Millainen alusta kulttuuripääkaupunkivuosi
voisi olla yrityksesi tarinankerronnassa?

Tänä vuonna Bisnes ja kulttuuri -seminaarin teemana oli ”Kulttuuripääkaupunkivuosi – miten sekä yritys että kulttuuri voittavat yhteistyöllä”, ja tätä pohdittiin työryhmittäin.

Tänä vuonna Bisnes ja kulttuuri -seminaarin teemana oli ”Kulttuuripääkaupunkivuosi – miten sekä yritys että kulttuuri voittavat yhteistyöllä”, ja tätä pohdittiin työryhmittäin.

Miten yritykset voisivat hyödyntää Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkivuotta?
– Vastaus on helppo: markkinoinnissa ja brändinrakennuksessa, sanoi Vincitin myyntijohtaja Jarkko Järvenpää Bisnes ja kulttuuri -seminaarissa.

Hän avasi seminaarin kuulijoille Vincit Now’n johtajan Eka Ruolan näkemystä markkinoinnin neljästä uudesta P:stä ja niiden yhteydestä kulttuuripääkaupunkihankkeeseen. Aikaisemmat markkinoinnin P:t ovat product, prize, place ja promotion. Ruola on tuonut markkinointiin neljä P:tä lisää: ne ovat people, purpose, platform ja passion.

– Erityisesti tulee ajatelleeksi, mitä kulttuuripääkaupunki voisi tarkoittaa yrityksille kohdassa platform, alusta. Alustahan voi olla tekninen – kuten Uros Live -monitoimiareena – yrityksen sisäinen tai ulkoinen – kuten some – tai tarinankerronnan alusta. Kulttuuripääkaupunkivuosi voi olla inspiroiva tarinankerronnan alusta. Ja tarinan kertomisen voi aloittaa vaikka heti. Miettikää, millainen platform kulttuuripääkaupunkivuosi voisi olla teidän tarinankerronnassanne. Kulttuuripääkaupunkius on pitkään pöydällä niin Euroopassa kuin Suomessakin, se siis mahdollistaa pitempiaikaisen tarinankerronnan.

Järvenpää muistutti, että vaikka kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteet eivät ole suoraan yrityksen ja sen liiketoiminnan tavoitteita, tarina syntyy, kun yritys kertoo, miten se tekee työtä kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteiden eteen.

– Lopputulos on parempi kuin vain markkinoimalla omaa tuotettaan.

Kulttuuripääkaupunkivuosi on yrityksille innostava mahdollisuus markkinointiin, sanoi Vincitin myyntijohtaja Jarkko Järvenpää Bisnes ja kulttuuri -seminaarissa.

Kulttuuripääkaupunkivuosi on yrityksille innostava mahdollisuus markkinointiin, sanoi Vincitin myyntijohtaja Jarkko Järvenpää Bisnes ja kulttuuri -seminaarissa.

Järvenpää on tutustunut teemoihin, joilla Tampere ja Pirkanmaan hakevat Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, ja sanoo, että tavoitteista ei voi olla innostumatta. Tavoitteena on esimerkiksi yhdenvertaisuus sen kaikissa muodoissa.

– Neutraaliuden aika on mennyttä. Joko olet yhdenvertaisuuden puolesta tai sitä vastaan. Yrityskään ei voi enää sanoa, että ”ei ole meidän juttu ottaa kantaa”. Tuotteet ja urheilujoukkueet vaihtavat nimeä, jotta ne eivät loukkaisi ketään. Muutos on laaja, iso ja vahva. Miettikää, minkä eriarvoisuuden voisitte korjata ja olla esikuvana. Vuonna 2026 meillä on mahdollisuus olla esikuva koko Euroopalle tässä asiassa.

Jarkko Järvenpäätä innostaa myös tavoite kääntää aivovirta Tampereen seudulle vuonna 2026.

– Se pystytään kyllä tekemään, eikä haittaa, vaikka se tehtäisiin jo aikaisemmin. Tärkeää on osaajien houkuttelu. Ne, jotka ovat aktiivisimmin mukana, hyötyvät eniten.

Passion? People?

– No passion on suomalaisille vähän haastava juttu, mutta ajatellaan sitä mielentilana: kun tehdään, tehdään intohimoisesti. People? Puhutaan, että kaikki menee digiin, mutta digissäkin molemmissa päissä on ihminen, kuten liiketoiminnassakin: asiakas, työntekijät, perheet, kumppanit, tulevat osaajat. Nostetaan ihminen jalustalle.

Tänä vuonna Bisnes ja kulttuuri -seminaarissa työryhmäkeskustelujen ja Järvenpään alustuksen lisäksi kuultiin myös muun muassa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 kokemuksia. Turussa laskettiin koko vuoden medianäkyvyyden rahalliseksi arvoksi 57,3 miljoonaa euroa, aluetalouteen vuosi toi 260 miljoonaa lisää liikevaihtoa ja 3300 henkilötyövuotta.

Bisnes ja kulttuuri -seminaarin järjestivät Tampereen kaupunki, Tampereen kauppakamari, Tampere-talo, Kulttuurikummit ry, Tampereen ja Pirkanmaan Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke 2026.
Lisää Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 hausta täällä.


Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila