Suomessa on opittava tekemään töitä

Vaalifoorumissa kansanedustajaehdokkaiden paneeliin asettumassa Oras Tynkkynen (vas.), Anna-Kaisa Ikonen, Arto Pirttilahti, Karoliina Kähönen ja Pia Viitanen. Puhetta foorumissa johti Antti Eskelinen.

Vaalifoorumissa kansanedustajaehdokkaiden paneeliin asettumassa Oras Tynkkynen (vas.), Anna-Kaisa Ikonen, Arto Pirttilahti, Karoliina Kähönen ja Pia Viitanen. Puhetta foorumissa johti Antti Eskelinen.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi oli se, joka irrotti yleisönkin kielenkannat EK:n, Tampereen kauppakamarin ja Pirkanmaan Yrittäjien järjestämässä Elinkeinoelämän vaalifoorumissa.

Foorumin paneelissa Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Karoliina Kähönen (Liike Nyt), Arto Pirttilahti (kesk.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Piia Viitanen (sd.) puhuivat muun muassa saavutettavuudesta (päärataa on parannettava), verotuksesta (sen on oltava ennakoitavaa ja kansainvälisesti kilpailukykyistä), yritystuista (niiden olisi ennen kaikkea tuettava uudistumista), osaamisesta ja sen kehittämisestä – ja tähän yleisöllä olikin paljon sanottavaa. Kyllä, Tampereen yliopisto on ainutlaatuinen kokonaisuus, mutta…

– … mutta mistä löydetään työvoimavaltaisille aloille ihmisiä tekemään käsillä töitä, joskus fyysisesti raskaitakin töitä? Meillä on kohtaanto-ongelma eli nykysysteemi ei arvosta sitä, että joku tekee käsillään töitä, sanoi HH-Kiinteistöpalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Salonen.

Hän huomautti, että nykymäärällä kaikille tänä vuonna syntyneille riittää korkeakoulupaikka 20 vuoden kuluttua. Salonen peräsi myös valtiolta apuja, kun yritykset ottavat nuoria töihin.

Työvoiman saatavuutta pohti myös paneelikeskustelua kommentoinut Yrittäjäraadin jäsen, Koja-Yhtiöiden toimitusjohtaja, Tampereen kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Leena Aalto.

– Pirkanmaalla kolmannes liikevaihdosta tulee teollisuudesta. Mistä me saamme osaajia? Tämä on koko Suomenkin tulevaisuuden kannalta olennainen kysymys.

Ulkomaankauppaministeri Anne-Mari Virolainen otti kantaa osaavan työvoiman saatavuuteen ja totesi, että EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavauusharkinnasta on luovuttava, se on olennaista kilpailukyvyn ja työmarkkinoiden joustavuuden turvaamiseksi.  – Suomalaisten siirteleminen paikasta toiseen ei riitä. Kuulolla Yrittäjäraadin jäsenet Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen (vas.), Mäntän Klubin yrittäjä Iris Mäkinen ja Koja-Yhtiöiden toimitusjohtaja Leena Aalto.

Ulkomaankauppaministeri Anne-Mari Virolainen otti kantaa osaavan työvoiman saatavuuteen ja totesi, että EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavauusharkinnasta on luovuttava, se on olennaista kilpailukyvyn ja työmarkkinoiden joustavuuden turvaamiseksi. – Suomalaisten siirteleminen paikasta toiseen ei riitä. Kuulolla Yrittäjäraadin jäsenet Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen (vas.), Mäntän Klubin yrittäjä Iris Mäkinen ja Koja-Yhtiöiden toimitusjohtaja Leena Aalto.

Reformia pitää jatkaa ja kehittää

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa vähennettiin lähiopetustunteja ja siirrettiin oppimista merkittävästi työpaikoille, jolloin yritysten koulutusvastuu kasvoi. Vaalifoorumin puheenjohtaja, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen kysyikin panelisteilta, pitäisikö rahoitusta suunnata oppivelvollisuuden jatkamiseksi toiselle asteelle vai työpaikkaohjaajien koulutukseen ja koulutuskorvauksiin. Molemmat vaihtoehdot saivat kannatusta.

Ahlmanin koulun säätiön toimitusjohtaja Timo Jaakkola muistutti yhdestä realiteetista oppivelvollisuuden pidentämisessä.

