Kauppakamarilehti | 11.09.2019 07:10

Pirkanmaalaista edunvalvontaa: yhteiset tavoitteet – yhteistä sitoutumista

Pirkanmaalla merkittävät toimijat ja edunvalvojat seisovat laajalla rintamalla yhteisten hallitusohjelmatavoitteiden takana. Mukana ovat Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki, Tampereen kauppakamari, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Business Tampere ja Pirkanmaan Yrittäjät. Koskaan aikaisemmin ei ole tehty näin tiivistä yhteistyötä yhteisten asioiden eteenpäinviemiseksi.

Pirkanmaan vaikuttajafoorumin henki oli vahvasti yhteisen tekemisen ja vaikuttamisen puolesta. Suuret yhteiset linjat ovat selvät, omia näkökulmia ja painotuksia on toki jokaisella toimijalla, arvioi Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

Tampereen kaupungin, Tampereen kauppakamarin ja Pirkanmaan liiton yhteiset ja tärkeimmät hallitusohjelmatavoitteet tiivistettiin keväällä kolmeen kärkeen:
– Saavutettavuus, eli pääradan kehittäminen sekä valtateiden 3, 9 ja 12 parantaminen.
– Osaavan työvoima saatavuus, eli Tampere3:n fuusiorahoituksen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin rahoituksen turvaaminen.
– Kaupunkipolitiikka, eli suurten kaupunkien aseman vahvistaminen kaupungistumisen myllerryksessä, ja joukkoliikennetuki kasvavissa kaupungeissa liikkumisen edistämiseen.

Yksi tavoite oli myös oman ministerin saaminen hallitukseen. Ministeri saatiin. Saatiin myös pääradan kehittämiseen 11 miljoonan euron suunnittelurahoitus ja rahoitus Hämeenkyrön ohitustien rakentamiseen.

– Paljon on saatu aikaan, mutta paljon on työtä jäljellä. Nyt on pidettävä rivit suorina ja katse pallossa, ja arvioitava yhdessä ja pragmaattisesti, mitkä hallitusohjelman tavoitteistamme ovat saavutettavissa. Pääradalle saatu 11 miljoonan euron suunnitteluraha voidaan käyttää vain olemassa olevan ratakäytävän kehittämistä koskevaan suunnitteluun, hankeyhtiömalli on vastatuulessa ja todennäköisesti Turun tunnin juna on ainoa ratainvestointi tällä hallituskaudella.

Yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita suhteessa nyt toteutettavaan hallitusohjelmaan hiottiin elokuun puolivälin Vaikuttajafoorumissa, johon edunvalvontaryhmä oli kutsunut Pirkanmaan ministereitä ja kuntapäättäjiä. Mukana oli noin 70 osanottajaa.

Suunnitteluun rahaa nyt

Vaikuttajafoorumissa painotettiin, että pääradan parantamisen suunnittelua pitää nopeuttaa.
– Suunnitteluun on osoitettava suunnittelumääräraha pikaisesti, jotta voidaan olla mukana jo EU-rahoituskauden alussa, Tampereen pormestari Lauri Lyly korosti.

Suomen päärata pääsi mukaan Euroopan komission esitykseen Verkkojen Eurooppa (CEF) -ohjelmaan EU:n rahoituskaudelle 2021–27. EU:n ydinkäytävä-status avaa pääradalle mahdollisuuden saada merkittävää Verkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusta. Mutta jotta rahoitusta voi saada itse hankkeeseen, hanke pitää suunnitella EU-hakukelpoiseksi.

– Koko pääradan suunnitteluun tarvitaan 150–200 miljoonaa euroa, jotta suunnitelma olisi siinä kunnossa, että sille voidaan hakea EU-rahoitusta. Euroopan komissio on yhä valmis rahoittamaan 50 prosentin osuudella Suomen pääradan suunnitteluhanketta, kertoi Pirkanmaan maakuntajohtaja Esa Halme.

Hän painotti, että perusteet koko pääradan kunnostamiselle ovat vahvat, niin henkilö- kuin tavaraliikenteenkin määrillä mitaten. Henkilöliikenteessä Helsinki–Tampere-välillä on nelinkertainen volyymi Helsinki–Turku-väliin verrattuna ja liikenne pääradalla kasvoi kahtena viime vuotena enemmän kuin on koko henkilöjunaliikenne Kuopiossa.

– Puolueettomat konsultit laskivat, mikä infra on arvokasta, missä arvonlisä ja vauraus Suomessa syntyvät. Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T on keskeisessä roolissa. Suurimman vientialamme teknologiateollisuuden tavaraviennin arvo vuonna 2017 oli 31 miljardia euroa, toiseksi suurimman eli metsäteollisuuden 12 miljardia euroa. Ne – kuten muukin elinkeinoelämä ja teollisuus – tarvitsevat niin rautateitä kuin maanteitäkin, ja satamat ja lentoasemat ovat kansainvälisen bisneksen solmupisteitä. Aivan keskeistä elinkeinoelämän tehostamisessa on investointi ratoihin, ja päärata on investoinnin kohteena ylivoimainen, kun lasketaan, missä arvonlisää syntyy.

