu.

– Horisontti 2020 loppuajan rahoitus kannattaa hyödyntää, jaettavaa on valtavasti. Se on hyvä asia, koska näin voidaan välttyä päättyvän ja alkavan puiteohjelman väliseltä rahoituskuopalta, sanoo johtaja Pauli Kuosmanen Tampereen yliopistosta. Hän kannustaakin yrityksiä olemaan aktiivisia tutkimusaikeissaan ja ottamaan yhteyttä.

Tampereen yliopisto aikoo kasvattaa EU-rahoitustaan lähivuosina tuntuvasti, jotta viime vuosien kansallisen tutkimusrahoituksen leikkauksista syntynyttä rahoitusvajetta saataisiin kurottua umpeen. Tampereen korkeakoulusäätiö on saanut Horisontti-puiteohjelmasta noin 46 miljoonaa euroa vuosina 2014–2018, mikä on Suomessa neljänneksi eniten.

Yliopiston tavoitteena on kaksin- jopa kolminkertaistaa EU:n puiteohjelmasta saatava rahoitus seuraavalla ohjelmakaudella. Tavoite on kova, mutta hihat on jo kääritty. Kuosmanen johtaa uutta hanketta, jossa rakennetaan yliopiston tiedekuntarajat ylittävää monitieteistä EU-verkostoa.

– Rakennamme sisäisesti yhteen pelaavaa toimintamallia, jossa kuunnellaan myös yritysten ja muiden partneriemme näkemyksiä, tutkimustarpeita ja halukkuutta osallistua hankkeisiin, Kuosmanen sanoo.
Toisaalta tavoitteena on saada yliopiston ja yritysten ääni aiempaa paremmin kuuluviin EU:n puiteohjelmien sisältöjen määrittelyssä.

– Komissio luottaa eurooppalaisten yliopistojen ja yritysten näkemykseen siitä, mihin tutkimuspanokset kannattaa suunnata lähivuosina. Parhaillaan EU:n organisaatioissa tehdään erilaisia kartoituksia ja selvityksiä tutkimuksen ja innovaatioiden seuraavaa puiteohjelmaa varten. Näihin keskusteluihin ja yleensäkin high level -vaikuttamiseen ja päätöksentekoon haluamme mukaan entistä aktiivisemmin.

– Tutkimuksen tiekarttojen luomiseen osallistuminen on tärkeää, jotta tiedämme, mihin tutkimuspanostuksia ollaan suuntaamassa. Haluamme yliopistona olla itsekin vaikuttamassa asioihin ja tällä tavoin pohjustamassa menestystämme tulevissa hankehauissa.

Monitieteisiä teemoja ja innovaatioita

Tammikuussa uutisoitiin kahdesta VTT:n ja Tampereen yliopiston koordinoimasta robotiikkahankkeesta – Trinity ja DIH2 – joita EU rahoittaa 32 miljoonalla eurolla. Kuosmanen sanoo, että rahoituksen saaminen oli iso asia, mutta erityisen merkittävää on, että summasta kanavoidaan lähivuosina pk-yrityksille 16 miljoonaa euroa robotisoinnin ja ketterän tuotannon kehittämiseen.

– Nämä hankkeet ovat esimerkkejä, kuinka EU ulkoistaa rahoituksen jakamista luotettaville partnereille. Se myöntää potin hankkeeseen, josta sitä ohjataan eteenpäin yrityksille, Kuosmanen selvittää.

Seuraavaan puiteohjelmaan tulevat uutena asiana tutkimusmissiot. Ideana on nostaa esille ajankohtaisia tutkimushaasteita ja määritellä niiden ratkaisemisessa tavoitteet. Alustavasti on nimetty viisi teemaa, joita ovat muun muassa syöpä ja älykäs kaupunki. Kuosmasen mukaan tekniikkaan, terveyteen ja yhteiskuntaan profiloituneella Tampereen yliopistolla ja suomalaisilla yrityksillä on molempiin paljonkin annettavaa.

– Puiteohjelmassa ei kuitenkaan keskitytä pelkästään missioihin, vaan kaikkia tutkimusaloja rahoitetaan edelleen, ehdottomasti myös Tampereen seudulle tärkeää koneenrakennusta, Kuosmanen sanoo.

Viimeisimmissä puiteohjelmissa painotusta on siirretty tutkimusintensiivisistä hankkeista sellaisiin hankkeisiin, joissa on mahdollista synnyttää markkinoita lähellä olevia innovaatioita. Linjaa jatketaan uudessa puiteohjelmassa.

Ollaan siellä, missä tapahtuu

Kansallisen tutkimusrahoituksen leikkaamiseen pettynyt yliopistoväki odottaa uudelta hallitukselta korjausliikkeitä.

– Public-private-partnership -mallin ajaminen alas viime hallituskaudella oli katastrofi. Suomi on nykyään Euroopan ainoa maa, jolla ei ole järkevää kansallista innovaatiotoiminnan rahoitusmallia suurille yhteishankkeille. Tämä asia tulisi korjata, myös ikuinen haave tiede- ja teknologiaministeristä elää, Kuosmanen sanoo.

Sivustatukea kaivattaisiin myös suomalaisten tutkimusyhteisöjen kansainvälisen näkyvyyden parantamisessa.

– Yliopistot ovat järjestäneet toimintojaan eri tavoin, jotkut ovat edustettuina alueellisen toimiston kautta, joillakin on oma edustus. Tampereen yliopisto lisää näkyvyyttään Brysselissä. Toimimme jatkossa läheisesti Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston kanssa, Kuosmanen kertoo.

Teksti ja kuva Päivi Eskelinen