Kulttuurikummi on rinnalla kulkija ja tukija

Martti Silvennoinen tarjosi usein työelämässä ollessaan kulttuurielämyksiä henkilöstölleen ja asiakkailleen. – Yhteistyöstä korkeatasoisen kulttuuritoimijan kanssa yritys saa laatua omaankin toimintaansa.

Martti Silvennoinen tarjosi usein työelämässä ollessaan kulttuurielämyksiä henkilöstölleen ja asiakkailleen. – Yhteistyöstä korkeatasoisen kulttuuritoimijan kanssa yritys saa laatua omaankin toimintaansa.

Kulttuuriyhteisöjen talous- ja johtamisosaamista kehittävä kulttuurikummitoiminta voi Tampereella hyvin.

– Kehittämiselle ja sparraukselle on vielä paljon kysyntää, vaikka luovien alojen liiketoimintaosaaminen onkin kohentunut viime vuosina. Hallinnolliset asiat koetaan vaivalloisiksi, koska niihin ei ole aikaa, eikä niitä oikein osata, sanoo Kulttuurikummit ry:n hallituksen puheenjohtaja Martti Silvennoinen.

Kulttuurikummitoiminta juontaa 20 vuoden taakse, jolloin Tampere Filharmonian ystäväyhdistykseen Pro Orchestraan perustettiin neuvottelukunta filharmonisen orkesterin yritysyhteistyötä varten. Vuonna 2013 neuvottelukunnan toiminta laajennettiin koskemaan kaikkia kulttuuriyhteisöjä. Tähän mennessä sparrausapua on annettu noin 50 kulttuuritoimijalle. Uusia yhteydenottoja tulee vuodessa 5–10.

Kulttuurikummeiksi lupautuneet ovat pitkän linjan yritys- ja julkisen alan johtajia ja asiantuntijoita, jotka jakavat osaamistaan ilman korvausta. Yhteistyö on alussa kulttuuritoimijan tilanteen läpikäymistä ja keskeisten haasteiden purkamista. Jos kulttuuritoimija haluaa pitkäaikaista yhteistyötä, sille valitaan sopiva kummi asiantuntijoiden joukosta.

– Osapuolet sopivat keskenään sisällöistä. Kummi ei hanki rahoitusta eikä välitä yrityskumppaneita tai puutu taiteelliseen puoleen. Hän on rinnalla kulkija ja tuki, kun kulttuuritoimija kehittää toimintaansa, Silvennoinen kuvaa.

Kulttuurikummit tunnetaan myös yrityksiä ja kulttuuritoimijoita yhteen tuovista tilaisuuksista, kuten Tampere-talossa säännöllisesti järjestettävästä Bisnes ja kulttuuri -tapahtumasta.

– Suomalaisten yritysten sponsorointi kanavoituu 60-prosenttisesti urheiluun. Tilaisuudet ovat yksi tapa muistuttaa yrityksiä, että tukea voi suunnata myös kulttuuriin ja hankkia vuorovaikutuksesta taiteilijoiden kanssa laatua ja hyötyä omaan liiketoimintaan.

”Valinta kulttuuripääkaupungiksi olisi iso asia”

Kulttuurikummit seuraa tiiviisti Tampereen hakua Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

– Hanke on hyvä ja kannatettava. Toivotaan, että tällä toisella yrittämällä Tampere tulee valituksi. Onnistuessaan se lisäisi kaupungin ja paikallisten yritysten kansainvälistä vetovoimaa.

Silvennoinen toivoo, että yritykset ovat jatkossa näkyvästi mukana, jos Tampere pääsee toiselle kierrokselle.

– Yritysyhteistyölle pitäisi perustaa hankkeeseen oma työryhmä, sellaistahan ei vielä ole.

– Pirkanmaalaisten yritysten kannattaa nyt miettiä, minkälaisia mahdollisuuksia hanke avaa ja mitä annettavaa kulttuuripuolella niille olisi.

– Valinnasta kulttuuripääkaupungiksi olisi rakenteellisia, koko toimintaympäristöömme ulottuvia seurauksia. Kyse on viime kädessä kulttuurin roolista hyvän elämän rakentajana ja ihmisten osallistajana, hän sanoo.


Teksti ja kuva Päivi Eskelinen