Palaudu päivittäin!

<p><em>Stressinhallinnan keinoja on paljon hengitysharjoituksista metsäkävelyihin.Tärkein on kuitenkin riittävä uni ja lepo suhteessa päivänaikaiseen kuormitukseen.<strong> </strong>Erityisen tärkeää on tasapainon saavuttaminen joka päivä. – Jospa eläisit tasapainoista elämää? Miksi tuhlata lomia palautumiseen, kun voisi palautua joka päivä? ehdottavat stressinhallinnan ammattilaiset Miia Huitti (vas.) ja Henna Salonius. </em></p>

Stressinhallinnan keinoja on paljon hengitysharjoituksista metsäkävelyihin.Tärkein on kuitenkin riittävä uni ja lepo suhteessa päivänaikaiseen kuormitukseen. Erityisen tärkeää on tasapainon saavuttaminen joka päivä. – Jospa eläisit tasapainoista elämää? Miksi tuhlata lomia palautumiseen, kun voisi palautua joka päivä? ehdottavat stressinhallinnan ammattilaiset Miia Huitti (vas.) ja Henna Salonius.

Onko hyvä vai huono tieto, että noin puolet työikäisistä palautuu riittävästi? Miia Huitti ja Henna Salonius katsovat hetken toisiinsa. – Kyllä se on huono asia.
Stressinhallinnan asiantuntijat kertovat kauppakamarin koulutuksessa 15. marraskuuta, mitä stressi oikeastaan on ja miksi palautuminen on niin tärkeää – oli stressi sitten negatiivista tai positiivista.

Hetkinen... vaatiiko positiivinenkin stressi – työn imu, kova draivi – palautumista?
– Positiivinen stressi kuluttaa elimistön voimavaroja siinä missä negatiivinenkin. Myös positiivisesta stressistä täytyy palautua. Julkisestikin ihmiset ovat kertoneet ja ihmetelleet, että ”miten saatoinkin uupua unelmatyössäni”. Positiivinen stressi saattaa viedä pitkälle, ennen kuin huomaa ongelmat, stressinhallinnan asiantuntija, HM Henna Salonius muistuttaa.

Hiipivä ja henkilökohtainen

Krooninen stressi ei ala tiettyyn aikaan tiettynä päivänä, vaan se hiipii elämään.
– Ylikuormittuminen on ansa. Käyt kovilla kierroksilla, niska-hartiakivut vaivaavat, nukut huonosti – unihäiriöt ovat selkeä merkki, ettei palautumista tapahdu. Tai et muista, koska olet viimeksi nauranut. Suhtautumisesi töihin kyynistyy, ammatillinen itsetunto laskee, listaa stressivalmentaja, KTM, HuK Miia Huitti.

Lopulta työn tuottavuus laskee, tulee sairauspoissaoloja ja jopa työpaikka menee vaihtoon. Hyvinvointi heikkenee, ja kroonisella stressillä on tiettävästi tekemistä myös autoimmuunisairauksien puhkeamisen kanssa.

Stressi on myös suhteellista siinä mielessä, että jokainen on yksilö ja erilaisessa elämäntilanteessa ja jokaisen stressinsietokyky on erilainen.
– Johtajan on hyvä ymmärtää, että vaikka hän itse ei kuormitu, joku muu voi kuormittua, Henna Salonius sanoo.

Miia Huitti huomauttaa, että kun kysyy 40 ihmiseltä, mikä työyhteisössä kuormittaa, saa 40 vastausta – kissan kuolemasta liikaan työkuormaan ja asiakaspalvelutilanteiden paineisuuteen.

Stressi yhdistetään usein työhön, mutta yksi myytti on sekin, että työmäärä olisi sama kuin työn kuormittavuus. Miia Huitti muistuttaa, että usein stressi liitetään työhön liittyvään kiireeseen, mutta tutkimusten mukaan iso vaikutus yönaikaiseen palautumiseen ja seuraavan päivän kuntoon on sillä, mitä tekee klo 17–22.

– Nykyajan työympäristö tuo meille paljon ulkoisia stressitekijöitä, kiirettä, melua, jatkuvia keskeytyksiä. Olennaista kuitenkin on, että se, millä tavalla kaikkeen tähän suhtaudumme, vaikuttaa merkittävästi stressiimme. Tapamme suhtautua asioihin, uskomuksemme tai ohjelmointimme voivat periytyä perheen historiasta ja saavat meidät toimimaan ja tuntemaan tietyllä lailla. Tavoitteletko täydellisyyttä, koska muu ei riitä? Uskotko, että vain laiskat uupuvat?

