”Maltti on valttia, nouseviin hintohin ei kannata polttaa varoja”


Tampereella rakennetaan aina. Hartelalla on iso työmaa entisellä virastotalon tontilla, jossa se rakentaa TOASille opiskelijatalojen korttelia. TOAS Hippos toteutetaan kumppanuuteen perustuvalla allianssimallilla, jota ei yleensä käytetä asuinrakentamisessa. Kuva Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy.

Rakennusala valmistautuu ensi talveen odottavissa tunnelmissa. Huippuvuosien jälkeen rakentaminen vähenee, sillä kova inflaatio ja nousevat korot nakertavat hankkeita.

Tampereella kehitys on valtakunnallisen näkymän kanssa samansuuntainen.

– Koska rakentaminen on ollut Tampereella viime vuodet korkealla, jopa ennätystasolla, luvuissa voidaan tulla alas ripeästikin. Tampereen asuntomarkkina pysynee silti virkeänä kaupungin hyvän vetovoiman ansiosta, sanoo johtava asiantuntija Markku Riihimäki rakennusmarkkinoita tutkivasta Forecon Oy:stä.

Tunnelmaa heikentävät inflaation ja korkojen nousun lisäksi yleinen epävarmuus ja korotusten siirtyminen tarjous- ja tilaajahintoihin. Korkojen nousu hillitsee myös kuluttajien asuntoaikeita. Riihimäki näkee silti asuntokaupalla edelleen mahdollisuuksia.

– Inflaatio- ja korkokehitys näyttävät, mihin suuntaan yleinen tunnelma menee. Sodallakin on vaikutusta. Maltti on tässä kohtaa valttia, nouseviin hintoihin ei kannata polttaa varoja. Energia on fokuksessa ja nyt odotetaan, mitkä ovat hinnannousun vaikutukset energiasidonnaisiin materiaaleihin.

Toimisto- ja liiketilarakentamisessa on Riihimäen mukaan yllättävänkin vilkasta Tampereella. Tampereella on alkamassa myös isoja teollisuus- ja varastohankkeita, ja Sulkavuoren jätevesipuhdistamo pitää yllä toimeliaisuutta.

”Sumea tilanne, pitkän aikavälin näkymä positiivinen”

Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä rakennusliike Hartela perusti kuluvan vuoden alussa uuden tytäryhtiön Hartela Pirkanmaa Oy:n erottamalla toimintoja Hartela Länsi-Suomi Oy:stä.

– Haluamme kasvaa ja olla entistä näkyvämpiä Tampereen kaupunkiseudun markkinassa, perustelee yhtiön toimitusjohtaja Hanna Marttila.

– Hartelan painotus Pirkanmaalla on asuntorakentamisessa. Se saa vahvan pohjan Tampereen kaupunkiseudun väestönkasvusta. Asuntoaloitusten määrä oli viime vuonna Tampereella huikea. Markkinassa saattoi olla patoutunutta kysyntää, jota viime vuoden aloitukset osittain paikkasivat, ja hetkellisesti on syntynyt ehkä myös ylitarjontaa. Pitkällä aikavälillä kysyntä ja tarjonta kuitenkin tasoittuvat. Tampereen vetovoima näyttää jatkuvan vahvana, joten kokonaisuutena pitkän aikavälin näkymä on asuntorakentamisessa positiivinen.

Marttila kuvaa ensi talven näkymää sumeaksi, mutta koska Tampereen vetovoima ja elinvoima ovat vahvat, hän ei näe suurta aihetta huoleen.

– Kun ihmisten pitää kuitenkin asua, ja Tampereelle porukkaa tulee lisää, asuntojen lisäksi tarvetta syntyy myös kouluille, kaupoille, päiväkodeille. Uudisomistusasuntojen määrä kuitenkin vähenee väliaikaisesti ja vuokra- ja asumisoikeusasuntoja rakennetaan hetkellisesti enemmän.

– On totta, että kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on matalalla tasolla ja uudisasuntojen kauppamäärät ovat olleet valtakunnan tasolla laskussa. Korot nousevat ja energian hintojen nousu vaikuttaa yhtiövastikkeisiin. Näillä on vaikutusta myös yksityisten asuntosijoittajien ostohaluihin.