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin toi Vaikuttajafoorumille videoterveiset ja sanoi, että nopeat junat ovat tavoite, mutta suunnittelu pitää tehdä laadukkaasti ja se vie aikaa. Todennäköisesti liikennöinti voisi alkaa 2030-luvulla.

Perustienpitoon sentään on tulossa 300 miljoonan euron tasokorotus aikaistetusti jo vuoden 2020 alusta. Pirkanmaa iloitsee Hämeenkyrön ohitustien rakentamiseen saadusta 64 miljoonasta eurosta, mutta:
– Maanteiden infrarakentamisen rahoituksessa Pirkanmaa on kolmen hallituskauden aikana ollut mopen osassa. Nyt Hämeenkyrön ohitustie vihdoin saatiin, mutta se ei riitä: pitää saada ysitien kehittäminen ja Vaitinaron liittymän suunnittelu ja toteutus liikkeelle, Antti Eskelinen korosti.

Yrityspuheenvuoron Vaikuttajafoorumissa pitänyt Solitan toimitusjohtaja Jari Niska kertoi Solitan kasvavan 20 prosentin vuosivauhtia. Kasvu edellyttää investoimista ihmisiin ja kunnollisia liikenneyhteyksiä – hyvää liikkuvuutta ja saavutettavuutta.

– Pirkanmaa on hyvä kasvualusta, täältä löytyy kansainvälisen tason osaajia. Mutta 99 prosenttia asiakkaistamme on muualla, pääkaupunkiseudulla ja maailmalla. Liikkumisen sujuvuus on kasvumme kannalta äärimmäisen tärkeää, ja se koskee niin juna- kuin lentoliikennettäkin. Yhteydet ovat ratkaisevia, kun mietimme tulevaisuuden investointejamme.

Niska huomautti käyneen selväksi, että nopeita kehityskäänteet eivät ole, päinvastoin, suunnitellaan ja suunnitellaan. Hän toivoi vauhtia ja aktiivisuutta linjauksiin.

– Puhutaan pääradan suunnittelunkin kestävän jopa useita hallituskausia. Yksi hallituskausi on ICT-alalla ikuisuus.

Business Tampereen toimitusjohtaja Harri Airaksinen kertoi Tampereen kaupunkiseudun uuden yhteisen elinkeinostrategian valmistelusta ja korosti, että myös lentoliikenteen kehittäminen on vahvasti yhteisen edunvalvonnan keskiössä. Saavutettavuus ylipäänsä on ydinkohtia koko alueen pito- ja vetovoiman säilyttämiseksi ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.

– Saavutettavuutta ja sisäistä toimivuutta tukevia infratoimia konkretisoidaan kaupunkiseudun ja valtion MAL-sopimuksessa. Valmisteilla oleva sopimus painottaa vahvasti kaupunkiseutujen roolia ilmastotavoitteiden edistämisessä, toteaa seutujohtaja Päivi Nurminen.

Osaajapulaan paikallisia ratkaisuja?

Keskustelutilaisuuden ytimessä oli liikenneinfrahankkeiden lisäksi osaavan työvoiman saannin turvaaminen. Parkanon kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma nosti esiin alueen toimijoiden yhteistyön tarpeen myös työvoimakysymysten ratkaisussa, jotta saataisiin aikaan räätälöityjä, nopeita toimia ja siten osaavaa työvoimaa työpaikkoja synnyttävään teollisuuteen myös keskusalueiden ulkopuolelle.

Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja sanoi, että osaajien saannin turvaamiseksi olisi varmistettava koulutuksen rahoituksen riittävyys ja kehitettävä työllisyyden hoitoa vastaamaan työvoimatarpeita. On myös saatava osaaminen vastaamaan sitä, mille yrityksissä on kysyntää.

– Tarvitaan joustavuutta kohdentaa koulutusta aloille, jotka elävät kasvubuumissa. Päätösvaltaa on tuotava alueille, sillä niissä tilanteet ja tarpeet tunnetaan parhaiten. Suuri osa asioista olisi alueella yhteisesti ratkaistavissa. Kehitetään täällä joustavia toimintamalleja, jotka perustuvat työelämästä tuleviin tarpeisiin, Haataja ehdotti, ja kansanedustaja Arto Satonen (kok.) oli samoilla linjoilla: osaavan työvoiman saatavuus on asia, jolle nopeimmin ja eniten on tehtävissä juuri alueella.

Osaamisen kehittämiseen liittyy myös hallitusohjelmatavoite yliopiston fuusiorahoituksesta ja uuden yliopiston pääomitusvaatimus, josta puuttuu 30 miljoonaa euroa.

Paitsi yhtenäinen ja laaja Pirkanmaan edunvalvontaryhmä, mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan eri maakuntia, kaupunkeja, kuntia, kauppakamareita. Yhteistyöverkostoja on jo olemassa ja sovittamassa yhteen yhteistä ja kunkin alueen etua ja priorisointia. Parhaillaan selvitetään muun muassa Länsi-Suomen yhteisen liikennestrategian tekemisen mahdollisuutta.

Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila