Tampereella käydään verkostona
työvoimapulan kimppuun

– Jos haluamme säilyttää nykyisen tuotannon tason, työmarkkinoidemme on kansainvälistyttävä. Konepajakoulu avaa kanavia myös työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi, Peer Haataja sanoo.

– Jos haluamme säilyttää nykyisen tuotannon tason, työmarkkinoidemme on kansainvälistyttävä. Konepajakoulu avaa kanavia myös työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi, Peer Haataja sanoo.

Tampereella ollaan herättämässä henkiin teollisuusoppilaitosmallia konepajateollisuutta riivaavan työvoimapulan helpottamiseksi. Modernissa konepajakoulussa työvoimaa koulutetaan yhdessä yritysten kanssa, koulutettavia etsitään aktiivisesti ja lisätään viestintää alan vetovoiman parantamiseksi. Suunnitteilla on myös työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen.

Konepajakoulun työnimellä kulkeva verkostomainen toimintamalli perustetaan Tampereen Teollisuusoppilaitoksen (Tamtol) ja sitä edeltäneen Tampellan Teollisuusoppilaitoksen kivijalalle. Tampellan Teollisuusoppilaitos koulutti aikanaan työntekijöitä omistajayritystensä tarpeisiin. Vuonna 2014 koulun omistus siirtyi Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKille ja ovet avattiin kaikenkokoisille pirkanmaalaisille teknologiateollisuuden yrityksille.

Tamtolissa on ollut opiskelijoita vaihtelevasti, mutta viime vuosina vähän, vaikka kone- ja metalliteollisuus kärsii ennen näkemättömästä osaajapulasta.

– Pirkanmaalla tilanne on suorastaan kestämätön. Poistuma valmistavasta teollisuudesta on noin 500 henkilöä vuodessa. Samassa ajassa ammatillisesta koulutuksesta valmistuu teollisuuden tehtäviin vain parisensataa henkilöä, kertoo Tampereen Teollisuusoppilaitos Oy:n toimitusjohtaja Peer Haataja.

Konepajakoulun rakentamista johtava Peer Haataja aloitti yhtiön toimitusjohtajana 1. lokakuuta. Hän jatkaa edelleen johtajana myös Tampereen kauppakamarissa, jossa hän vastaa muun muassa työvoiman saatavuuteen ja koulutuspolitiikkaan liittyvästä edunvalvonnasta.

Oppisopimuksella vakituiseen työpaikkaan

Konepajakoulun aikomuksena on kouluttaa nuoria tutkinto-opiskelijoita, alanvaihtajia ja kaikenikäisiä alasta kiinnostuneita henkilöitä valmistavan teollisuuden tehtäviin. Koulutuksen järjestäjinä ovat pääosin TAKK ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu.

– Perustutkinto-opiskelijoille on suunniteltu uutta 2+1-koulutusmallia, jossa opintojen viimeinen vuosi toteutetaan oppisopimuksella yrityksessä. Malli sopii myös alanvaihtajille ja aikuisille koulutettaville. Opiskelija tekisi siis osan opinnoistaan yrityksessä, josta tulee todennäköisesti hänen työnantajansa koulutuksen päätyttyä, Haataja selvittää.

Iso joukko kaikenkokoisia pirkanmaalaisia konepajayrityksiä on jo ilmaissut halukkuutensa koulutusyhteistyöhön.

Työssäoppimista kuuluu nykyiseenkin tutkintokoulutukseen, mutta yritysten kokemusten mukaan sitä ei ole riittävästi.

– Oppisopimuksessa yrityksessä nuori voisi syventyä esimerkiksi koneistajan tehtäviin, jolloin hän harjaantuisi taitoihin, joita tarvitaan tulevalla työnantajalla.

Yhteistyö yritysten kanssa on tiivistä myös henkilöstön täydennys- ja lisäkoulutuksessa.

– Yrityksille syntyy täydennyskoulutustarpeita teknologian kehittyessä. Konepajakoulu kokoaa tarpeet ja hankkii niihin sopivaa koulutusta. Tätä osaa konepajakoulusta kutsumme työnimellä valmistuksen akatemia.

Koulutettavia etsitään tiheällä kammalla

Potentiaalisten koulutettavien tavoittamiseen suunnataan erityisiä paukkuja. Näin koulutusmylly saataisiin tuottamaan osaajia entistä tehokkaammin. Koulutettavia etsitään paitsi valtion työhallinnon ja työllisyyden kuntakokeilun kanssa myös henkilöstöpalveluyritysten avulla.

– Toivomme entistä aktiivisempaa otetta työllisyydenhoitoon. Työllisyyden kuntakokeilun rekisterissä on Tampereella 6500 ihmistä. Heistä noin puolet on nuoria, joilta puuttuu tutkinto ja jotka miettivät alanvalintaa tai eivät ole vielä muuten löytäneet paikkaansa.

– Heille tarjotaan mahdollisuutta kouluttautua nykyaikaisen konepajateollisuuden tehtäviin. Se on vaihtoehto, josta nuoret eivät ole välttämättä tienneet tai tulleet vakavasti ajatelleeksi. Alasta kiinnostuneille järjestetään introkursseja ja sen jälkeen henkilökohtaisen koulutussuunnitelman avulla viedään heitä kohti työmarkkinoita. Yritykset pysyttelevät lähellä ja valmiina rekrytoimaan heti, kun koulutettavan taidot riittävät.

Henkilöstöpalveluyritys Innolink Staff konepajakoulun strategisena kumppanina on jo aloittanut koulutettavien kokoamisen käyttämällä siihen nykyaikaisia kanavia, kuten sosiaalista mediaa. Tulokset ovat lupaavia.

Rivakkaa perehdytystä ulkomaisille osaajille

Yksi konepajakoulun isoista tehtävistä on valmistavan teollisuuden brändin kehittäminen entistä houkuttelevammaksi. Se vaatii oikeanlaista viestintää ja teollisuustyötä kos­kevien vanhentuneiden uskomusten purkamista.

– Brändiä on rakennettava laajassa yhteistyössä ja vietävä viestiä nuorison suosimille kanaville. Myös opinto-ohjaajat ja nuorten vanhemmat tarvitsevat ajanmukaista tietoa, Haataja suunnittelee.
Kanavia availlaan lisäksi työperäisen maahanmuuton suuntaan.

– Jos haluamme säilyttää nykyisen tuotannon tason, työmarkkinoidemme on kansainvälistyttävä. Teollisuudelle tulee jo nyt ulkomaista vuokratyövoimaa rekryfirmojen kautta, ja osuus on kasvamaan päin.

​​​​​​​– Ulkomailta tuleville, ammatilliset perustaidot hallitseville työntekijöille voitaisiin järjestää lyhytkestoista, suomalaisiin työoloihin perehdyttävää koulutusta. Jos löydetään ulkomaisten osaajien porukka, jonka paikalliset yritykset varaavat itselleen, Tredu ja TAKK kouluttaisivat heidät ripeästi ilman julkista tukea konepajakoulun kustannuksella. Tällaista ollaan jo kaavailemassa, Haataja kertoo.

– Pk-yritykset ovat olleet pikkuisen väliinputoajia osaajien rekrytoinnissa. Konepajakoulun avulla saamme entistä isommat hartiat ja mahdollisuuden tavoittaa suurempia massoja, Tommi Peltonen sanoo.

– Pk-yritykset ovat olleet pikkuisen väliinputoajia osaajien rekrytoinnissa. Konepajakoulun avulla saamme entistä isommat hartiat ja mahdollisuuden tavoittaa suurempia massoja, Tommi Peltonen sanoo.

Tommi Peltonen, ST-Koneistus Oy: Mainettaan parempi metalli

– Metalliteollisuuden nykyinen imago on iso haaste. Konepajakoulun on pystyttävä muuttamaan sitä. Me perheyrityksenä tarjoamme esimerkiksi liukuvaa työaikaa ja muita työhyvinvointia tukevia asioita. Työ on siistiä, ei toki kovin helppoa, mutta tarjolla on pitkiä, pysyviä työsuhteita.

