Lentola, Lamminrahka ja Saarenmaa Kangasalan valttikortit

Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen ja Business Kangasalan toimitusjohtaja Päivi Kuusivaara ovat tyytyväisiä Kangasalan kasvuvauhtiin. Keskustan seuraava iso rakennusprojekti on torin taakse nouseva Timantti-kortteli.
Kangasala on Tampereen ja sen muiden kehyskuntien tapaan yhä vahvassa nosteessa, vaikka Suomi-kone muualla jo vähän yskähteleekin. Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen sanoo, että Tampereen seutukunnan vetovoima perustuu kuntien väliseen hyvään ja tiiviiseen yhteistyöhön.

– Seutuyhteistyön avaimet ovat yhteinen tahto, logistisesti keskeinen sijainti ja erinomaiset koulutusmahdollisuudet ammattikorkeaan ja yliopistoon asti. Yletön yrityskilpailukin jäi, kun oivallettiin, että naapuriin päätyneen yrityksen hyöty säteilee myös omaan kuntaan.

Ei vain Tampereen imussa

Vaikka Tampereen seutukunnan vetovoima on vahva, vastuu kuntien elinvoimaisuudesta on niillä itsellään. Auvisen mukaan Kangasalan elinkeinopolitiikan ytimessä ovat yrityssektorin pyyteetön palveleminen, pitkän tähtäyksen tonttipolitiikka ja kaupungin tasapainoinen kehittäminen.

– Arjen tasolla tämä tarkoittaa aktiivista yhteydenpitoa kaupungissa oleviin ja sinne muuttaviin yrityksiin, niille osoitettua riittävää ja riittävän kiinnostavaa tontti- ja toimitilatarjontaa sekä monipuolisia asumisen vaihtoehtoja.

– Tonttireservin kärkeä ovat vielä pääosin hyödyntämättömät Lamminrahkan yritys- ja Tarasten kiertotalousalue sekä asemakaavoitusvaiheeseen ehtinyt Saarenmaa. Auvinen tähdentää, että nämä kaavalliset valttikortit eivät ole merkittäviä ainoastaan Kangasalan vaan ovat koko seutukunnan kasvun ja kehityksen kannalta.

Kaksinapaisuus voimavara

Kangasalan heikkoudeksi mainittu kaksinapaisuus on kääntynyt viime vuosina vahvuudeksi. Kuntakeskustasta on muotoutumassa palveluiltaan monipuolinen asumisen ja viihtymisen vyöhyke, ja Lentolan asema alueen kaupallisena keitaana vankistuu entisestään kiitos 2024 avattavan Bilteman ja Prisman verkkokauppalaajennuksen.

– Kaksi käyttötarkoitukseltaan erilaista aluetta, jotka täydentävät toisiaan.

Kuntakeskustan kehittämisessä edetään askel kerrallaan. Kaupungin maamerkiksi kohoavan Timanttikorttelin rakentaminen on alkamassa, seuraava suurempi projekti on Harjusolan korttelin purku ja sen uudissuunnittelu. Myös K-Supermarketin laajennus on vihdoin edennyt lupavaiheeseen.

Taajamien lisäksi myös maaseudun elinvoimaisuuteen satsataan. Auvinen kertoo, että uusia rakennuspaikkoja on kaavoitettu, ja vapaa-ajan asuntojen vakinaistamista on helpotettu.

– Erilaisten asumisen unelmien toteuttaminen on Kangasalla mahdollista. Viime vuonna myönsimme 960 huoneistolle rakennusluvan.

Toimiva, tihein vuorovälein operoiva joukkoliikenne on Auvisesta yksi Kangasalan vetovoimatekijöistä. Toimivien yhteyksien ansiosta myös asuntotuotantoa on voitu ohjata yhteiskunnallisesti järkevällä tavalla.

Business Kangasala liikkeelle takamatkalta

Kangasalan elinvoimapolitiikkaa pyörittää kaupungin 2018 perustama ja omistama Business Kangasala Oy. Yhtiöittämiseen päädyttiin, koska yrityksiä haluttiin tukea, niitä koskevaa päätöksentekoa ripeyttää ja kaupungin ja yrityskentän välistä yhteydenpitoa tehostaa.

Business Kangasalaan haettiin myös ulkopuolista asiantuntemusta.

– Hallitustyöskentelyyn saatiin vuorineuvos Kari Neilimon myötä selkeää lisäarvoa, Auvinen sanoo.
Business Kangasalan toimitusjohtajana alusta alkaen työskennellyt Päivi Kuusivaara kertoo, että Kangasala tunnetaan yrittäjäystävällisenä kaupunkina. Naapurikuntiin nähden taistoon yrityksistä lähdettiin takamatkalta, mikä toi aloittamiseen omat mausteensa.

– Työtunteja on tehty hurja määrä – vähän kuin olisi juostu pitkään pelkkiä satasen aitoja.

Takaa-ajo on onnistunut. Idylliseksi asuinalueeksi leimautuneesta Kangasalasta on sukeutunut kilpailukykyinen kaupunki, jossa on ymmärretty yrityskentän toiveet ja oman tulevaisuuden kannalta olennaisin – elintärkeän kaavareservin merkitys.

– Lamminrahka, Lentola ja Saarenmaa ovat niin huikea maavaranto, että mielenkiinto niitä kohtaan kantaa, vaikka elämmekin nyt hiljaisempia aikoja.

Kangasalan eväät taantuman selättämiseen ovat muutenkin hyvät, sillä yrityskentän kirjo on laaja. Vaikka jokin toimiala sakkaisikin, tuotannon kokonaistaso ei romahda, ja työllisyys pysyy lohdullisissa lukemissa.

Suora työ tuo tulosta

Yhtiövetoinen elinvoimapolitiikka toimii Kuusivaarasta tehokkaasti. Apu yrityksille on aktiivista ja suoraa, kun neuvottelut käydään kasvotusten, ja asiat saadaan vireille ilman kuntapolitiikan kiemuroita. Työ on ollut tuloksellista. Työpaikkojen ja yritysten määrä on kasvussa ja toiminta näkyvää.

Ulkopuolistakin tunnustusta on tullut, Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan yrittäjät myönsivät Kangasalle tänä vuonna Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimapalkinnon.

Auvisen tapaan Kuusivaara vannoo seudullisen yhteistyön nimeen. Siinä Pirkanmaa on ollut edelläkävijä ja suunnannäyttäjä koko maalle.

– Meillä on ymmärretty, että yhteistyö ja yhteiselle työssäkäyntialueelle tulevat työpaikat lisäävät kaikkien elinvoimaa, hän sanoo kiitellen Business Tampereen roolia tuon yhteistyön yhtenä rakentajana ja avartajana.
Business Kangasala vastaa osin myös kaupungin viestinnästä. Pääasiallisesti viestintätehtävät liittyvät matkailuun, yhtiön toiseen päätoimenkuvaan. Sen ytimessä ovat säännöllinen, kannustava yhteydenpito alan palvelutuottajiin sekä Visit Kangasala -matkailusivuston tuottaminen. Sivusto kokoaa yhteen Kangasalan majapaikat, ravintolat ja tapahtumat laidasta laitaan niitä useasti myös esitellen.

Teksti ja kuvat Pekka Kaarna

Business Kangasalan toimitusjohtaja Päivi Kuusivaara ja kaupunginjohtaja Oskari Auvinen korostavat yrityskentän merkitystä Kangasalan kasvun vauhdittajana.