TAKK kasvattaa kansainvälisyyttään

Seungchan Lim (oik.), Hyunsoo Sung ja Hyunhak Lee kertovat opiskelleensa Etelä-Koreassa neljä kuukautta englantia ennen matkaa Tampereelle. Täällä kielitaito on vahvistunut muun muassa keskustelevan opetustyylin ansiosta. Opintojen jälkeen pojilla on suunnitelmissa armeija, lisää englanninkielen opiskelua ja työpaikka teollisuudessa – mahdollisesti ulkomailla.

Seungchan Lim (oik.), Hyunsoo Sung ja Hyunhak Lee kertovat opiskelleensa Etelä-Koreassa neljä kuukautta englantia ennen matkaa Tampereelle. Täällä kielitaito on vahvistunut muun muassa keskustelevan opetustyylin ansiosta. Opintojen jälkeen pojilla on suunnitelmissa armeija, lisää englanninkielen opiskelua ja työpaikka teollisuudessa – mahdollisesti ulkomailla.

Eteläkorealaiset nuoret miehet Seungchan Lim, Hyunsoo Sung ja Hyunhak Lee kertovat yhteen hengenvetoon oppineensa Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa paitsi hitsausta, koneistusta ja englantia, myös suomea.
– Moi! Kiitos! Hyvää päivänjatkoa! Lähdetään!

TAKK:ssa oli jo vuosi sitten ensimmäinen, kymmenen eteläkorealaisen nuoren ryhmä hitsaus- ja koneistusopissa, tänä syksynä oli toisen ryhmän vuoro. TAKK:n kouluttajia on myös ollut Kiinassa ja Kazakstanissa, ja neuvotteluja on käyty Ruandaan.

Toiminta liittyy TAKK:n tavoitteeseen kasvattaa kansainvälistymistä ja lisätä koulutusvientiä.

– Se on yksi tärkeä liiketoiminta-alueemme, ja edistämme koulutusvientiä pikku hiljaa. Strategiassa olemme miettineet paljon sitä, mikä väylä olisi järkevin: se, että opiskelijat tulevat tänne meille, vai se, että meiltä lähtee opettajia kohteisiin ulkomaille. Hiomme prosessia toimivaksi, tämä on yhdenlaista tuotekehitystä meille myös, sanoo koulutussuunnittelija Hannu-Pekka Talvinen.

Kansainvälinen todistus ponnahduslautana

Eteläkorealaisten nuorten tuomisesta oppiin Suomeen ja Tampereelle sekä koulutuksen kustannuksista vastaa Daegun opetusvirasto. Sen kanssa on aiesopimus myös jatkosta. Tampereella kymmenkunta eri oppilaitosten teknisen alan opiskelijaa opiskelevat kolmen kuukauden aikana kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon osista hitsausta ja mittaustekniikkaa ja saavat niistä osatutkintotodistukset. Koulutus sisältää myös kaksi kahden viikon mittaista työssäoppimisjaksoa yrityksessä sekä tulityö- ja työturvallisuuskortti- ja ensiapukoulutukset.

Opintoihin kuuluu myös yritysvierailuja, ja nuorten mukana kulkeva eteläkorealainen opettaja järjestää vapaa-aikana kansainvälistymiseen liittyviä tutustumisretkiä. Nuoret ovat käyneet muun muassa Helsingissä, Rovaniemellä, Tallinnassa, Tukholmassa ja Pietarissa.

Daegu lähettää nuoria noin 30 maahan, Suomi on kohteista yksi, ja Suomessa nuoria on eri paikkakunnilla.
Hannu-Pekka Talvinen arvelee, että Etelä-Korean korkea nuorisotyöttömyys on saanut opetusviraston tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin.

– Kun nuorella on suoritettuna kansainvälisen tutkinnon osia, hänen työllistymismahdollisuutensa ehkä paranevat, silloinkin, jos hän hakee töitä muulta kuin Etelä-Koreasta.

Etelä-Korean Daegusta tulevat nuoret opiskelivat syksyn aikana TAKK:ssa ja toivat oman kansainvälisen tuulahduksen muun muassa englannin kielen käyttöön opetuksessa. – TAKK:ssa kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat sinänsä tuttuja, olemmehan tarjonneet maahanmuuttajien koulutusta jo 30 vuotta, sanovat englannin kielen opettaja Sanna Rantanen ja koulutussuunnittelija Hannu-Pekka Talvinen.

Etelä-Korean Daegusta tulevat nuoret opiskelivat syksyn aikana TAKK:ssa ja toivat oman kansainvälisen tuulahduksen muun muassa englannin kielen käyttöön opetuksessa. – TAKK:ssa kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat sinänsä tuttuja, olemmehan tarjonneet maahanmuuttajien koulutusta jo 30 vuotta, sanovat englannin kielen opettaja Sanna Rantanen ja koulutussuunnittelija Hannu-Pekka Talvinen.

Koulukin saa vaikka vie

– Tällaiset projektit ovat antoisia myös oppilaitokselle. Ne haastavat meitä kehittymään ja kehittämään toimintamallejamme. Suosittelen tätä muillekin koulutusaloille. Meillä on hyvä koulutusjärjestelmä – miksemme veisi sitä eteenpäin, Talvinen kysyy.

Englanninkielinen toteutus on edellyttänyt opetusmateriaalien ja tutkintosuoritusten kääntämistä. Opettajille englanniksi kouluttaminen on oma kynnyksensä.

– Mutta useimmiten kynnys ylittyy jo kerrasta. Rohkeus kasvaa ja opettajat uskovat, että selviävät kyllä, Talvinen ja englannin kielen kouluttaja Sanna Rantanen sanovat.

Opetustyyleissä on maiden välillä eroja. Etelä-Koreassa on paljon kokeita, testejä ja kontrollia, täällä ollaan itseohjautuvampia ja tunnelma on rennompi.

– Mikä ei suinkaan tarkoita että laiskoteltaisiin, Sanna Rantanen naurahtaa.

Hannu-Pekka Talvinen arvioi, että Suomessa nuoret pääsevät enemmän kokeilemaan ja tekemään käytännössä asioita niin kuin ne pitää tehdä.

Myös Seungchan Lim, Hyunsoo Sung ja Hyunhak Lee sanovat, että Etelä-Koreassa oppilaat istuvat pulpetissa ja kuuntelevat, kun opettaja puhuu.

– Täällä keskustellaan paljon ryhmässä, se on paljon parempi tapa. Mutta kyllä Etelä-Koreassakin opetus on muuttumassa keskustelevampaan suuntaan, pojat arvioivat.


Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila