Kotimainen vaate on kuin onkin hyvä bisnes

Tam-Silk sai kolme vuotta sitten uudet omistajat tekstiilikuplan ulkopuolelta. He uudistavat liki satavuotiasta yritystä reippaalla startup-otteella, siirtävät työtä Virosta Suomeen ja tahtovat näyttää suuntaa koko tekstiili­teollisuudelle.
​​​​​​​
Tam-Silkin uutta Kalsarit-brändiä markkinoidaan niin hurtilla huumorilla, että pieni somekohukin on saatu aikaan. Toimitusjohtaja Tuomo Saarni osallistuu myös yrityksen markkinointityöhön. – Siitä tässä duunissa tykkään kaikkein eniten.​​​​​​​

Tam-Silkin uutta Kalsarit-brändiä markkinoidaan niin hurtilla huumorilla, että pieni somekohukin on saatu aikaan. Toimitusjohtaja Tuomo Saarni osallistuu myös yrityksen markkinointityöhön. – Siitä tässä duunissa tykkään kaikkein eniten.

​​​​​​​

Turkulainen tietojenkäsittelytieteiden tohtori Tuomo Saarni sai muutama vuosi sitten yllättävän puhelun: ”Haluatko ostaa vaatetehtaan?”

– Vastasin, että en. Enhän edes tiennyt, että Suomessa valmistetaan vaatteita, Saarni muistelee hymyillen.

​​​​​​​Uteliaisuus kuitenkin voitti ja hän lähti parin kaverinsa kanssa Kangasalle.

– Näimme tässä heti potentiaalia. Tam-Silk oli jo pitkään tehnyt tasaista miljoonan euron liikevaihtoa ja nollatulosta tai pientä plussaa ilman minkäänlaista myyntiä tai markkinointia. Kaikki sujui omalla painollaan. Arvelimme, että jos tätä lähtisi kehittämään, niin tästähän voisi saada hienon jutun.

Ala oli ostajille vieras, mutta trendien päälle he ymmärsivät: vaatteiden kotimaisuus ja vastuullisuus ovat kovassa nousussa.

– Meidän etumme on, että tulemme tekstiiliteollisuuden ulkopuolelta. Emme näe mitään syytä siirtää tekstiilialaa pois Suomesta, jossa riittää kysyntää laadukkaille kotimaisille vaatteille.

– Ehkä tälläkin alalla käy kuten it-puolella, jossa ohjelmistokehityksen työpaikat palasivat takaisin Suomeen. Työ ei tullutkaan muualla halvemmaksi muun muassa laatuongelmien vuoksi.

Yrityksen tunnettuus kolminkertaistui viikossa

Uudet omistajat uudistivat ensitöikseen yrityksen jämähtäneet toimintatavat. Tuomo Saarni hyödynsi it-alan osaamistaan ja rakensi uuden verkkokaupan, yhtiökumppanit ammensivat markkinointitaustastaan.

– Pienteollisuudessa usein uskotaan, että hyvä tuote myy itsensä. Täälläkin myynti tarkoitti sitä, että odotettiin jonkun soittavan ja tilaavan. Nyt meillä on hyvää markkinointiosaamista, ymmärrämme miten kuluttajaa puhutellaan niin, että oma stoori saadaan kerrottua.

Tämä kävi selväksi heti Tam-Silkin ensimmäisessä ulostulossa, joka oli osuva näpäytys alan isoille toimijoille. Ne pyrkivät mainoksissaan esiintymään toinen toistaan vastuullisempina lakanakauppiaina, mutta potin korjasikin pieni Tam-Silk ilmoittamalla Kangasalan Sanomien etusivulla: ”Ikea ja Finlayson, siirtäkää tuotanto Suomeen, niin jatketaan keskusteluja.”

​​​​​​​– Mainos levisi somessa ja verkkokauppa myi viikossa 45 000 eurolla eli yhtä paljon kuin koko edellisenä vuonna. Yrityksen tunnettuus kolminkertaistui hetkessä, mainoksen ideoinut Saarni mainitsee.

Tam-Silk valmistaa itse suurimman osan käyttämistään neuloksista. Tam-Silkin pitkäaikaisin työntekijä, vuonna 1974 aloittanut laitosmies Antti Lehtinen kerää pyöröneuloskoneen valmistaman villasilkkineuloksen, josta ommellaan muun muassa alusvaatteita.

