Kuntakummiverkosto levitetään
​​​​​​​maakunnan joka kolkkaan

Tervetuloa Virroille, kuntakummitoiminta, iloitsevat kunnan yritys- ja markkinointikoordinaattori Marit Toroskainen (vas.) ja elinvoimapäällikkö Tiina Perämäki.
Sari Neva-aho (oik.) on itsekin yrityskummi sekä yrittäjä ja tehnyt pitkän uran mediamyynnissä ja myynnin konsultoinnissa. Hän veti myös Yrityskummien edellistä, yksinyrittäjille suunnattua Kasvun eväät -hanketta.

Yrityskummien palvelutarjonta kasvaa lähiaikoina Pirkanmaalla. Viime syksynä aloitettu Kuntakummi-hanke on edennyt pilottikuntien valintaan ja palveluvalikoiman määrittelyyn nimetyissä kunnissa.

– Yrityskummit on toiminut koko maakunnan leveydeltä jo aiemminkin, mutta menossa on nyt järjestelmällinen jalkautuminen ja vakiintuneen toimintamallin luominen kaikkiin kuntiin, kuvaa hankkeen projektipäällikkö Sari Neva-aho.

Neva-aho kontaktoi viime syksynä Pirkanmaan kunnat, vieraili niistä useimmissa ja selvitti kuntien ja Pirkanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten kanssa, minkälaisille yrityspalveluille olisi erityisesti kysyntää.

– Kuntien palvelut vaihtelevat, joten mallinsimme ensin jokaisen kunnan tarjonnan ja etsimme mallinnoksista mahdollisia palvelukapeikkoja. Tarpeiden lisäksi kokosimme toiveita.

Kysyntää kunnissa on säännöllisille neuvontapäivystyksille sekä yksilö- ja ryhmämentoroinneille. Yksittäisistä aiheista esiin nousivat ennakointiosaaminen ja omistajanvaihdokset sekä talouslukujen ymmärtäminen.

– Ennakoinnin ja varhaisen valmistautumisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, olipa kyse sukupolven vaihdoksesta, yrityksen myynnistä tai yritystoiminnan lopettamisesta. Samoin rahoitus ja rahoitushaut herättävät kysymyksiä. Varsinkin rahoitushaun jälkeiseen raportointiin tarvittaisiin tukea.

Selvitystyö paljasti, että maa- ja metsätalousyrittäjät ovat ryhmä, jota ei mentoroi oikeastaan kukaan.

– Monessa kunnassa se on kuitenkin liikevaihdoltaan kasvava yrittäjäryhmä.

Hankkeen piloteiksi on valittu Akaa, Tampere ja Ylöjärvi. Lisäksi koottiin kaksi pilottiryhmää: Ikaalinen, Hämeenkyrö ja Parkano-Kihniö sekä toisena ryhmänä Mänttä-Vilppula, Virrat ja Ruovesi. Halukkaita oli paljon, ja mukaan otettiin yrityspalveluiltaan mahdollisimman erilaisia kuntia. Yhteistyötä tehdään sen lisäksi muidenkin kuntien kanssa samaan aikaan.

– Testaamme kuntakummitoimintaa laajalti ensin Pirkanmaalla, minkä jälkeen toimintakonsepti on tarkoitus levittää koko Suomeen. Sen tähden pilottikuntien on hyvä olla erilaisia.

Kuntakummihaku on aloitettu

Seuraavaksi pilottikuntiin ja -kuntaryhmiin etsitään yrityskummeja.

– Yrityskummilta toivotaan hyvää työelämän tuntemusta ja kokemusta elinkeinoelämän johtotehtävistä. Moni kummi on itsekin taustaltaan yrittäjä, mutta oma yrittäjäura ei ole pakollinen. Halu auttaa on perusarvo.

– Yrityskummilla on hyvä olla paikallistuntemusta ja kokemusta alueesta, jonka kuntakummiksi ryhtyy. Hänen on sitouduttava antamaan aikaansa sovitulla tavalla.

Nyt kun pilottikunnat on valittu, kuntien yrittäjillä on tuhannen taalan paikka tuoda esille mentorointitarpeitaan, sillä ne luonnollisesti painavat kummien valinnassa. Neva-aho kertoo, että maatilamatkailuyritykset ovat jo ilmaisseet halunsa saada apua markkinointiin.

Hanke sisältää myös kummien koulutusta. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKKin yritysneuvonnan osaajan koulutukseen liitetään kuntayhteistyön teema, joka alkaa ensi syksynä.

Sari Neva-aho luottaa siihen, että hankkeessa kyetään rakentamaan kaikille osapuolille hyödyllinen toimintamalli.

– Kaikki voittavat kuntakummitoiminnassa. Kuntien elinkeinotoimen palvelut vahvistuvat, ja yrittäjät saavat tukea ja rohkaisua. Yrityskummit voivat jatkaa entistä järjestäytyneempinä toimintaansa.

Yrityskummit.net