Henna Salonius huokaa: meillä on menestyjän myytti supertyypistä, joka kehittää itseään yöt läpeensä.
– Fysiologia ei vain pysy tahdissa mukana. Huippusuoritukseen tarvitaan sopiva määrä stressiä, optimimäärä, ja sitten ihminen voi hyvin. Kuvitellaan myös, että itse päätän, onko stressi elämässäni vai ei. Jos jaksan, en kuormitu. Mutta keho voi olla eri mieltä. Stressi on fyysinen reaktio, ja on hyvä ymmärtää, mikä sen laukaisee.

<p><em>Yksi työkalu kuormituksen ja palautumisen mittaamiseen on tamperelaisen start-upin Moodmetricin älysormus. Henna Salonius sanoo, että moni yllättyy sormuksen tuottamasta tiedosta, joka paljastaa, mistä itse asiassa stressaantuu tai ovatko omat palautumiskeinot oikeasti niin hyviä kuin itse luulee.</em><br></p>

Yksi työkalu kuormituksen ja palautumisen mittaamiseen on tamperelaisen start-upin Moodmetricin älysormus. Henna Salonius sanoo, että moni yllättyy sormuksen tuottamasta tiedosta, joka paljastaa, mistä itse asiassa stressaantuu tai ovatko omat palautumiskeinot oikeasti niin hyviä kuin itse luulee.

Itsetuntemus avuksi

Pitää ymmärtää, pitää ottaa itse vastuuta – pitää johtaa itseään.
– Tähän tarvitaan itsetuntemusta. Pitää oivaltaa, mikä itse kutakin kuormittaa ja osata tunnistaa ajoissa uupumuksen oireet. Pitää olla rohkeutta puhua tilanteestaan ja vaihtoehdoista – voiko tehdä vähemmän töitä, voiko vaihtaa työtä ja keskittyä siihen, missä kokee olevansa hyvä, asiantuntijat sanovat. Tarvitaan myös rohkeutta päästä tabujen ja myyttien – tai oman historiansakin yli.

– Onko ylikuormittuminen tabu? Uskalletaanko kertoa, ettei suoriudu työstään? Vai vaihdetaanko vain työpaikkaa – tai sairastutaan? Voivatko esimerkiksi johtajat myöntää, jos ovat uupuneita?

Miia ja Henna pitävät rohkaisevana sitä, että esimerkiksi Touko Aalto ja Jari Lindström ovat ”katu-uskottavina miehinä” uskaltaneet kertoa omista uupumuksen kokemuksistaan.

Kohti päivittäistä tasapainoa

Tutkimus kertoo, että joka toinen työikäinen kuuluu stressiriskiryhmään ja THL:n vuonna 2011 tekemän tutkimuksen mukaan joka neljäs kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa. Henna Salonius kuitenkin kysyy, ovatko vastaajat ylipäätään tunnistaneet olevansa ylikuormittuneita. Palautumista mittaavien työkalujen kertomaa usein on, että luulo ei tässäkään ole tiedon väärtti.

– On tyypillistä, ettei osata kuunnella omaa kehoa. Sitten myöhemmin todetaan, että ”olisihan minun pitänyt tunnistaa uupumuksen merkit”.

Hektisessä nykyajassa keskeytykset vaikuttavat hermoston ja työn laatuun. Avokonttori voi olla asiantuntijoiden mukaan yksi pahimmista kuormittajista.
– Introvertit tarvitsevat rauhallisia työtiloja. Pitäisi miettiä, miten työpaikoilla voidaan tukea keskittynyttä työntekoa – ja saada onnistuneesti maaliin se, mitä ollaan tekemässä.

Mobiiliteknologia on stressaajana yksi aikamme vitsaus. Ihmiset ovat valmiustilassa koko ajan, valmiina kohtaamaan ärsykkeitä, ja jos niitä ei ole, niitä haetaan. Pelätään, että jäädään paitsi jostain, jos ei olla koko ajan ärsykkeiden virrassa.

– Tällainen stressi on itse aiheutettua. Työpaikoilla voisi sopia, ettei työsähköposteja vilkuilla esimerkiksi kello kuuden jälkeen ja jos jokin kiireinen hoidettava asia on, siitä kerrotaan tekstiviestillä. Meidän pitää johtaa myös teknologiaa nykyistä paremmin, Henna Salonius sanoo.


Tampereen kauppakamarin Miten johdat itsesi onnistumiseen? -koulutuksessa 15.11. Miia Huitti ja Henna Salonius käyvät läpi, mitä tarkoitetaan stressillä ja palautumisella sekä antavat käytännön työkaluja tasapainoisen arjen saavuttamiseen. Lisätietoja täältä.


Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila