Metaversumi muuttaa internetiä, yhteiskuntaa ja tapojamme toimia

Marja Konttinen.

Marja Konttinen.

Internet on käymässä läpi murrosta kohti seuraavaa vaihetta, jota kutsutaan nimellä Web 3.0. Keskeinen muutos on, että data ei ole enää suurten yritysten omistuksessa vaan yksilöllä, esimerkiksi lohkoketjuissa.

Metaversumilla tarkoitetaan 3D-virtuaalimaailmaa, joka rakentuu Web 3.0:n päälle. Metaversumissa voidaan testata jopa uusia demokraattisia työkaluja.

Decentraland on lohkoketjussa toimiva, ensimmäinen täysin hajautettu virtuaalimaailma, jota hallinnoi DAO (decentralized autonomous organization).

DAO:n kautta jokainen äänioikeuden omistava käyttäjä pystyy äänestämään ja päättämään miten alusta toimii. Decentralandissa käyttäjä voi esimerkiksi rakentaa taloja, ostaa NFT-vaatteita ja jopa tehdä uraa omilla taidoillaan.

Decentralandin markkinointijohtaja Marja Konttinen kertoo metaversumin ja Web 3.0:n tarjoamista mahdollisuuksista.

Tällä hetkellä Web 2.0:ssa lähes kaikki käyttämämme sosiaalisen median sivustot ja palvelut ovat suurten yritysten omistuksessa. Web 3.0:n logiikka on hajautetussa mallissa, jossa palvelut eivät nojaa digijättien tuottamiin ratkaisuihin. Mistä on kyse?

Web 2.0:ssa suuret yritykset omistavat datan ja kontrolloivat ansaintalogiikkaa. Web 3.0:ssa jokainen yksilö omistaa oman datansa ja päättää itse sen jakamisesta. Yksi keskeinen osa tätä on tekijätalous (creator economy), jossa yksilöt voivat tuottaa arvoa ja varallisuutta itselleen esimerkiksi luomalla sisältöä tai rakentamalla uusia pelejä.

Yksilö voi pitää ansaitsemansa tuoton esimerkiksi älysopimusten kautta, ilman että eri välikädet ottavat siitä omansa. Tämänhetkinen ansaintamalli perustuu alustan käyttäjätietojen myyntiin mainostuloja vastaan. Datan omistajuus on vahva eettinen kysymys Web 3.0:ssa.

Lohkoketjut ovat tärkeä osa Web 3.0:ea. Kyseessä on avoin teknologia, jossa kaikki transaktiot, kuten tiedonsiirto ja rahansiirto ovat läpinäkyviä ja tapahtuvat heti. Data tallennetaan kaikkien näkyville yhtä aikaa. Lohkoketjuteknologia muuttaa aiempaa keskitettyä mallia hajauttamalla vastuuta ja tekemistä kaikille. Hajautettu teknologia tarkoittaa sitä, että mikään yksittäinen yritys ei saisi yksin olla vastuussa kriittisistä solmukohdista.

Filosofisesta näkökulmasta tarkasteltuna Web 3.0 on liike, jonka tavoitteena on, että tulevaisuuden netti on reilumpi ja perustuu läpinäkyvyyttä ja luottamusta ilmentäviin teknologisiin näkemyksiin.

Decentraland on ensimmäinen hajautettu virtuaalimaailma, joka on täysin käyttäjiensä omistuksessa. Käyttäjät voivat luoda, kokea ja kaupallistaa sisältöä ja sovelluksia. Miten Decentraland käytännössä toimii?

Decentraland on lohkoketjussa oleva virtuaalinen maailma, johon kuka tahansa voi kirjautua sisään 3D-avatarina. Lohkoketjuteknologiasta ei tarvitse ymmärtää mitään päästäkseen mukaan. Myös serveriteknologia on hajautettu eli serverit pyörivät tiettyjen käyttäjien koneilla. Kaikki Decentralandin rakennuspalikat perustuvat avoimeen lähdekoodiin ja protokollaan eli lähdekoodi on kenen tahansa katseltavissa.

Decentraland ei ole yritys. Tarkalleen ottaen olen mukana Decentraland Foundationissa, voittoa tavoittelemattomassa säätiössä, joka hallinnoi tuotemerkkejä, nettisivuja ja markkinointikanavia.

Decentralandin omistaa DAO (=decentralized autonomous organization), mikä tarkoittaa hajautettua autonomista yhteisöä. Siihen kuuluvat kaikki, jotka omistavat minkäänlaista sisältöä, jota Decentralandiin on tehty. Sisältöä voi olla esimerkiksi virtuaalivaluutta MANA, maa eli LAND, NFT-vaatteet tai oma rekisteröity ENS-nimi alustan sisällä.

Kun käyttäjä ostaa jotain Decentralandin älysopimusten kautta, käyttäjästä tulee myös Decentralandin osaomistaja. Omistajilla on äänioikeus ja mahdollisuus vaikuttaa kaikessa ratkaisevassa. Kaikki tapahtuu yhteisön hallinnassa. Paras tapa tulla mukaan vaikuttamaan on lähteä avoimin mielin testaamaan, missä oma yhteisö on ja mitä itse haluaisi yhteisöön tuoda.

Web 3.0:ssa Decentraland on yksi ensimmäisiä tuotteita, joka ei liity suoranaisesti rahatalouteen. Lohkoketju ja virtuaalivaluutat ovat pitkälti rakentuneet taloudellisesta näkökulmasta, mutta Decentraland on ensimmäinen täysin hajautettu virtuaalinen maailma, jossa rakennetaan kokemuksia ja yhteisöjä, eikä niinkään siirretä rahaa osapuolten välillä. Tuotteemme on ollut livenä helmikuusta 2020 lähtien ja olemmekin jo ns. vanhoja tällä toimialalla.

Paljonko Decentralandissa on käyttäjiä?

Viime vuonna meidän alustalla kävi noin 1,5 miljoona sellaista käyttäjää, jotka mahdollisesti tulivat ensimmäistä kertaa Web 3.0:n piiriin. Aktiivisia käyttäjiä meillä on kuukausittain noin 200 000–400 000. Se on aika suuri luku siihen nähden, että olemme Web 3.0:n suhteen vasta hyvin alkuvaiheessa.

Web3.0:n yhteydessä puhutaan usein myös metaversumista. Miten nämä liittyvät toisiinsa?

Metaversumi on ikään kuin portaali Web 3.0:een. Se on hauska, mukava ja epäteknologinen tapa kokea Web 3.0. Mukaan pääsee avatarina seikkailemaan 3D-maailmaan. Se on kuin virtuaalinen festari, jossa ihmisten luovuus saa loistaa ja he pääsevät esittelemään omia taitojaan ja ideoitaan. Yhteisöllisyys on erittäin tärkeä osa metaversumia – se pitää kokea yhdessä muiden kanssa. Metaversumeiden määrä lisääntyy jatkuvasti ja niillä on omat tarpeensa ja paikkansa.

Kuinka paljon Decentralandissa toimiminen ja sen mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää teknistä osaamista?

Decentraland on yksi helpoimmista virtuaalimaailmoista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että se olisi yhtä helppoa kuin esimerkiksi mobiilipelaaminen, koska olemme Web 3.0:ssa vasta niin alussa. Helpoin tapa oppia on kirjautua sisään ja lähteä tutustumaan maailmaan. Kirjautuminen onnistuu joko kryptolompakon kautta tai vieraana.

Kryptolompakko mahdollistaa esimerkiksi NFT-vaatteiden tai muistoesineiden keräämisen sekä tavaroiden siirtämisen, myymisen ja luomisen. Maailmassa pääsee syvemmälle vähitellen. Käyttäjä voi esimerkiksi järjestää bileet, ihastella taidenäyttelyä tai rakentaa taloja. Moni toiminto ei edellytä minkäänlaista koodaamista. Projektissa on mukana myös devaajayhteisöjä, jotka rakentavat työkaluja paremmiksi.

Kaikilla on mahdollisuus olla mukana ja myös tienata omalla intohimollaan. Se onkin isoimpia muutoksia verrattuna aiempaan. Jokaisella on mahdollisuus toimia oman kiinnostuksensa mukaan ja mahdollisesti jopa saada siitä palkkaa tai luoda itselleen uraa. Osallistavuus on osa Web 3.0:ea. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia ihan kenelle tahansa.

Älysopimuksilla tarkoitetaan lohkoketjuihin tallennettavia koodeja, jotka noudattavat kahden eri osapuolen välisiä sopimuksia automaattisesti. Mikä merkitys niillä on Decentralandissa? Entä laajemmin yhteiskunnassa?

Minulla on tähän enemmän filosofinen näkökulma. Decentralandin taustalla on vahva eetos, että siellä voidaan simuloida erilaisia lohkoketjuteknologiamahdollisuuksia. Älysopimukset (smart contracts) ovat sitovia ja samanhetkisiä sopimuksia kahden yksilön välillä. Ne ovat läpinäkyviä eikä niissä ei tarvita kolmannen osapuolen välikättä turvaamaan sopimusta tai rakentamaan luottamusta.

Decentralandissa ideana on, että jos voimme simuloida kahden osapuolen älysopimusta, jossa ostetaan maata, se voisi hypoteettisesti silloin toimia myös oikeassa maailmassa. Mitä voimme oppia kahden yksilön välisestä suorasta kaupasta, joka on automatisoitu? Mitä asioita pitää miettiä tai muuttaa, jotta tällainen toimisi myös oikeassa maailmassa?

Decentralandissa on käynnissä simulaatio, joka voi olla yhteiskunnallemme hyvin merkityksellinen. Näen tässä osallistavalle demokratialle mahdollisuuden. Vaikka Decentraland näyttää peliltä, jossa juoksennellaan ympäriinsä, niin oikeasti siellä voidaan myös testata uusia demokraattisia työkaluja, kuten äänestysmalleja ja osaomistajuutta. Uskon, että älykkäät sopimukset tulevat tulevaisuudessa olemaan iso juttu jokaisella teollisuuden alalla.

Mitä muita työkaluja metaversumi tarjoaa esimerkiksi demokratialle?

Voimme myös pohtia voisiko DAO:a soveltaa vaikuttamiseen, aktivismiin, yhteisöihin ja osuuskuntiin oikeassa maailmassa. Ihmiset ovat kiinnostuneita olemaan mukana yhdistyksissä yhä vähemmän. DAO tuo kuitenkin täysin uuden näkökulman globaaliin osuuskuntaan tai yhdistykseen, jossa ihmiset löytävät toisensa yhteisen kiinnostuksen myötä, ja alkavat rakentamaan, päättämään ja äänestämään yhdessä. Ei ole lautakuntaa, johtoporrasta eikä suljettuja ovia. Kaikki tapahtuu läpinäkyvästi.

Voimme katsomaan metaversumia myös siitä näkökulmasta, että siellä voidaan testata juttuja, joita emme voi vielä testata missään muualla. Miten tämä vaikuttaa edustuksellisen demokratiamme malliin? Pitäisikö jokaisella kansanedustajalla olla oma DAO?

Taustalla on suuriakin uusia mahdollisuuksia, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi.

Decentralandissa järjestettiin hiljattain Metaverse Fashion Week. Millaisia mahdollisuuksia virtuaalinen muotiviikko tarjoaa?

Decentralandissa oli maaliskuussa 2022 viiden päivän mittainen muotiviikko. Siinä oli mukana noin 60 brändiä, mukaan lukien todella suuriakin brändejä kuten Dolce&Gabbana. Myös itse Tommy Hilfiger oli mukana yhdessä paneelikeskustelussa videopuhelun kautta. Mukana oli myös natiiveja Web 3 -brändejä, siis täysin digitaalisia brändejä. Muotisuunnittelu muuttuu täysin, kun ei tarvitse välittää kankaan painosta, hinnasta tai muista fyysistä rajoituksista kuten painovoimasta.

Muotiviikkoihin kuului catwalkeja, kauppoja, verkostoitumista ja bileitä. Viikko huipentui Grimesin esitykseen. Myynnin ei tarvitse olla pelkästään virtuaalista myyntiä, esimerkiksi Tommy Hilfiger myi muotiviikoilla sekä NFT-vaatteita että fyysisiä vaatteita. Philipp Plein perusti metaversumin muotiviikkojen innoittamana Lontooseen fyysisen kaupan, jossa voi ostaa kryptovaluutalla vaatteita. Metaversumi voi myös inspiroida oikeaa maailmaa, mikä on kiinnostavaa.

Tällä hetkellä keskustellaan paljon pikamuodin ongelmallisuudesta. Jos tarvitset uuden paidan vain Instagram-kuvaa varten, niin tarvitsetko oikeasti sitä paitaa? Tarvitsetko ehkä vain virtuaalivaatteen, jonka voit laittaa Instagramiin? Digitaalinen muoti tulee muuttamaan sitä, miten esitämme itseämme virtuaalimaailmassa ja omassa sosiaalisessa mediassa. Voi olla, että se tulee korvaamaan hetkellisen muodin tarpeen. Monelle tämä on testailua ja harjoittelua, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Muotiteollisuudella on suuri kiinnostus tutustua metaversumiin. Se on juuri tälle teollisuudenalalle hyvin luontainen paikka, koska ihmiset haluavat ilmaista digitaalista identiteettiään vaatteiden kautta.

Hypen keskeltä on noussut myös kriittisiä ääniä liittyen Web 3.0:een. On sanottu, että se toistaa samoja ongelmia kuin Web 2.0, kuten keskittyminen pääomasijoittajien käsiin ja datan keskittyminen pilvipalveluiden tarjoajien käsiin. Mitä ajattelet tästä?

Omasta näkökulmastani näen jo hurjasti parannuksia. Esimerkiksi eräskin pilvipalveluntarjoaja huomasi, että heistä tulee Web2 -jättiläisiä, mikäli he antavat kehityksen mennä siihen suuntaan. He päättivät, että näin ei tapahdu ja muuttivat yhtiömuodon DAO:iksi. Haasteisiin pyritään aktiivisesti hakemaan ratkaisuja hajautetun teknologian filosofian kautta.

Meidän tapauksessamme mukaan on lähtenyt satoja tuhansia piensijoittajia joista suurin osa on alustan käyttäjiä. Heillä on aito kiinnostus vaikuttaa asioihin. Sijoittajien pitää pohtia etukäteen, miten haasteet voidaan välttää. Testaamme tällä hetkellä uusia innovaatioita ja malleja.

Tämä artikkeli on osa Tampere Conversations 2022 (TC22) -tapahtumaa, joka pidettiin Tampere-talossa 11.–12.8.

TC22 on uusi keskustelufoorumi, jonka aiheena olivat digitaalisten teknologioiden uhat ja mahdollisuudet turvallisuudelle, demokratialle ja taloudelle. Tapahtuman järjestivät Tampereen yliopisto, Tampereen kauppakamari, Tampereen kaupunki ja Sitra.

Tutustu tapahtumaan ja TC22 -teemoista julkaistuihin muihin artikkeleihin.