Rakennuskustannukset ovat Marttilan mukaan nousseet merkittävästi, joten osapuolet tarkastelevat rakennushankkeen kannattavuutta entistä huolellisemmin. Tämä voi hidastaa aloituksia, mutta hankkeiden jäädyttämiseen isossa mitassa Marttila ei usko.

Rakennustarvikkeissa ei ole tällä hetkellä suuria saatavuusongelmia, mutta toimitusajat venähtivät välillä pitkiksi.

– Koronalla oli globaalisti vaikutusta toimitusketjuihin ja raaka-aineiden saatavuuteen, joten joistakin komponenteista ja materiaaleista oli pulaa. Venäjän hyökkäyssodan alettua harjateräksiä ja parketteja oli välillä vaikea saada, koska iso osa näistä tuli Venäjältä. Nyt olemme löytäneet uudet toimituskanavat.

Hanna Marttilan mukaan työvoimapula on alan suurimpia ongelmia. Se on kroonistunut.

– Alalle tulevien ja poistuvien määrä ei ole tasapainossa. Rakennusalan opinnot eivät ole viime vuosina pystyneet houkuttelemaan alalle niin hyvin kuin pitäisi. Pulaa on niin työntekijöistä kuin työnjohtajista.

– Rakennusalan pitäisi myös Pirkanmaalla houkutella ulkomaista työvoimaa ja opetella työperäisen maahanmuuton hyödyntämistä. Alalla on parannettavaa myös maahanmuuttajataustaisten henkilöiden palkkaamisessa toimihenkilöpuolelle. Samalla on pidettävä kiinni nykyisistä osaajista tarjoamalla hyvää johtamista ja kiinnostavia projekteja.

”Energian hinta ohjaa asuntokauppaa”

– Jos vertaa viime vuoteen, vanhojen asuntojen kauppaa on tehty kymmenen prosenttia vähemmän ja uusien asuntojen kauppaa lähes puolet vähemmän. Jos verrataan lukuja edelliseen vuoteen, ne eivät ole läheskään yhtä dramaattiset. Olemme oikeastaan palanneet normaalille tasolle, selvittää asuntokaupan tilannetta toimitusjohtaja Timo Voutilainen OP Koti Pirkanmaasta.

Hänen mukaansa Tampereen asuntokaupassa oli viime vuonna suorastaan ylikuumenemisen merkkejä.

– Maailmantilanne huomioon ottaen asuntokauppa käy tällä hetkellä ihan hyvin. Määrät ovat tyydyttäviä ja hintakehitys on tasaantunut.

Lähiajan näkymistä Voutilainen sanoo samaa kuin muutkin: sumuista on. Myös hän näkee paljon positiivisuutta. Rakennusliikkeet ovat saaneet tavaranhankintakanavansa kuntoon ja suunnitelmia uskalletaan taas tehdä.

Energian hinta ohjaa asuntokauppaa vahvasti.

– Näen hyvänä, että kaupanteossa mennään pintaa syvemmälle. Kun asuntokauppaa tehdään tyypillisesti tunteella, nyt syntyy faktoihin perustuvia keskusteluja. Puhutaan, miten energialaskuun voi vaikuttaa omilla kulutustottumuksillaan ja valinnoillaan, puhutaan vastuullisuudesta, arvoistakin.

– Jos on tehnyt energiaremontin ja -investoinnin etunojassa, voi sanoa, että kyllä kannatti. Maalämmöllä lämpiävät talot kiinnostavat, toisaalta sähkölämmitteisen talon hinnasta voi neuvottelemalla hankkia kompensaatiota sähkölaskuihin.

Voutilaisen mukaan kului monta vuotta, että asuntoja rakennettiin sijoittajille, mutta yksiöt eivät ole enää kuuminta myytävää. Perheasuntojen kysyntä on pysynyt korkeana.

– Myytävien perheasuntojen määrä on noussut. Myyntiajat ovat vähän pidentyneet, mutta käsiin niitä ei juurikaan jää. Kun markkina ei ole enää niin kuuma, tarjolla on hyvin vaihtoehtoja.

Teksti Päivi Eskelinen

 

Scroll to Top