”On pidettävä kirkkaana mielessä,
kenelle tätä tehdään”

– Itselleni ehkä haastavinta pandemia-aikana on ollut toiminnan rakentaminen pelkkien etäkokousten avulla ilman live-tapaamisia, joita tarvittaisiin luottamuksen rakentamisessa. Areenan tapauksessa puhutaan kuitenkin miljoonissa pyörivistä rahasummista ja monimutkaisista, pitkistä työprojekteista.

– Itselleni ehkä haastavinta pandemia-aikana on ollut toiminnan rakentaminen pelkkien etäkokousten avulla ilman live-tapaamisia, joita tarvittaisiin luottamuksen rakentamisessa. Areenan tapauksessa puhutaan kuitenkin miljoonissa pyörivistä rahasummista ja monimutkaisista, pitkistä työprojekteista.

Hiljainen on Nokia Arena tammikuisena iltapäivänä. Aluehallintoviranomaisen määräyksellä yleisötapahtumat ovat koronan takia tauolla, eikä lähitulevaisuudesta tiedä kukaan. Areenayhtiön toimitusjohtaja Marko Hurme asettuu silti levollisena haastateltavaksi. – Lehmän hermot ovat tässä tehtävässä eduksi, mutta myönnän, että viime kuukausien tapahtumista saisi ainekset vaikka kirjaan, hän sanoo.

Joulukuun alussa avatulla areenalla ehdittiin järjestää vain muutama tapahtuma, ennen kuin koronanvastaiset toimet sulkivat ovet yleisöltä. Vaitonaisen julkisivun takana areenan uumenissa pyörät kuitenkin pyörivät. Kalentereita rukataan uusiksi, uusia tapahtumia suunnitellaan, markkinoidaan ja myydään, ja areenan pääkäyttäjät Ilves ja Tappara noudattavat Liigan otteluohjelmaa minkä rajoituskurimukseltaan kykenevät.

Areenahanke on ollut ensimmäisen lapionpiston jälkeen lähtien herpaantumattoman huomion kohteena. On seurattu Tampereen uuden maamerkin kohoamista, kohistu ensimmäisestä sponsorinimestä Uros Livestä ja veikkailtu, ehtiikö komeus valmistua avajaisiin mennessä. Ja kun ovet avajaisviikonloppuna viimein avattiin, yleisö ryntäsi lehtereille. Jääkiekkoa pelattiin täysille katsomoille, ja tupa täyttyi myös muutamissa konserteissa, jotka ehdittiin pitää ennen koronasulkua.

– Avajaistapahtumat onnistuivat kaikin puolin hyvin, myös viestinnällisesti. Kiinnostus areenaa kohtaan on ollut äärimmäisen kovaa, onhan tämä Euroopan modernein tapahtuma-areena, jossa esiintyvät huippuartistit ja -urheilijat. Se kiinnostaa ja synnyttää myös intohimoja, Marko Hurme sanoo.

Areenan kasvoina julkisuudessa

Elämysareenaa pyörittävät Koy Tampereen monitoimiareena ja sen tytäryhtiö Tampere Deck and Arena Management Oy, jonka palkkalistoilla on kahdeksan henkeä. Organisaatio vastaa areenakiinteistön hoidosta ja arvon kehittymisestä sekä vuokraa liiketiloja toimijoille. Se neuvottelee ja tekee sopimuksia kokouksista, kongresseista ja muista tapahtumista sekä huolehtii, että areena tapahtuma-alustana muuntuu kunkin tilaisuuden mukaan.

Areenayhtiön lähimpiä kumppaneita ovat tapahtumanjärjestäjät, catering-toimija NoHo Partners, tapahtumatekniikkaan erikoistunut Akun Tehdas, vuokratyövoimaa välittävä Eezy ja huollosta vastaava RTK. Esimerkiksi kun maailmantähti Sting astuu areenalle maaliskuussa tapahtumajärjestäjä Live Nation Finlandin tuottamana, koko koneisto on yhdessä huolehtinut siitä, että ihmiset voivat vain tulla ja nauttia.

– Oma organisaatiomme on tiivis, koska toiminta on niin tapahtumakohtaista. Jos meillä on vuodessa 130–150 tapahtumaa, vuoteen jää aika monta päivää, jolloin ei tapahdu. Silloin puretaan, rakennetaan ja valmistellaan uutta. Tämä on kuitenkin vain yksi puoli toiminnasta, sillä areena on avoinna 365 päivää vuodessa, Hurme muistuttaa.
Hurme aloitti areenayhtiön toimitusjohtajana marraskuussa 2019, mutta hän on ollut areenan hankekuvioissa jo vuodesta 2016 lähtien, aluksi areenan nykyisen vuokralaisen Veikkauksen edustajana.

