Suomi Naton jäseneksi ennen Vilnan huippukokousta?


Taloutta ja turvallisuutta -seminaari porautui ajankohtaisen asioiden ytimeen. Jarmo Lindberg (oikealla) loi tilannekuvaa Suomen Nato-prosessista. Seminaaria isännöi OP Tampereen toimitusjohtaja Jani Vilpponen.

Suomen matka Natoon on ollut kuin maraton. Vielä viime metreillä vauhti hyytyi Turkin ja Unkarin kiemurteluun Suomen ja Ruotsin jäsenyyden ratifioinnissa.

– Jos ratifioinnit eivät ole menneet maaliin Naton heinäkuun Vilnan huippukokoukseen mennessä, saa olla hieman huolissaan, koska sen jälkeen ei ole perälautaa, sanoi Puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali evp. Jarmo Lindberg Taloutta ja turvallisuutta -seminaarissa Tampereella.

Lisämaustetta Nato-prosessiin antavat kevään eduskuntavaalit Suomessa ja parlamenttivaalit Turkissa. Lindbergin mukaan ilmassa on nyt monta Nato-palloa.

– On kiinnostavaa nähdä, ratifioiko Turkki Suomen ja Ruotsin jäsenyyden ennen kuin sen parlamentti jää vaalitauolle maaliskuun puolivälissä vai ratifioiko Turkki vain Suomen jäsenyyden? Unkari tuskin haluaa jäädä viimeiseksi ratifioijaksi, joten se saattaa kiirehtiä Turkin edelle.

– Tilanteeseen vaikuttaa lisäksi Turkin ja Yhdysvaltojen F-16-hävittäjäkauppa, joka on hyväksyttävä Yhdysvaltojen kongressissa. Vaikutusvaltaiset senaattorit ovat ilmaisseet, että hyväksyntä olisi sidottava Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointiin, mitä Turkki ei halua.

Lindberg piti ongelmallisena, jos ratifioinnit osuvat maaliskuuhun.

– Suomessa on eduskuntavaalit 2. huhtikuuta, minkä jälkeen meillä ei ole hallitusta vaan toimitusministeriö. Myös presidentti Niinistö on ollut huolissaan valmiudestamme päätöksiin tuona aikana.

– Pitäisikö nykyisen eduskunnan hyväksyä laki Natoon liittymisestä ikään kuin pöytälaatikkoon, jolloin voisimme tehdä päätöksiä heti, hän esitti.

Kun kaikki Pohjoismaat ovat aikanaan Natossa, syntyykö niistä pieni, pohjoinen Nato-kokonaisuus? Lindbergin mukaan näin ei asiaa nähdä. Liittokuntaa on tarkasteltava kokonaisuutena.

– Jos haluamme, että Suomea autetaan kriiseissä, meidän on vastavuoroisesti autettava muita. Toimimme kuin vapaapalokunta kantamalla oman kortemme kekoon.

Leopardit eivät ole hopealuoti

Suomesta Naton jäsenenä Lindberg sanoi, että se on selkeästi turvallisuuden tuottaja, ei vapaamatkustaja.

– Suomessa on noin 900 000 sotilaallisesti koulutettua henkilöä. Heistä 280 000 on sijoitettu sodan ajan organisaatioon. Se on enemmän kuin muilla Pohjoismailla yhteensä ja hieman enemmän kuin Saksalla, jonka väkiluku on sentään paljon suurempi kuin meillä. Meillä paljon kalustoa ja se kestää vertailun. Esimerkiksi kenttätykistömme on Puolan ohella Euroopan suurin.

– Välillä kuulee tyypillistä suomalaista surkuttelua, että pärjätäänkö tässä kuitenkaan. Voin sanoa, että kättä pitempää kyllä on.

Ukrainan tilannetta tarkastellessaan Lindberg sanoi, että Leopard-taistelupanssarivaunuista on viime aikoina puhuttu kuin ne olisivat hopealuoti.

– Asia ei ole niin. On tärkeää, että Ukraina saa asetäydennyksiä ja muuta kalustoa, mutta Ukrainan on saatava nyt yhteisoperaatiokoulutusta, jotta sillä on eväitä vallata keväällä alueitaan takaisin. Rintaman pituus on nyt noin 750 kilometriä, ja se on paljon. Taistelupanssarivaunut eivät ratkaise vaan eri aselajien kyky yhteisoperaatioon, Lindberg selvitti ja kertoi itsekin suorittaneensa Leopard-ajokortin.

