”Rakentaminen olisi kääntynyt laskuun ilman koronaakin”

Johtava asiantuntija Markku Riihimäki Foreconista arvioi, että koronan vaikutukset rakentamiseen jäänevät finanssikriisiä lyhyemmiksi.

Johtava asiantuntija Markku Riihimäki Foreconista arvioi, että koronan vaikutukset rakentamiseen jäänevät finanssikriisiä lyhyemmiksi.

Rakentamisen pitkään kestänyt hyvä suhdanne näyttää olevan tältä erää ohi.

– Rakennusala on selviytynyt koronakriisissä monia aloja paremmin. Työmaita ei ole ajettu alas lukuun ottamatta muutamia yksittäisiä keskeytyksiä, ja rajoituksista huolimatta tavararahdit ovat liikkuneet, sanoo johtava asiantuntija Markku Riihimäki rakentamisen seurantaan ja ennakointiin erikoistuneesta Forecon Oy:stä.

– Menestymistä selittää hyvä rakentamisen suhdanne. Näkymä oli jo hiipumassa, mutta juuri ennen epidemian alkua rakentamisen aloitukset olivat korkealla ja tapahtui vielä pientä piristymistä. Kun rakennustuotanto sai näin uutta vauhtia, koronan tosiasialliset seuraukset näkyvät myöhemmin.

Rakentamisen pitkään kestänyt hyvä suhdanne näyttää kuitenkin olevan tältä erää ohi.

– Rakentaminen olisi supistunut ilman koronakriisiäkin. Jos nykytilannetta verrataan kymmenen vuoden takaiseen finanssikriisiin, nyt käytössä on paljon enemmän rahoituksellisia keinoja ja reagointi on ollut nopeampaa. Koronan vaikutukset rakentamiseen jäänevät finanssikriisiä lyhyemmiksi.

Uusien rakennuslupien määrä on jo laskenut, koska epävarmuus hillitsee investointihalukkuutta.

– Jos tauti kerää uutta vauhtia, talouden varovainen elpyminen pysähtyy, mikä heijastuu kaikille aloille, myös rakentamiseen. Kuluttajien heikentynyt tilanne hidastaa heti asuntokauppaa. Epidemian pitkittyminen hiljentää myös korjausrakentamista, koska ihmisten asumuksiin ei voida mennä. Liiketilojen kysyntä hiljenee, Riihimäki listaa.

Hotellihankkeet ovat jäissä

Markku Riihimäen mukaan liike- ja toimitilarakentaminen oli laskusuunnassa jo ennen koronaa.

– Toimistoja rakennettiin vielä kohtuullisesti, mutta myymälöiden rakentaminen oli vaisua. Hotellihankkeet on siirretty tulevaisuuteen. Näkymät ovat vaatimattomat.

Koronan aikana on suosittu etätöitä, ja joidenkin arvioiden mukaan osa työntekijöistä on siirtynyt työskentelemään etänä pysyvästi. Tästä voi seurata, että toimistotiloja ei tarvita tulevaisuudessa yhtä paljon kuin nyt.

– Jos etätyö jää pysyväksi, se vaikuttaa ilman muuta toimistojen suunnitteluratkaisuihin ja rakentamisen määrään. Toisaalta on kantautunut tietoja, että koronarajoituksen höllennyttyä työpaikoilla on palattu nopeasti entiseen.

Yhtä aikaista on arvioida koronakriisin aluepoliittisia seurauksia.

– Maallemuutosta ei ole näkemyksemme mukaan tulossa isoa trendiä. Kaupunkiseudut ja niiden lähialueet ovat hyötyjiä koronakriisissäkin. Iso kuva ei heilahda päälaelleen koronan takia, hän sanoo.

– Taukoja on porrastettu ja karanteenirajoituksia on noudatettu, mutta muuten korona ei ole muuttanut työntekoa. Kun epidemia on ohi, palataan normaaliin. Kokouskäytännöt saattavat muuttua pysyvästi, sillä työmaakokouksia on pidetty hyvällä menestyksellä etänä, Aki Hyrkkönen kertoo.

– Taukoja on porrastettu ja karanteenirajoituksia on noudatettu, mutta muuten korona ei ole muuttanut työntekoa. Kun epidemia on ohi, palataan normaaliin. Kokouskäytännöt saattavat muuttua pysyvästi, sillä työmaakokouksia on pidetty hyvällä menestyksellä etänä, Aki Hyrkkönen kertoo.

Koronan seuraukset olleet yllättävän pienet

Korona tai ei, Kalevan liikekeskus nousi vakaasti montusta viime kevään ja kesän aikana.

– Paikalla ollut vanha liikekiinteistö purettiin alkuvuodesta, ja rakentaminen alkoi maalis-huhtikuussa. Kriisi ei ole työmaata haitannut, sillä sitä koskevat rahoitus- ja muut päätökset tehtiin ennen koronaa, kertoo toimitusjohtaja Aki Hyrkkönen Rakennusliike Aki Hyrkkönen Oy:stä.

Kun rajat sulkeutuivat viime keväänä, liikekeskuksen työmaalla oli muutamia virolaisia rakennusmiehiä. He pysyttelivät Tampereella matkustusrajoitusten ajan. Rakennusliikkeen toisella työmaalla Finnoon metroasemalla Espoossa oli pieniä viivästyksiä puolalaisten hissiasentajien karanteenien takia.

– Karanteeneja lukuun ottamatta koronan seuraukset ovat olleet yllättävän pienet. Rakennustarvikkeitakin on ollut saatavissa koko ajan, Hyrkkönen sanoo.

Ratinan kauppakeskuksen johtavana rakentajana toiminut Hyrkkönen arvioi, että rakentaminen liike- ja kaupan alalla hiipuu. Tarjouspyyntöjen määrä on jo vähentynyt.

– Näkymien mukaan ensi vuonna hiljenee.

Oman rakennusliikkeen työkanta on vielä hyvä. Kalevan liikekeskusta rakennetaan ensi kesään asti, ja pääkaupunkiseudulla on Finnoon metroaseman lisäksi rakenteilla jäähalli Pirkkolaan. Tampereella rakennusliike on mukana yhteenliittymässä, joka rakentaa uuden, 30 000 neliömetrin psykiatrisen sairaalan Tampereen yliopistollisen sairaalan kampukselle. Tällä työmaalla töitä on luvassa kolmeksi vuodeksi.

Teksti ja kuvat Päivi Eskelinen