– Toimitusjohtajana minulle kuuluvat tietenkin normaalit hallinnolliset tehtävät, yhtiön hallituksen informointi ja tarvittavien päätösten aikaansaaminen. Lisäksi koordinoin isoa tiimiä, johon kuuluvat areenan yritykset Lapland Hotels, Veikkaus ja Hartwall, Tampereen yliopisto sekä Ilves ja Tappara. Osansa ottaa palvelujen kehitystyö areenan digitaalisen liiketoiminnan päällikön Jussi Maaniityn, Nokian ja Elisan kanssa.

– Seuraan, että asiat sujuvat isossa kuvassa sovitusti ja pyrin katsomaan eteenpäin päivittäistä tekemistä pitemmällä perspektiivillä. Asiantuntijat edistävät jokainen omaa alaansa ja minä pyrin tekemään edellä latua valmiiksi, hän kuvaa.

Hurme on myös areenan kasvot ulospäin. Häneen otetaan ahkerasti yhteyttä – myös silloin, kun joku muu olisi sopivampi taho vastaamaan.

– Puhelin soi yhtä mittaa, asiasta kuin asiasta kysytään. En osaa edes sanoa, montako sataa kertaa minulta on kysytty koronarokotuksista, hän naurahtaa.

Tehtävän kompleksisuus kiehtoo

Kun areenayhtiön toimitusjohtajan tehtävä avautui keväällä 2019, Marko Hurme pani haun merkille.

– Mietin, että tuo kuulostaa sen verran omalta tehtävältä, että sitä on ehkä haettava. Samana päivänä soitti myös headhunter varmistaakseen, että laitan hakemuksen sisään.

– Voi sanoa, että olen unelmatyöpaikassani. Olen toiminut pitkään hotellien, kasinoiden ja urheilun maailmassa, joten hyödynnän aiempia kokemuksiani. Tykkään toimia ihmisten kanssa, ja nyt saan työskennellä monipuolisessa kumppanuusverkostossa.

– Tehtävän kompleksisuus kiehtoo, samoin se, että meidän on saatava kokonaisuus toimimaan samaan suuntaan ja yhteisen tavoitteen mukaisesti. Vaikka kaikkien tavoitteena on tehdä bisnestä, asiakkaan pitää voittaa. On pidettävä kirkkaana mielessä, kenelle tätä tehdään.

Hurme puhuu paljon palvelusta ja asiakaskokemuksesta, joihin hän perehtynyt muun muassa Disneyn koulutuksessa Floridassa. Mieleenpainuvan koulutuksesta teki osallistujien kirjo: mukana oli ammattilaisia CIA:ta myöten, ja he tulivat ympäri maailmaa.

Hurme kertoo vaikuttuneensa Disneyn kyvystä yhdistää teknologiaa ja asiakaspalvelua.

– Kymmenistä tuhansista päivittäisistä kävijöistä huolimatta Disney resorteissa ei koskaan näkynyt esimerkiksi ylipursuavia roskiksia, sillä roska-astiat olivat osa koko alueen kattavaa jätteiden imukeräysjärjestelmää. Kaikki oli ajateltu viimeistä piirtoa myöten.

– Koulutus syvensi käsitystäni siitä, miten asiakas kohdataan ja miten häntä palvellaan. Myös areenalla on lukuisia palveluntuottajia. Asiakkaan palvelukokemuksen pitää olla ehyt ja tasalaatuinen, vaikka hän siirtyy toimijalta x toimijan y palveltavaksi. Hyvän palvelukokemuksen on synnyttävä käytettäessä myös areenan digitaalisia palveluja.

Palvelua kehittääkseen areenan toimijat ovat kokoontuneet yhteisiin, asiakaspolkua kehittäviin customer journey -työpajoihin.

​​​​​​​– Jokaisella areenan työntekijällä on oma paikkansa palveluketjussa, he ovat sen tärkeitä lenkkejä, mutta se ei riitä. Jutun juju on ketjun yhdistämisessä. Tähtäämme mahdollisimman saumattomaan kokonaisuuteen ja tämän rakentamista varten areenan digitaalisen liiketoiminnan päällikkö tekee yhteistyötä kaikkien kanssa.