Venäjän sodankäyntiä hän ei pitänyt kovinkaan innovatiivisena.

– Venäjä ampuu asutuskeskuksia kivikasoiksi, minkä jälkeen se valtaa kivikasat.


– Tässä on 1990-luvun USB-tikku eli lerppu, kuka muistaa? Mikko Hyppönen puhui teknologian kehityksestä ja internetin mullistavasta vaikutuksesta. – Aloitin itse haittaohjelmien ja tietoturvarikollisten metsästyksen vuonna 1991 Data Fellows -nimisessä yrityksessä, hän kertoi.

Näkymät ovat epävarmat, mutta eivät synkät

Taloutta ja turvallisuutta -seminaarissa Lindbergin lisäksi alustivat OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen ja IT-asiantuntija Mikko Hyppönen WithSecure Oy:stä.

Hännikäinen sanoi, että Suomi pienenä taloutena kohtaa globaalin talouden haasteet: ostovoiman supistumisen, globaalin kaupan hidastumisen ja energiaepävarmuuden. Ne heikentävät myös Suomen taloutta, mutta näkymämme eivät ole silti täysin synkeät. Talouden pohja ei ole pettämässä.

– Yleinen näkemys on, että kova pohja saavutetaan kuluvan vuoden puolivälissä. Toki riskitekijöitäkin on jatkossa. Jos kuluttajien ostovoiman supistuminen on ennakoitua kovempaa, ennusteet eivät pidä.

Korkojen noususta Hännikäinen sanoi, että se ei ole iskenyt vielä täysillä yrityksiin.

– Tänä vuonna korkojen nousu alkaa näkyä kannattavuudessa ja asiakaskysynnässä. Tavallaan jyvät erottuvat akanoista, eli niillä, jotka eivät ottaneet huomioon nousun mahdollisuutta liiketoiminnassaan, on pohdinnan paikka. Nyt kannetaan hyvän riskienhallinnan hedelmää.

Teknologiavallankumouksesta laajasti puhunut Mikko Hyppönen antoi konkreettisia neuvoja muun muassa vihamielisten vaikuttamispyrkimysten varalle.

– Yritysten on arvioitava itse toimintaansa kohdistuvat uhat. Aloittakaa uhkamallinnuksesta ja tilannekuvasta: Mitä olemme, mitä teemme, ketkä eivät pidä meistä? Olemmeko kriisiaikana huoltovarmuuskriittinen toimija? Aina kannattaa miettiä, ketä vastaan on hyvä puolustautua.

– Omalle tietoturvalle olennaisinta on valita oikea kumppani ja infrastruktuurin toimittaja. Pilveä ei pidä pelätä. Pilvipalvelujen toimittajat investoivat miljardeja omaan tietoturvaansa, joten niillä tiedot ovat varsin hyvässä turvassa. Lisäksi käyttäjien hallinnan on oltava kunnossa, mikä tarkoittaa sitä, että käyttäkää kaksivaiheista tunnistautumista.

Seminaarin loppupaneelissa keskusteltiin myös merkeistä, joita yritysten kannattaa pitää silmällä tänä vuonna.

Hyppösen mukaan katseet kannattaa suunnata tekoälyyn.

– Luin ensimmäisen artikkelin tekoälystä 1982, jolloin sitä kutsuttiin keinoälyksi. Mullistusta on odotettu siitä asti, ja juuri nyt tapahtuu enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

– Jokaisen yrityksen kannattaa miettiä, mitä tekoäly tarkoittaa omalle toiminnalle, sillä nykyään jokainen yritys on jollakin tavoin myös softayritys.

Jarmo Lindberg on havainnut, että Nato-hakemuksemme on jo lisännyt kiinnostusta Suomea kohtaan.

– Suomi-tieto on kasvanut, ja suomalaisilla yrityksillä entistä paremmat mahdollisuudet mennä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Jari Hännikäinen muistutti ilmastonmuutoksen etenemisestä. Se on samanlainen asia kuin internet aikoinaan: se pysyy seuralaisenamme hamaan tulevaisuuteen.

Taloutta ja turvallisuutta -seminaarin järjestivät OP Tampere, OP Kangasala ja OP Etelä-Pirkanmaa yhteistyössä Tampereen kauppakamarin kanssa.

Teksti ja kuvat Päivi Eskelinen

 

Scroll to Top