Tampere nostettiin siiville seutuyhteistyön tuella

Tampere on nykyään kansainvälisempi kuin koskaan ennen. Air Baltic tekee yhteistyötä SASin ja Lufthansan kanssa, joten käsillä on SASilla Kööpenhaminan kautta ja Lufthansalla Frankfurtin kautta koko maailman kattava reittiverkosto.

Tampere on nykyään kansainvälisempi kuin koskaan ennen. Air Baltic tekee yhteistyötä SASin ja Lufthansan kanssa, joten käsillä on SASilla Kööpenhaminan kautta ja Lufthansalla Frankfurtin kautta koko maailman kattava reittiverkosto.

Latvialaisen lentoyhtiön Air Balticin päätös perustaa base eli kotikenttä Tampere-Pirkkalaan ja seitsemän suoran reitin avaaminen Eurooppaan ovat tulos vuosikausia kestäneestä työstä.

Viime joulukuussa julkistettu sopimus on otettu ilolla vastaan vientiyrityksissä.
Se on myös voitto seutuyhteistyölle.

Air Balticin päätös on historiallinen, sillä koskaan aikaisemmin kansainvälinen reittilentoyhtiö ei ole perustanut Suomessa kotikenttää Helsingin ulkopuolelle. Yhtiö sijoitti Tampere-Pirkkalaan lentokoneen, jolla on lennetty toukokuun alusta lähtien Frankfurtiin, Müncheniin, Kööpenhaminaan, Osloon sekä Malagaan ja Rodokselle. Myös yhtiön aiemmin aloittamat suorat reittilennot Riikaan jatkuvat.

– Base kertoo Air Balticin sitoutumisesta Tampereeseen. Se on yhtiöltä sadan miljoonan euron investointi alueelle, sanovat johtaja Harri Ojala elinkeinoyhtiö Business Tampere Oy:stä ja lentoliikenteen asiantuntija Marja Aalto Visit Tampere Oy:stä. Business Tampere on Tampereen kaupunkiseudun kuntien omistama elinkeinoyhtiö ja Visit Tampere sen tytäryhtiö.

Molemmat ovat työskennelleet lentoliikenteen ja investointien edistämiseksi vuosia. Harri Ojala oli mukana jo kymmenkunta vuotta sitten lentoliikennetyöryhmässä, joka toimi elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja lentoasemayhtiö Finavia Oyj:n yhteistoimintafoorumina Tampere-Pirkkalan lentoasemaa koskevissa asioissa. Tuolloin hän toimi Tampereen kauppakamarin edustajana.

Marja Aalto tuli asiantuntijaksi vuonna 2015 perustettuun Tampereen kaupunkiseudun saavutettavuusohjelmaan, jonka puitteissa lentoliikennettä on kehitetty viime vuodet. Nyt menossa on toinen ohjelmakausi ja kolmatta valmistellaan.

– Kaupunkiseudun kunnat ovat investoineet ohjelmaan kaksi euroa asukasta kohden kolmena viime vuotena. Lentoliikenteen lisäksi keskitymme raideliikenteen edunvalvontaan ja logistiikan kehitysympäristöön kuntien tavoitteiden mukaisesti, Ojala kertoo.

Saavutettavuusohjelmassa Marja Aalto vastaa keskusteluista, neuvotteluista ja suunnittelusta lentoyhtiöiden kanssa. Harri Ojala ohjaa kokonaisuutta ja huolehtii edunvalvonnasta.

Keskusteluyhteys luotiin vuonna 2015

Ensimmäiset ajatukset kumppanuudesta Air Balticin kanssa heräsivät jo vuonna 2015 neuvoteltaessa yhtiön paluusta Tampere-Pirkkalaan. Ajankohta tuntui oikealta, sillä yhtiö oli uudistunut. Toimitusjohtaja Martin Gauss oli aloittanut vain pari vuotta aikaisemmin ja reittikehitysjohtajaksi vaihtui noihin aikoihin Wolfgang Reuss.

Pohjaa base-yhteistyölle luotiin ensimmäisen kerran tosimielellä Aberdeenin Routes Europe -reittikehityskonferenssissa Skotlannissa 2015, jolloin Harri Ojala, Marja Aalto ja Finavian reittikehityksen asiantuntija Mikko Komi istuivat samaan pöytään Air Balticin edustajien kanssa.

– Toimme voimakkaasti esille, että Tampere on Air Balticille juuri sopiva kumppani, sillä Tampere on selvästi alipalveltu markkina, vaikka onkin Suomen toiseksi suurin kasvukeskus, Harri Ojala kertoo.

Kun keskusteluyhteys oli avattu, jatkoneuvottelujen ja tapaamisten tueksi tarvittiin vahvoja näyttöjä. Aalto ja Ojala loivat uskottavuutta lyömällä pöytään faktoja paikallisesta toimintaympäristöstä. Finavia viestitti lentoaseman laadukkaasta infrasta ja sujuvista operatiivisista toiminnoista.

– Basea ei perusteta yhdeksi kesäksi vaan vuosikymmeneksi, ja lentoyhtiö halusi, että sen oma toiminta on linjassa kaupungin kasvutarinan kanssa, Harri Ojala sanoo.

– Kun kaupunki luottaa itseensä, muiden on helppoa seurata. Tampereella on näyttöä uskottavasta ja pitkäjänteisestä kasvusta. Argumenttejamme olivat korkea osaaminen, sen synnyttämä vetovoima ja vahvat liiketoimintaklusterit. Myös Tampereen miljardien satsaukset keskustan kehittämiseen ja seudun kova väestönkasvu olivat aito evidenssi.

– Kaikki kaupungit, kohteet ja lentoasemat, joita lentoyhtiöt tapaavat, kertovat samankaltaista tarinaa omasta vetovoimastaan. Tampereen investointikyky erotti meidät muista. Areenan rakentaminen oli hyvä, konkreettinen esimerkki. Se esiintyi aluksi esityksissämme luonnoksena ja hahmotelmana, mutta matkan varrella pystyimme näyttämään, kuinka se kohosi ja valmistui, Marja Aalto jatkaa.

Jotta ulkomainen lento- tai mikä tahansa yhtiö saadaan investoimaan seutukunnalle, neuvottelijoiden on jaksettava työskennellä pitkäjänteisesti ja osoitettava Aallon sanoin lehmänhermoisuutta. Luottamusta vastapuoleen on rakennettava väsymättä.

– Työn suuntaviivat on mietittävä vuosiksi etukäteen, eivätkä alati muuttuva toimintaympäristö ja maailman heilahdukset saa estää työskentelyä.

– Selvitimme esimerkiksi Air Balticin kymmenen vuoden strategian, ja tiesimme, että yhtiö oli hankkimassa suihkukoneen, joka oli juuri oikeanlainen meidän markkinaamme. Koska olimme perillä yhtiön suunnitelmista, pystyimme linjaamaan omaa tekemistämme sen kasvu- ja laajenemisstrategian mukaisesti, Aalto kertoo.

Tavoitteena kasvu ja lisää yhteyksiä

Kun korona lamautti lentotoiminnan, vuoropuhelua jatkettiin alkushokin jälkeen kaikin voimin.

– Joku olisi voinut ajatella, että ei ole mitään keskusteltavaa, kun taivaalla ei tapahtunut mitään. Lopulta yhteydenpito oli koronasta huolimatta hyvin aktiivista.

Koronapandemian seurauksena Air Baltic päätti vauhdittaa laivastonsa uusimista. Konkreettinen rutistus sopimuksen aikaansaamiseksi aloitettiin viime kesänä. ”Neljän kopla” eli Ojala, Aalto, Finnavian Mikko Komi ja Wolfgang Reuss valmistelivat työn loppuun Tampereen kaupunkiseudun kuntajohtajien suostumuksella.

– Ilman kuntapäättäjien sitoutumista pitkäjänteiseen tukeen tätä työtä ei olisi pystytty tekemään. Sopimuksista neuvoteltaessa on oltava varma, että taustat ovat kunnossa, Aalto sanoo.

– Näin tiivis seutuyhteistyö ei ole yleistä Suomessa. Saavutettavuusohjelmalle se on ollut erinomainen lisä ja antanut sille voimaa ja tehoa, Ojala sanoo.

Air Balticin uudet reitit on nyt korkattu, mutta työ ei suinkaan päättynyt tähän.

– Air Balticin toiminta on saatava täällä kehittymään, ettei se jää yhden koneen operaattoriksi. Yhteistyösopimus on voimassa toistaiseksi, ja tavoitteena on kasvu.

Pirkanmaalaisten liikematkustus ja lomalennot Air Balticilla Tampere-Pirkkalasta eivät yksinään riitä pitämään reittejä kannattavina. Asiakkaita on haravoitava pitkin eteläistä Suomea. Matkustajavirtaa on saatava kulkemaan myös tännepäin, joten Tampereen ja Pirkanmaan markkinointia tehostetaan reittien kohdekaupungeissa.

– Sopimus liittää Tampereen seudun Eurooppaan uudella tavalla ja muuttaa koko pelikentän. Mahdollisuuksia on vaikka mihin, Harri Ojala sanoo.

– Erityisen iloinen olen siitä, että meitä benchmarkataan muualla. Tamperetta käytetään hyvänä esimerkkinä, kun Air Baltic istuu neuvottelupöytään muiden kaupunkien kanssa, Marja Aalto kertoo.

Vuonna 2015 alkaneet neuvottelut base-yhteistyöstä huipentuivat tänä keväänä seitsemän uuden lentoreitin avaamiseen. – Työtä jatketaan, vakuuttavat Harri Ojala ja Marja Aalto.

Vuonna 2015 alkaneet neuvottelut base-yhteistyöstä huipentuivat tänä keväänä seitsemän uuden lentoreitin avaamiseen. – Työtä jatketaan, vakuuttavat Harri Ojala ja Marja Aalto.

Nyt kannattaa käyttää kotikenttäetua

– Tampere on nykyään kansainvälisempi kuin koskaan ennen. Air Baltic tekee yhteistyötä SASin ja Lufthansan kanssa, joten käsillämme on SASilla Kööpenhaminan kautta ja Lufthansalla Frankfurtin kautta koko maailman kattava reittiverkosto. Ei meiltä ole koskaan aikaisemmin päässyt esimerkiksi Rio de Janeiroon yhdellä koneenvaihdolla 18 tunnissa, Marja Aalto sanoo.

Ja valinnanvaraa on: Air Baltic lentää Riikaan, Frankfurtiin, Müncheniin, Kööpenhaminaan, Osloon, Amsterdamiin, Malagaan ja Rodokselle. Ryanair lentää Lontoon Stanstediin. SAS lentää Jääkiekon MM-kisojen aikana kymmenkunta kertaa Tukholmaan ja aloittaa säännölliset reittilennot Tukholmaan ensi elokuussa.

Finnair on palauttanut varhaisaamun ja myöhäisen illan lentoyhteydet Helsinki-Vantaalle. Vuoroja täydentääkseen Finnair toi kahdesti päivässä ajettavan linja-autoyhteyden Tampereen ja Helsinki-Vantaan välille.

Linja-autoyhteydellä Helsinki-Vantaan lentoasemalle saapuvien käytössä ovat priority-lähtöselvitys ja -turvatarkastus, mikä mahdollistaa nopean siirtymisen jatkolennolle. Lennolta linja-autoyhteyteen Helsinki-Vantaan lentoasemalla vaihtaessa asiakas saa ruumaan kirjatun matkatavaransa ensimmäisten joukossa.


Teksti Päivi Eskelinen

Kuvat Pixabay, Päivi Eskelinen