– En tunnusta mitään väriä, palvelen molempia tamperelaisia kiekkojoukkueita parhaan kykyni mukaan. Lapsena olin melkeinpä innostuneempi jäänhoitokoneesta kuin lätkästä. Areenalla on huippumodernit jääkoneet, ja kun saimme viime syksynä ensimmäisen Zambonin, pitihän sille heti kiivetä.

– En tunnusta mitään väriä, palvelen molempia tamperelaisia kiekkojoukkueita parhaan kykyni mukaan. Lapsena olin melkeinpä innostuneempi jäänhoitokoneesta kuin lätkästä. Areenalla on huippumodernit jääkoneet, ja kun saimme viime syksynä ensimmäisen Zambonin, pitihän sille heti kiivetä.

Jaksaminen ei ole ollut katkolla

Loppusyksyn suuri uutinen oli, kun areenayhtiön hallitus irtisanoi Uros-konsernin kanssa tehdyn nimisopimuksen yhtiön talousepäselvyyksien takia. Marraskuussa tiedotettiin uudesta sponsorista Nokia Oyj:stä ja uudesta nimestä Nokia Arenasta.

– Viime syksy oli monella tavoin kovaa pyöritystä. Palloja oli ilmassa monta samaan aikaan. Haastavimpia hetkiä olivat neuvottelut teknologiasopimuksista ja kun tehtiin uutta nimisopimusta. Neuvotteluja käytiin Suomen lisäksi Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Kaikki olivat eri aikavyöhykkeillä, joten laitoin välillä herätyskellon soimaan, jotta olin oikeassa kokouksessa oikeaan aikaan. Syksyn tapahtumissa olisi ainekset kirjaan.

Pöly sponsorisopimuksen ympärillä on laskeutunut ja työrauha siltä osin palautunut.

– Jaksamiseni ei ole ollut katkolla kertaakaan. Ison hankkeen maaliin viemisessä on tärkeää tunnistaa periodit, jolloin tapahtuu paljon ja jolloin on syytä varautua yllätyksiin. Nimiepisodi oli tavallaan ylimääräistä. Silloin odotin, että pääsisipä jo normaaliin operatiiviseen tekemiseen, suunnittelemaan ja jalkauttamaan asioita.

”Hahmotan tulevaisuutta kuvina”

Nokia Arenalla on ennennäkemätön määrä digitaalisia pintoja, joiden ripustamiseen ja asentamiseen osallistui yli 20 paikallista yritystä. Marko Hurmeen mukaan tämä on yksi esimerkki siitä, miten Pirkanmaalla tehdään yhdessä yhteisen tavoitteen puolesta.

– Käytimme parhaita paikallisia ja hankimme osaamista myös ulkomailta. Areena on itsessään teknologia-alusta, jolla julkaistaan uusia innovaatioita. Sen kehittäminen ei loppunut avajaisiin, vaan iterointi jatkuu – ja joka alalla, ei pelkästään teknologiassa. Olen innoissani, että saimme Nokian paitsi nimikumppaniksi, myös mukaan innovointiin ja tekemiseen.

Uuden ajan elämysareenan on kuljettava tapahtuma-alan etujoukoissa. Se vaatii johtajalta rohkeutta, näkemystä ja kykyä lukea ajan ilmiöitä. Hurme kertoo, että hiljaisten signaalien tunnistaminen on hänelle tuttua, on ollut koko työuran.

– Minulle on kehittynyt kyky hahmottaa tulevaisuutta kuvina.

– Kukaan pysty yksinään ennakoimaan tulevaisuutta. Istun nykyään Tapahtumateollisuus ry:n hallituksessa, jossa on koko tapahtuma-alan edustus. Kun kuuntelee asiantuntijoita, käy kansainvälisissä alan toimijoiden foorumeissa ja osallistuu keskusteluihin, saa tietoa, mihin maailma on menossa.

– Senkin olen matkan varrella oppinut, etteivät kaikki uudet asiat suinkaan putkahda esiin omalta alalta. Jokainen yritys tarvitsee muita yrityksiä ympärilleen, ja toimintaympäristöstä löytyy parhaat työkalut tulevaisuuden ennustamiseen.

Ihmistuntija, joka ei provosoidu

Hurme arvelee, että hänen tulevaisuudenkuvansa saavat sytykettä uteliaasta luonteesta.

– Olen aina kyseenalaistanut totuttuja toimintatapoja. Nuoren ja nykyisen Markon ero on siinä, että nuori Marko haki vaihtoehtoa lähes joka asiaan. Nykyään osaan ­aiempaa paremmin tunnistaa olennaisen, ja ar­vioin omaa tekemistäni säännöllisesti.

Nuori Marko astui työelämään jo parikymppisenä, joten kokemusta on karttunut monelta alalta.

– Minulla on urheilu-uraa taekwondossa ja sopivasti kokoa, joten tein nuorena sivutöinäni portsarin hommia. Siinäkin työssä sain olla tekemisissä ihmisten kanssa.

– Portsarin työssä kehittyy kohtuullisen hyväksi ihmistuntijaksi. Ihmiset ovat baarissa tunnetiloissa joko iloitsemassa tai suremassa, ja menoa seuratessa alkaa oppia ja tunnistaa erilaisia luonteenpiirteitä. Oppii myös itsehillintää, eikä provosoidu pienistä.

Taidoille on ollut käyttöä myöhemmin. Palace Kämpin johtajana Hurme kohtasi luksushotellin asiakkaiden odotukset ja vaatimustason, jotka saattoivat olla todella korkeat.

Ihmistuntemus ja ihmissuhdetaidot ovat edelleen tarpeen, kun areenalla haetaan yhteistä tekemisen meininkiä.

– Tätä työtä ei voi tehdä yksin. Jotta saan johtajana porukan tekemään yhdessä, minun on oltava sopivassa mitassa kiinnostunut siitä, mitä ihmiset tekevät ja mitä heille kuuluu. Haluan jakaa myös onnistumisen tunnetta, Hurme sanoo.

Teksti Päivi Eskelinen Kuvat Olli-Pekka Latvala


Marko Hurme

1967 syntyy Tampereella

”Vietin varhaislapsuuteni Viinikassa, Tampereelta muutin pois ensimmäisen kerran parikymppisenä. Asuin Ruotsissa tehdessäni kilpailu-uraa taekwondossa. Minulla oli aikoinaan lajin ensimmäinen musta vyö Suomessa ja voitin lajissa Suomen ja Pohjoismaiden mestaruudet.”

Koulutus
2018 Msc Hospitality management, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2011 Executive Development program, University of Nevada
2010 Executive MBA, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2001 Restonomi (amk)
1996 Ylioppilas, Itäkeskuksen lukio

”Päätin lukiossa, etten tarvitse ruotsin kieltä. Myöhemmin asuin Ruotsissa ja työskentelin aloilla, joilla puhuttiin vain ruotsia, joten aika paljon on pitänyt korjata ajatuksia matkan varrella. Kielitaidon merkitystä ei voi korostaa liikaa. Lapsena olin englanninkielisessä lastentarhassa ja vietin vaihto-oppilasvuoden Yhdysvalloissa. Hyvästä englannista on ollut apua niin työelämässä kuin opiskelussa. Esimerkiksi viimeisimmät koulutukseni olivat englanninkielisiä.”

Työura
1996–1999 hotelli- ja ravintolapäällikkö, SOK
1999–2001 ravintolatoimenjohtaja, Royal Ravintolat Oy
2003–2006 yrittäjä, MH-Rest
2006–2009 ravintola- ja kokoustoiminnan päällikkö, Eckerö Line Ab
2009–2011 johtaja, Palace Kämp Group
2011–2014 johtaja, Casino Helsinki
2014–2016 kasinoliiketoiminnan johtaja, Raha-automaattiyhdistys
2017–2019 kasinoliiketoiminnan johtaja ja kehitysjohtaja, Veikkaus Oy
2019– toimitusjohtaja, Koy Tampereen monitoimi­ areena ja tytäryhtiö
Tampere Deck and Arena Management Oy

Luottamustehtävät
Hallituksen jäsen, Tapahtumateollisuus ry
Hallituksen jäsen, Tampere tunnetuksi ry

Perhe Avopuoliso ja kolme aikuista lasta.​​​​​​​
”Asun puolisoni kanssa Tampereen ydinkeskustassa. Minut löytää usein kauppahallista kahvilta.”

Harrastukset Veneily, kuntosali, golfia pari kertaa kesässä.
​​​​​​​
”Nautin vesielementistä, luonnosta ja myös veneilyyn liittyvästä sosiaalisesta elämästä. Veneilyporukoissa keskitytään veneilyyn, ei esitetä koronamielipiteitä, eikä puhuta politiikkaa. Veneilyssä on myös jotain samaa kuin moottori­pyöräilyssä, jota olen harrastanut. Molempiin on keskityttävä kaikilla ­
aisteilla. Se rauhoittaa.”

Motto​​​​​​​ ”Jos olet liian suuri tekemään pieniä asioita, olet liian pieni suuriin asioihin.”