Mitä kuuluu? Meluta vastaa, kun kysytään

Äänivahti-demon äärellä Melutan hallituksen puheenjohtaja Markku Salmela, liiketoiminnan kehittäjä Pauliina Peltola ja koneoppimisen asiantuntija Katariina Mahkonen.

Älykästä äänen- ja tärinänvalvontaa kehittävän Melutan osaamisella ja teknologialla voidaan esimerkiksi koneen käyntiäänestä päätellä, miten koneella menee – ja äänen kertoman perusteella reagoida tarvittaessa nopeasti.
Miten Melutalla itsellään menee? Hyvin: Kasvu Openissa viime vuonna Sijoittajan suosikiksi noussut yritys investoi vahvasti tulevaisuuteen.

Melutan ydinosaamista ovat signaalinkäsittely ja sensoriteknologia. Perusliiketoimintaa on ollut teknologian kehitys, ohjelmistojen kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa, sekä asiantuntijapalvelujen myynti. Nyt tavoitteena on toiminnan uudistaminen palvelumyynnistä kohti osaamisen tuotteistamista.

– Meluta perustettiin vuonna 2015. Alusta asti olemme tehneet asiakasprojekteja, ja tulorahoituksesta osa on sijoitettu tuotekehitykseen. Mutta se on näin pienessä yrityksessä liian hidas tie rakentaa kasvua. Osallistuimme viime vuonna Pirkanmaan Kasvupolulle, voitimme sen ja päädyimme valtakunnallisessa arvioinnissa hieman yllättäen Sijoittajan suosikiksi – ja firman luonne muuttui vuoden vaihteessa, kertoo hallituksen puheenjohtaja Markku Salmela.

Vauhtia kasvuun

Melutassa on nyt 11 työntekijää ja liikevaihtoa kertyi viime vuonna 0,6 miljoonaa euroa.

– Sijoittajan suosikkina saimme 500 000 euron sijoituksen omaan pääomaan ja Nordeasta tuotekehityslainaa saman verran. Tämä nopeuttaa merkittävästi tuotteistuksen ja skaalautuvuuden kehittämistä ja yrityksen kasvua. Olemme saaneet myös uusia sijoittajia, Salmela kertoo.

Liiketoiminnan kehittämisestä vastaava Pauliina Peltola lisää, että palkinnon ansiosta myös kontaktiverkostot eri toimialoille ja partneroituminen muiden yritysten kanssa ovat vahvistuneet.
Alkuvuonna Melutassa on tehty työtä suunnitelmien tarkentamiseksi ja resurssien lisäämiseksi muun muassa myyntiin.

– Haemme koko ajan signaalinkäsittelyn ammattilaisiakin, Pauliina Peltola sanoo ja toivottaa myös opinnäytetöiden tekijät tervetulleiksi taloon.

Melutan ensimmäinen tuote on vuonna 2017 lanseerattu mekaanisen laitteen ennakoivaan kunnonvalvontaan tarkoitettu värinöitä kuunteleva langaton runkoäänisensori, Melufoni.

Kaksi korvaa tai sata mikrofonia

Meluta tutkii, suunnittelee ja toteuttaa ratkaisuja – elektromekaniikkaa ja ohjelmistoja – ideasta ja innovaatiosta testaamisen kautta tyyppihyväksytyksi tuotteeksi. Ratkaisujen avulla parannetaan muun muassa tilannetietoisuutta ja kriittisten kohteiden seurantaa.

– Ovatko koneen säädöt oikein, toimiiko kone oikein… Ennen oli ihmisiä, kultakorvia, jotka pitkän kokemuksensa ansiosta osasivat koneen käyntiäänestä päätellä, onko jokin vikana. Nyt tähän päästään koneellisesti nopeammin, Peltola sanoo.

Tietoa sieltä, mistä sitä ei ole saatu koskaan ennen

Melutan ratkaisuja käytetään poikkeamien ja ei-toivottujen – tai toivottujen – ilmiöiden havainnointiin, myös prosessien optimointiin. Näin muun muassa säästetään koneita, vahvistetaan prosessien toimintavarmuutta ja estetään tuotantokatkoksia.

Tilannetietoisuuden parantamisessa äänellä on oma voimansa.
– Ääni etenee erilailla kuin valo, se voi tulla kulman takaa ja tietoa saadaan sen avulla nopeammin kuin sitä saataisiin optisesti. Nopeus taas tarkoittaa, että on enemmän aikaa reagoida esimerkiksi turvallisuuspoikkeamiin, Salmela selittää.

Kriittisiä kohteita tarkkaillaan äänellä, koska ei ole anturia, joka kestäisi vaikeissa oloissa.

– Tietoa voidaan saada sieltä, mistä sitä muuten ei saataisi tai ei ole koskaan ennen saatu. Sensori voidaan asentaa paikkoihin, joihin ihminen ei näe tai ei voi mennä – tai jos vaikka melutaso on niin kova, että ihminen joutuu käyttämään kuulosuojaimia. Melutan teknologialla voidaan myös valvoa kohteita rakenteen sisällä rakennetta rikkomatta, Pauliina Peltola sanoo.

Ääntä ja tärinää, sykettä ja värinää

Melutan päätoimialoina ovat raskaat työkoneet, metalliteollisuus ja high-tech, muun muassa terveysteknologia.

– Raskaissa koneissa kohteena ovat erityisesti etäohjatut ja automatisoidut koneet. Niistä saadaan äänen ja värinän avulla tietoa, joka voi liittyä työsuoritukseen tai turvallisuuteen. Autonomiseen työkoneeseen voidaan ohjelmoida sekin, että kone pysähtyy ihmisäänestä, esimerkiksi huudosta ”seis”, Salmela kertoo.

Meriteollisuudessa Meluta keskittyy suuntimajärjestelmiin, laitteistoihin, jotka kuuntelevat ja tulkitsevat aluksen ympäristöstä kuuluvia ääniä etäohjaamoa varten.

– Kun laiva seilaa huonoissa oloissa, kapteeni tarvitsee tuekseen tähystäjän ja kuulostelijan. Mitä autonomisempia laivoista tulee, sitä enemmän teknologista kykyä tarvitaan aistinvaraiseen havainnointiin.

Lääketieteen sovelluksiin Meluta tekee muun muassa biosignaalinkäsittelyä ja -analyysia.

– Miten analysoidaan ihmiskehon ääniä verenkierrosta, sydämestä, nivelistä? Autamme esimerkiksi sydämen epänormaalin toiminnan diagnosoinnissa, Salmela sanoo.


Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila



Kasvupolulla sparrataan
kehitykseen ja kasvuun


Haku Pirkanmaan Kasvupolulle on parhaillaan auki. Mukaan voivat hakea kaikki alueen kasvunälkäiset yritykset ikään, kokoon tai toimialaan katsomatta. Haku on auki 1. huhtikuuta saakka.

Pirkanmaan Kasvupolulle valitaan 15 kasvuintoista yritystä. Yritykset valitsee Kasvupolun kumppaneiden edustajista koostuva tuomaristo. Valintakriteerit ovat kaikilla Kasvu Openin Kasvupoluilla markkinapotentiaali, tiimi, kasvukyky ja näytöt.

Kasvupolulle valitut yritykset saavat kahdessa sparrauspäivässä asiantuntijoilta kahdenkeskisissä tapaamisissa apuja yrityksen kasvun haasteisiin.

Sparrauspäivien päätteeksi tuomaristo valitsee kaksi potentiaalisinta yritystä Kasvu Open -finalistijoukkoon. Finalistijoukko kisaa voitosta lokakuussa Kasvu Open karnevaalissa.

Pirkanmaan Kasvupolun kumppanit ovat Business Tampere, Talenom, Rastor-instituutti ja Tampereen kauppakamari.

Hae mukaan Pirkanmaan Kasvupolulle tästä.