Tam-Silk valmistaa itse suurimman osan käyttämistään neuloksista. Tam-Silkin pitkäaikaisin työntekijä, vuonna 1974 aloittanut laitosmies Antti Lehtinen kerää pyöröneuloskoneen valmistaman villasilkkineuloksen, josta ommellaan muun muassa alusvaatteita.

Nyt myydään kuluttajille, ei enää ketjuliikkeille

Tam-Silk rakentaa lähivuosina uudet tuotantotilat ja nostaa kapasiteettia niin, että liikevaihto voi kasvaa 30 miljoonaan. Tonttiva­raus on jo tehty muutaman sadan metrin päähän nykyisestä tehtaasta.

– Viime vuonna totesimme, että emme pysty enää tuottamaan lisää vaatteita näiden seinien sisällä ja myytävä loppui kesken. Vuokrasopimusta on kuitenkin jäljellä vielä pari vuotta, joten päätimme luopua isoista jälleenmyyjistämme kuten Citymarketeista ja Prismoista. Kivijalkaliikkeille teimme verkkokauppaan oman tukkuportaalin, muuten myymme kaiken itse suoraan kulutta­jille.

– Tämä oli hyvä ratkaisu. Verkkokauppa on hurjassa kasvussa ja tehtaanmyymälä vetää hyvin. Prosessi toimii paremmin, kun sitä ei ole kytketty ketjuliikkeiden järjestelmiin ja hinnoitteluun.

Ompelijoita rekrytoidaan kaikkialta Suomesta

Tam-Silk valmistaa vaatteet Suomessa suunnittelua, neulosta, painotöitä ja ompelua myöten. Poikkeus tästä on Neulomo-brändi, jonka Tam-Silk osti konkurssiin menneeltä Nokian Neulomolta. Osa sen tuotteista ommellaan vielä Tallinnassa, mutta koko tuotanto on siirtymässä Kangasalle.

– Rekrytointiyritys etsii osaavia ompe­lijoita ja heitä onkin jo muuttanut tänne muualta Suomesta. Myös oppisopimusmalli on valmiina. Olemme yhteiskunnallinen yritys, joten työllistäminen on meille itseisarvo.

Työntekijöiden saatavuus on jonkin verran rajoittanut kasvua, mutta isompi ongelma on tilan loppuminen. Suuria pyöröneuloskoneita ei voida hankkia lisää.

– Pienempiin ja kalliimpiin tasoneuloskoneisiin investoiminen on yksi tapa kasvattaa liiketoimintaa. Kone ikään kuin 3D-tulostaa lähes valmiin vaatteen, ja sen käyttö vaatii ihan uudentyyppistä osaamista. Ostimme juuri ensimmäisen, Tuomo Saarni kertoo.

Tam-Silkin iso visio on toimia suunnannäyttäjänä suomalaiselle tekstiiliteollisuudelle.

– Osoitamme esimerkillämme, että tällä alalla voi tehdä tuottavaa liiketoimintaa. Silloin olemme onnistuneet, kun iso tekstiiliyritys ilmoittaa siirtävänsä tuotantonsa takaisin Suomeen – tai kun olemme itse kasvaneet isoksi.


Tam-Silk Oy

  • Kangasalla toimiva vaate­teollisuusalan yritys, jonka brändejä ovat Tam-Silk, Neulomo, Kalsarit ja Lentolan Lastenvaatetehdas.
  • Tampereen Silkkikutomo perustettiin Tampereella vuonna 1925. Yritys muutti 1960-luvun alussa Hämeenpuistosta Kangasalan Lentolaan ja nimi lyheni Tam-Silkiksi.
  • Pääomistajat vuodesta 2018 ovat Tuomo Saarni, Pekka Siivonen-Uotila ja Jari Tuovinen, lisäksi mukana ovat Sonja Ahtiainen ja Timo Häkkinen.
  • Työntekijöitä 41, joista noin puolet ompelijoita.
  • Liikevaihto 2,7 miljoonaa euroa vuonna 2020. Tämän vuoden tavoite 4,5–5 miljoonaa euroa.


Teksti ja kuvat Jenni Satola