Paavo V. Suominen, 100:
”Kylmäala tarvitsee uusia osaajia”

Paavo V. Suominen asuu yhä Tampereen Järvensivulla omakotitalossaan. Toinen rakas paikka on Ylöjärvellä sijaitseva Suomen jäähdytystekniikan museo, jonka Suominen perusti taltioidakseen kylmäalan historian ja kehityksen.

Paavo V. Suominen asuu yhä Tampereen Järvensivulla omakotitalossaan. Toinen rakas paikka on Ylöjärvellä sijaitseva Suomen jäähdytystekniikan museo, jonka Suominen perusti taltioidakseen kylmäalan historian ja kehityksen.

Kylmätekniikan Grand Old Man, Huurre Oy:n perustaja, vuorineuvos Paavo V. Suominen täyttää sata vuotta 12. helmikuuta 2020. Hän toivoo saavansa juhlapäivänä mahdollisimman paljon vieraita, etenkin yliopistoväkeä.

– Aion kysyä heiltä millä konstilla saisimme jäähdytystekniikan professorin viran takaisin Tampereen yliopistoon. Sitä tarvitaan, sillä kylmätekniikka kehittyy jatkuvasti.

Tampereen teknillisen korkeakoulun jäähdytysalan professuuri perustettiin aikoinaan osin Paavo V. Suomisen lahjoituksen myötävaikutuksella, ja Antero Aittomäki toimi tehtävässä 35 vuotta jäähdytystekniikan diplomi-insinöörejä kouluttaen.

– Siinä hän oli uranuurtaja koko Suomessa. Olen iloinen, että kylmäala sai erittäin hyviä ammattilaisia – mutta nyt heitä tarvitaan lisää.

Aittomäki on samaa mieltä. Kylmätekniikka vaatii uusia osaajia, sillä alalla on menossa suuri muutos: kylmäaineet on vaihdettava ympäristöystävällisemmiksi ja ruokakauppojen kylmätilat uusittava. Lisäksi lämpöpumppujen ja lämpöpumpputeknologian sovellusten odotetaan yhä kasvattavan suosiotaan.

– Lämpöpumput ovat tärkeä osa kylmätekniikkaa. Ne ovat tuoneet ja tuovat jatkossakin merkittävästi lisää töitä tälle alalle, Aittomäki sanoo.

Yrittäjämyönteinen Amerikka houkutteli

Paavo V. Suomisen elämän lähtökohdat eivät viitanneet siihen, että hänestä tulisi satavuotispäiviään juhliva vuorineuvos. Hangossa vietettyä lapsuutta varjostivat köyhyys ja sairaus, mutta Suomiselle oli jo varhain selvää, että hänestä tulee yrittäjä.

– Luin 16-vuotiaana, että aina kun elintaso nousee prosentin, niin kylmän tarve kasvaa kuusi prosenttia. Heti ymmärsin, että That is my business! Päätin hakea asentajaoppilaaksi Helsinkiin, mutta äiti ei päästänyt ennen kuin sain leipuriopinnot loppuun.

Helsingissä hän tenttasi yksityisesti keskikoulututkinnon, jotta saattoi hakea Tampereen teknilliseen kouluun. Sieltä hän valmistui koneteknikoksi.

– Se oli ihanaa aikaa. Olenkin siitä alkaen korostanut koulutuksen merkitystä.

Myöhemmin hän opiskeli vielä jäähdytysteknikoksi ja Tukholman teknisessä instituutissa jäähdytyskoneinsinööriksi.

– Vuonna 1960 pääsin Asla-stipendillä tutustumaan yrittäjien maahan, Amerikkaan. Siellä opin paljon yrittämisestä, sain työtarjouksia ja viihdyin niin, että en enää olisi halunnut palatakaan, mutta vaimoni tahtoi Suomeen.

Yrittämisen kipinä tarttui alaisiinkin

Yhden miehen kylmälaitteiden huoltoyrityksenä vuonna 1946 aloittanut Huurre Oy kasvoi Euroopan suurimmaksi kylmäkalusteiden valmistajaksi. Työntekijöitä oli yli 800 Suomisen jäädessä eläkkeelle vuonna 1985.

– Yrittäminen on talouselämän a ja o. Myös yrityksen henkilökunnan asenne on tärkeä. Nuorena työskentelin monissa yrityksissä ja itselleni oli aina selvää, että minun on oltava kannattava työntekijä. Samaa odotin myös omilta työntekijöiltäni.

Huurre koulutti pitkälti itse omat osaajansa.

– Meillä oli oma ammattikoulu ja teimme myös yhteistyötä sekä Pirkanmaan että Tampereen ammattikoulujen kanssa, Suominen kertoo.

– Koulutuksen tasosta kertoo jotakin se, että Huurteelta lähteneet työntekijät perustivat monta yritystä. Joukossa on merkittäviäkin yhtiöitä, Antero Aittomäki mainitsee.

Se ilahduttaa Suomista.

– Toivon, että olen saanut tartutettua yrittämisen kipinän mahdollisimman moneen ihmiseen.
Hän on edelleen väsymätön yrittäjyyden puolestapuhuja. Paljon on toki muuttunut siitä, kun tuore koneteknikko aloitteli 40-luvulla yritystoimintaansa, mutta yrittäjältä vaadittavat ominaisuudet ovat hänen mukaansa edelleen samat.

– Yrittäjät tarvitsevat rohkeutta, tarmokkuutta ja uskoa tulevaisuuteen.

Rahasto kannustaa matematiikan opintoihin

Suominen on rahastoinut omaisuuttaan ja haluaa näin edistää etenkin tekniikan, lääketieteen ja urheilutieteen tutkimista ja koulutusta.

Tampereen teknillisen yliopiston tukisäätiöön kuuluva Paavo V. Suomisen lahjoitusrahasto on jo pitkään tukenut jäähdytystekniikan ja sen aihepiiriin liittyviä opinnäytetöitä sekä tutkimusta.

Suomisen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi rahastosta myönnetään nyt huomattavaa tukea tutkimukseen ja opetukseen, sekä myös lapsia ja nuoria tekniikan pariin innostaville hankkeille.

Suominen haluaa kiinnittää huomiota etenkin matematiikan opintoihin. Rahasto on palkinnut vuosittain 200 euron stipendillä Tampereen kaupunkiseudun lukioissa pitkän matematiikan laudaturin kirjoittaneet ylioppilaat, joita oli viime vuonna 89. Nyt juhlavuonna stipendi on 300 euroa.

– Tämä on ollut onnistunut tempaus, vuorineuvos hymyilee tyytyväisenä.

– Toivoin rahaston perustaessani, että nuoret innostuvat matematiikasta, joka on loogisen ajattelun perusta. Tavoitteenani oli saada korkeakouluun lisää hyviä opiskelijoita – ja kyllähän tässä on onnistuttukin.

Teksti ja kuva Jenni Satola