– Konepajakoulun toinen haaste on buustata kokooan tarpeeksi porukkaa, josta yritykset voivat korvamerkitä kisälliperiaatteella itselleen koulutettavia. On edistettävä myös työperäistä maahanmuuttoa.

– Haemme jatkuvasti tekijöitä tuotantoon, puolenkymmentä kaveria on löydetty kolmen viime kuukauden aikana. Isoin ongelma on henkilöiden lähtötaso, olemmekin palkanneet niin sanottuja hyviä tyyppejä, kun ammattilaisia ei ole. Koulutamme itse, mikä on pitkä tie ja vie vuosia. Positiivista tilanteessa on, että kontaktiverkostomme ovat hyvät ja nimemme näkyy aika monessa paikassa, myös sosiaalisessa mediassa.
– Mielestäni on tosi tärkeää, että yritykset ovat mukana konepajakoulussa näkyvästi omilla nimillään. Se todentaa koulutettaville, etteivät he mene vain kouluun, vaan heillä on optio työllistymisestä ja vakituisesta työstä, ja että työllistämisellä ei kikkailla.

– Olemme vahvasti mukana. Konepajakoulu jatkaa hyvää perinnettä, ja teollisuusoppilaitoksen konsepti pätee edelleen, Juhani Lehti sanoo.

– Olemme vahvasti mukana. Konepajakoulu jatkaa hyvää perinnettä, ja teollisuusoppilaitoksen konsepti pätee edelleen, Juhani Lehti sanoo.

Juhani Lehti, Tampereen Konepajat Oy: Lisää osaamisen määrää ja laatua

– Osaamisvaje on ollut tapetilla niin kauan kun olen ollut näissä hommissa eli 15 vuoden ajan. Eläköityminen on suurempaa kuin alalle tuleminen, ja suurin poistuma on ollut koneistajien ammattiryhmässä. Ongelma ei ole pelkästään määrällinen, vaan se on myös laadullinen, osaamiseen liittyvä. Tuottavuus on pitkälti kiinni työntekijöiden ammattitaidon tasosta. Keskimääräinen ammattitaidon taso saisi olla nykyistä korkeampi.

– Konepajakoululla vastattaisiin myös tuohon laadulliseen osaamistarpeeseen. Sehän oli juuri ideana aikanaan teollisuuskoulussa, että ensin käytiin ammattikoulu ja pätevöitymistä jatkettiin sen pohjalta.

– Rehellisesti voi sanoa, että ennen oli ammatillisessa koulutuksessa paremmin. Toisen asteen koulutuksen uudistus on epäonnistunut surkeasti, kun lähiopetusta on vaikkapa kolmena päivänä viikossa ja pari päivää pitäisi ­lueskella itse. Perinteisen työnjaon mukaan yhteiskunta hoitaa perustutkintokoulutuksen ja koulutusvastuuta on myös yrityksillä, mutta työnjaosta ei ole sovittu selkeästi. Ei käy, että koulutettavia vain tyrkitään yritysten vastuulle.

– Nuorten oppisopimuskoulutuksesta ja muuntokoulutuksesta on hyviä kokemuksia. Konepajakoulu on toteutuessaan mainio uusi kanava, alan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääjä ja viestijä, että konepajateollisuudessa on tarjolla paljon hyviä työpaikkoja.


​​​​​​​Teksti Päivi Eskelinen

Konepajakoulu

  • Konepajakoulun taustalla toimii Tampereen Teollisuusoppilaitos Oy, joka on Tampereen Aikuiskoulutussäätiön tytäryhtiö. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on korkeakouluneuvos Markku Lahtinen.
  • Muut jäsenet ovat Juhani Lehti, Tampereen Konepajat Oy, Tommi Peltonen, ST-Koneistus Oy, Kari Sorjonen, Tasowheel Group Oy, Anna-Kaisa Heinämäki, Tampereen kaupunki , Irene Impiö, Tampereen kaupunki, Harri Airaksinen, Business Tampere Oy.