– Meillä opiskelevat ovat suunnilleen 28-vuotiaita. Ei se ole ikä, jossa oppivelvollisuutta pidennettäisiin.
Itsenäisyyden ja omatoimisuuden lisääminen opetuksessa ei sekään saanut Jaakkolan kannatusta.
– 23-vuotiaille täytyy opettaa, kuinka tullaan töihin. Iso osa nuorista aikuisista tarvitsee vierellä kulkemista, sillä ei elämä mene niin kuin kirjoituspöytien äärellä suunnitellaan.

Hän korosti myös, että perustaidot on opetettava ensin oppilaitoksessa, koska ei pienillä yriytksillä ole resursseja ottaa vastaan työssäoppijoita.

Vaalifoorumiin osallistunut ulkomaankauppaministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) totesi monen panelistin tavoin, että koulutusleikkaukset todella tuntuvat.

– On tärkeää, että ammattikoulutus vastaa kysyntään, joka yrityksissä on. Tarvitaan täsmäkoulutuksia yritysten tarpeisiin ja joustavia koulutuspolkuja, muuntokoulutusta, moduuliratkaisuja. Oppivelvollisuuden lisääminen tai opetuksen vieminen työpaikalle eivät ole ratkaisuja. Taloudellista vastuuta ei voi sälyttää yrittäjille.

Mäntän Klubin yrittäjä Iris Mäkinen muistutti, että reformi on kesken ja jatkossa pitää uudistaa yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä.

Oras Tynkkynen huomautti, että oppisopimuskoulutus on jäänyt Suomessa alihyödynnetyksi.
– Keski-Euroopassa sillä on merkittävä rooli. Oppisopimuksen toteuttamista olisi helpotettava, jotta tilanne paranisi meilläkin.

Maarakennus T.Haaviston toimitusjohtaja Jussi Haavisto totesi, että oppisopimusmallissa on hienoa vain nimi.
– Ei yritys voi ottaa täydelle palkalle ammattitaidotonta kaveria. Nuorien työllistämiseksi oppisopimus ei ole ratkaisu.

Arto Pirttilahti piti oppisopimusta nykyisellään liian byrokraattisena ja toivoi jonkinlaista välimuotoa koulutussopimuksen ja oppisopimuksen väliin. Hän arvioi myös, että kolmeen vuoteen nostettu toisen asteen ammatillinen koulutus voitaisiin lyhentää kahteen.

– Mutta miten siitä eteenpäin? Tarvitaan ohjaajia yritysten ja oppilaitosten väliin, tarvitaan tuhat uutta opettajaa ja noin 50 miljoonaa euroa. Pitäisikö nykyaikaistetut konepajakoulut tuoda takaisin ammattiopintojen syventämiseksi?

Modulight Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Orsila (vas.) kertoi, että vuoden aikana hän on helposti saanut palkattua parikymmentä diplomi-insinööriä, mutta sähkömiehen palkkaaminen ei onnistunut. – Löytyi kyllä sopiva kaveri, muttei hänen kannattanut tulla meille töihin, koska meillä ei ollut hänelle sähkötöiden ohjaajaa eikä hän olisi meillä saanut viranomaisten vaatimaa pätevyyttä. Vieressä Ahlmanin Timo Jaakkola.

Modulight Oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Orsila (vas.) kertoi, että vuoden aikana hän on helposti saanut palkattua parikymmentä diplomi-insinööriä, mutta sähkömiehen palkkaaminen ei onnistunut. – Löytyi kyllä sopiva kaveri, muttei hänen kannattanut tulla meille töihin, koska meillä ei ollut hänelle sähkötöiden ohjaajaa eikä hän olisi meillä saanut viranomaisten vaatimaa pätevyyttä. Vieressä Ahlmanin Timo Jaakkola.

”Vaalitaistelussa puhutaan enemmän lisämenoista kuin siitä, millä tavalla syntyy uutta liikevaihtoa, vientiä ja investointeja. Enemmän pitää puhua siitä, miten jaettavaa kakkua syntyy ja miten sitä kasvatetaan, kuin siitä, miten sitä jaetaan.”
EK:n pk-johtaja Jouni Hakala

Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila