Tampereen seudun rautakourat tekee kunniaa alihankintayrityksille

Tampereen seudun rautakourat -teoksen ideoija ja kustantaja Teemu Järventie kutsuu kirjojaan mieluummin yritystarinoiksi kuin -historiikeiksi. – Kirjoissani kuuluu ihmisen ääni. Historiikit eivät monestikaan kerro keskeisistä henkilöistä sellaisina kuin he ovat, vaikka juuri särmäthän tekevät tarinoista oikeasti kiinnostavia!

Tampere porskuttaa juuri nyt monilla mittareilla Suomen ykkösenä. Yksi sen hyvinvoinnin rakentajista on ollut paikallinen alihankintateollisuus, joka saa viimein arvoisensa käsittelyn Tampereen seudun rautakourat -teoksessa. Metalliteollisuuden yrityksillä on mahdollisuus ostaa teokseen oma tarinansa.

Kirjan kustantaja Teemu Järventie sai idean metalliteollisuutta ja alihankinnan historiaa käsittelevästä teoksesta tehdessään yhtä lukuisista yrityskirjoistaan. Muuan nuoren polven metalliyrittäjä tuli keskustelussa maininneeksi, että olisi hienoa lukea vanhojen osaajien tarinoita ja kuinka paikallinen alihankintateollisuus on muuttunut ajan mittaan.

Toimittajataustainen Järventie innostui ja alkoi kaivella Tampereen teollista historiaa.

– Havaitsin, että jättiläisistä Valmetista, Lokomosta ja Tampellasta on tehty hyllymetreittäin kirjoja ja akateemisia tutkimuksia, mutta siitä, mitä ne ovat poikineet tälle seudulle, ei ole kirjoitettu juuri mitään.

Järventie kuvaa, kuinka tamperelaismiehet lähtivät rohkeasti 50- ja 60-luvuilla taito kourissaan tekemään autotalleissaan alihankintaa entisille työnantajilleen.

– Näistä pienistä aluista kehittyi ja kasvoi Pirkanmaalle alihankintateollisuus, jolla on valtava kansantaloudellinen arvo ja työllistävä vaikutus. Veturiyrityksemme eivät tulisi toimeen ilman niitä. Alihankkijat tekevät vaativaa työtään, jotta isot voivat keskittyä ydinosaamiseensa.

Kansantajuista historiaa tutkimuspohjalta

Uutuusteoksessa alihankinnan historia alkaa suomalaisen teollistumisen alkuhämäristä, ruukkien perustamisesta ja Tampereen kehittymisestä Suomen ensimmäiseksi teollisuuskaupungiksi. Nykyaikaa lähestyttäessä nousee esille alihankkijoiden erikoistuminen ja entistä syvempi suhde päämieheen. Alihankinta on muuttunut kumppanuudeksi.

Järventie muistuttaa, ettei teos ole tieteellinen tutkimus vaan popularisoitua historiankirjoitusta.

– Pohjana on toki akateeminen tutkimustieto, ja olemme haastatelleet lisäksi asiantuntijoita.

Historiaosuuden pääkirjoittaja on tietokirjailija Aku Aittokallio, jolla on myös henkilökohtaista työuraa metalliteollisuudessa. Yksi kirjoittajista on Tampereen kauppakamarilehteenkin kolumneja kirjoittava pirkkalalainen tietokirjailija Matti Mörttinen. Hän on kirjoittanut kiinnostavan oheistarinan Tampellan asekauppiaasta Sholomo Zabludowiczista. Typografian ja taiton kirjaan on tehnyt valokuvaaja ja graafinen suunnittelija Mika Peltomaa, joka tunnetaan myös Koskikeskuksen ja muiden kauppakeskusten ulkoasujen uudistajana. Kirjan valokuvaaja on palkittu Anitta Vuorisola.

Kirjan epäviralliseen ohjausryhmään kuuluvat muun muassa Levytyö Särkisen perustaja Leo Särkinen sekä Sisu Dieselin ja Agco Powerin pitkäaikainen toimitusjohtaja Eero Tomi, jonka kanssa Teemu Järventie teki läheistä yhteistyötä kirjoittaessaan Agco Powerin tarinan 20 vuotta sitten.

Yritykset voivat täydentää teoksen omalla tarinallaan

Tampereen seudun rautakourat on kaksiosainen kokonaisuus. Historiaosuuden täydentäjäksi jokainen tamperelainen tai kaupunkiseudun metallialan yritys voi ostaa oman tarinansa. Yleiseen kehyskertomukseen voi siis hankkia omannäköisen sivujuonen haluamallaan sivumäärällä.

– Tilatut yritystarinat tehdään asiakkaan ehdoilla ja edustamansa yrityksen näköiseksi. Mitä enemmän yrityksiä lähtee mukaan, sitä pienemmät ovat yrityskohtaiset kustannukset.

Järventie kertoo, että koronan välillä hyydyttämät neuvottelut yritysten kanssa ovat päässeet jälleen vauhtiin. Tarinoita kirjoittaa ammattikirjoittajien tiimi, kokenet pitkän linjan toimittajat, joista monet muistetaan Aamulehden tunnustettuina journalisteina.

Teemu Järventiellä on itsellään pitkä tausta muun muassa Aamulehdessä, Suomen Kuvalehdessä, Kauppalehdessä ja Talouselämässä. Hän laskee kirjoittaneensa viitisentoista yritystarinaa.

– Jokaisen tarinansa kertoneen yrittäjän motiivina on ollut tallentaa yritystoiminnan vaiheet viestiksi jälkipolville. Jotta uudet sukupolvet tietäisivät, mistä tulevat ja keitä ovat.


Teksti ja kuva Päivi Eskelinen