Pienen yrityksen ennakointityö alkaa ajattelemalla


Panu Vesterinen johtaa Huoltovarmuus­keskuksen ja kauppakamarien Lujat-hanketta, jossa kehitetään yrityksille matalan kynnyksen työkaluja ennakointiin ja häiriöiden hallintaan.

Isot yritykset varautuvat pahan päivän varalle tekemällä tarkkoja riskienhallinta- ja toimintasuunnitelmia. Pienissä yrityksissä resurssit eivät riitä yhtä perusteelliseen ennakointityöhön, mutta se ei tarkoita, että peli olisi pelattu.

– Paljonkin on tehtävissä. Pienessä yrityksessä varautuminen ei ole rakettitiedettä, joskus ilmastointiteippiratkaisu riittää, vertaa Panu Vesterinen Keskuskauppakamarista.

Vesterinen johtaa Keskuskauppakamarin, kauppakamarien ja Huoltovarmuuskeskuksen Lujat-hanketta, jossa painotetaan pienten yritysten kykyä varautua häiriöihin ja niistä selviytymistä.

– Isoille yrityksille tehtyjä riskienhallintaohjeita ei voi siirtää sellaisenaan pieniin yrityksiin. Lujat-hankkeessa näkökulma onkin käännetty toisinpäin eli aloitetaan kevyistä, helposti toteutettavista asioista. Kestävyyden kehittämisen ei tarvitse olla raskasta standardeihin tai riskienhallintataulukoihin perustuvaa pikkutarkkaa asioiden kirjaamista.

Vesterinen vertaa yritysten varautumista kotitalouksien 72 tunnin suositukseen eli kotivaraan.

– Yrityksetkin tarvitsevat toimintamalleja, joilla ne pystyvät toimimaan häiriötilanteessa vaikkapa 3–6 tuntia tai kokonaisen työpäivän.

– Hyvällä toimintakyvyllä on merkitystä myös yhteiskunnallisesti. Kun saamme pienet yritykset nostamaan valmiuttaan ja varautumistasoaan, vahvistamme samalla koko yhteiskunnan kestävyyttä ja resilienssiä, Vesterinen sanoo.

Muistilista ja yhteinen toimintamalli voivat riittää

Panu Vesterinen kohtaa työssään paljon yrityksiä. Hän kertoo, etteivät ne ole pelästyneet Ukrainan tilannetta, mutta kuvaa tunnelmia odottaviksi. Julkisuudessa on kerrottu kyber- ja palvelunestohyökkäyksistä ja muusta kiusanteosta, joten ei ihme, että mietityttää.

– Pienet yritykset ovat kuitenkin nopeita reagoimaan ja ovat oikeita mukautumisen mestareita. Ne voivat kehittää toimintaansa lyhyessäkin ajassa.

Vesterisen mukaan kestävyyttä vahvistettaessa ensiaskeleina ovat ajatustyö ja mielikuvaharjoittelu. Moneen kestävyyttä lyhytaikaisesti vaarantavaan tilanteeseen riittää muistilista ja yrityksessä pohdittu toimintamalli.

– Jo pelkästään asioita pohtimalla voi varautua ainakin osaan uhkaavista tilanteista ja kehittää ratkaisuja niistä selviämiseen. Näitä ajatuksia olisi hyvä kirjata ja keskustella muiden työntekijöiden kanssa. Kirjaaminen on perusteltua jo pelkästään siitä syystä, että ratkaisuja mielessään pohtinut henkilö voi olla se, jolle tapahtuu jotain.

Seuraavana vaiheena on erilaisten muistilistojen hyödyntäminen. Lujat-hankkeessa laaditaan malleja muistilistoista, mutta yritys voi aivan yhtä hyvin laatia omia muistilistoja ja toimintaohjeita.

Tavataan leirinuotiolla!

Alle 20 hengen työpaikalla on helppo kokoontua puhumaan asioista osallistavan leirinuotiomallin avulla. Suositeltavaa on, että asioita kuitenkin kirjataan johonkin, josta ne on helppo saada käsiinsä.

Keskusteluissa toiminnallisuus on etusijalla: Miten toimimme, jos sähköt katkeavat? Jos varaston toiminta pysähtyy, voimmeko jatkaa paperisten listojen avulla?

– Toimintaa suunnitellessaan ihmiset alkavat yleensä oma-aloitteisesti jakaa vastuita keskenään.

– On tärkeää, ettei jäädä tasolle, jossa pelkästään kysytään, oletteko tehneet tämän tai tämän. Sen sijaan kysytään, tiedätkö mitä juuri sinun kannattaa tehdä. Jos johtaja on estynyt, kuka silloin tekee päätökset? Jonkun on niitä tehtävä ja jonkun hänen rinnallaan on johdettava bisnestä, sehän on yrityksen toiminnan ydintä.

Asioita voi myös harjoitella kevyesti, jotta osataan toimia tositilanteessa.

– Parhaimmillaan yhteinen häiriöihin varautuminen kehittää koko organisaatiokulttuuria. Ymmärretään, että omalla toiminnalla on yhteys yrityksen jatkuvuuteen ja toiminnan vakauteen, Vesterinen sanoo.
Näillä keinoilla yritys voi torjua hybridivaikuttamista

Huolehdi tietoturvasta.

  • Kouluta henkilökuntaa tunnistamaan erilaiset tiedon urkintayritykset.
  • Varmista, että henkilökunta osaa tunnistaa informaatiovaikuttamisen.
  • Ota väärinkäytösten ilmoituskanava käyttöön ja kouluta työntekijät käyttämään sitä.
  • Pyri aina selvittämän uusien yhteistyötahojen ja henkilöiden taustat.
  • Selvitä, mitkä tiedot ovat kriittisiä yrityksen kannalta ja varmuuskopioi ne.
  • Selvitä liiketoiminnan jatkuvuus, miten toimitte ilman tietolaitteita ja pääsyä verkkoon.
  • Kerro työntekijöille, että heidän tekemänsä havainnot ovat tärkeä osa yrityksen turvallisuutta.

Lujat eli luotettava jatkuvuus -hanke

järjestää yrityksille webinaareja ja työpajoja jatkuvuuden hallintaan, kokoaa oppaita sekä tuottaa toimintaohjeita ja muistilistamalleja häiriöitilanteiden varalle, kestää vuoden 2023 loppuun asti.

Lue lisää hankkeesta ja hyödynnä materiaaleja kauppakamari.fi/vaikuttaminen/yritysturvallisuus

Teksti Päivi Eskelinen

 

Scroll to Top