26.03.2019 15:46
Kestävä talous – kalenterit esiin!
Tulevaisuuden kestävä talous -seminaarissa todettiin, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vaatii isoja muutoksia, mutta suurimpana haasteena on muutoksen nopeus.
– Suomen pitäisi olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035 ja 2030-luvun lopulla päästöjen pitäisi olla negatiivisia, eli ilmakehästä imetään hiiltä enemmän kuin sinne päästetään, sanoi Sitran johtaja Mari Pantsar.
Suomalaisen hiilijalanjälki on nyt keskimäärin 10,4 tonnia vuodessa henkeä kohden. Japanissa luku on 7,6 ja Intiassa 2,0.
– Meillä on päästävä kolmeen tonniin vuonna 2030 ja yhteen tonniin vuonna 2050, eli hiilijalanjäljen on pienennyttävä 89 prosenttia, Pantsar sanoi.
Pysäyttäviä lukuja – ja vuosilukuja. Tampereen kauppakamarin ja eduskuntavaaliehdokas Oras Tynkkysen (vihr.) järjestämässä tilaisuudessa oltiin kuitenkin sitä mieltä, että päästöjen vähentäminen ei ole teknologinen ongelma, mutta päätöksiä tarvitaan ja päätösten pitää olla sosiaalisesti oikeudenmukaisia.
Sitran näkemys on, että sähköntuotannosta pitää tehdä päästötöntä esimerkiksi ydinvoimalla ja uusiutuvilla energialähteillä, ja sen jälkeen pitää sähköistää kaikki, mikä voidaan sähköistää.
– Siirtymää on alettava tehdä harkitusti ja heti. Se on myös bisnesmahdollisuus, jos ollaan etujoukoissa. Jos peesaillaan, ostamme muiden kehittämiä ratkaisuja.
Kansanedustaja ja eduskuntavaaliehdokas Anna Kontula (vas.) huomautti, ettei päästöjen vähentäminen ole ”mukava bisnesprojekti”.
– Kyllä se ensin tarkoittaa supistuvaa taloutta. Mutta jos ei tehdä mitään, sitten talous vasta supistuukin.
Mari Pantsar arveli, että yksi kysymys on sekin, tarvitaanko talouskasvua siirtymän rahoittamiseksi.
Oras Tynkkysen mukaan on olemassa ratkaisuja, joilla päästöjä voidaan leikata kestävälle tasolle ja niin voidaan tehdä ilman että talous kärsii.
– Eli tullaan politiikkaan: että ratkaisukeinot otetaan riittävän nopeasti käyttöön. Päättäjien tehtävä on tukea taloutta ja ison murroksen tekemistä.
Harri Jaskari (kok.) arvioi, että nyt aletaan siirtyä ilmastoahdingosta ilmastotekemiseen.
– Teknologiaratkaisuja on ja niitä ollaan kehittämässä. Seuraavan hallituksen tehtävä on miettiä, että esimerkiksi jos sähköistetään lisää, pitäisikö sähköveroa alentaa.
Juttutuokiossa Riitta Varpe (vas.), Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Sitran johtaja Mari Pantsar sekä eduskuntavaaliehdokkaat Oras Tynkkynen ja Anna Kontula.
Oma napa – maailman napa
Kestävä talous -seminaarissa oltiin yksimielisiä siitä, että päästöjen vähentämisvaatimusten pitää olla oikeudenmukaisia. Anna Kontula huomautti, että 10 prosenttia maailman väestöstä tuottaa 50 prosenttia päästöistä.
– Ohjataanko kulutusta tulevaisuudessa maksukyvyn vai tarpeen mukaan?
Oras Tynkkysen mielestä haitat pitää hinnoitella selvästi, silloin ei tarvitse päättää, mikä tai kenen kulutus on tarpeellista ja kenen ei.
Harri Jaskari pohti, miten motivoidaan ihmiset muutokseen, kun esimerkiksi suomalaisten ostamien autojen arvo on keskimäärin 3600 euroa ja sähköauto maksaa 50 000 euroa.
Yleisö halusi tietää, mistä ehdokkaat säästäisivät kestävän talouden nimissä ensimmäiseksi ja mistä viimeiseksi.
– Ensimmäiseksi haitallisista yritystuista eli tuista, joilla tuetaan ympäristölle haitallista toimintaa, viimeiseksi koulutuksesta ja osaamisesta, vastasi Tynkkynen.
Anna Kontula huomautti, että ei tarvitse vain säästää, voi myös verottaa.
– 1990-luvun verotasolla meillä olisi nyt ylijäämäinen talous. Viimeiseksi: perustuslain suojaamista asioista ei saa säästää.
Harri Jaskarin säästölistalla viimeisinä ovat koulutus, tutkimus ja terveyshuolto, ja hän mietti yritystukien ulottuvuuksia:
– Yritystuet... kiinnostava aihe. Onko 800 miljoonaa euroa tukea teollisuuden sähköverokannan alentamiseksi yritystuki, jos naapurimaassa on 14 kertaa alempi sähkövero?
Tulevaisuuden kestävä talous -seminaarissa puhuttiin myös työllisyydestä, osaavan työvoiman saatavuudesta, syrjäytymisestä, sääntelyn purusta sekä teollisuuden ja vientiteollisuuden painoarvosta palveluteollisuuteen verrattuna.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi huomautti, että vientiteollisuuden ja sen kilpailukyvyn säilyttäminen on tärkeää, mutta tärkeää on myös, että huolta pidetään palvelualojen edellytyksistä yrittää.
– Palvelut ja kauppa työllistävät, investoivat ja maksavat veroja paljon. Kansainvälinen kilpailu on entistä kovempaa. Siksi ei voi ajatella niin, että kun kansainvälisestä kilpailukyvystä puhutaan, tarkoitetaan vain vientiteollisuutta.
Sitran johtaja Mari Pantsar toi mietittäväksi, mitä merkitystä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on sillä, että materiaaleja käytetään Euroopassa keskimäärin vain kerran, että autot seisovat paikoillaan 92–98 prosenttia ajasta, että toimistot ovat tyhjinä 60 prosenttia ajasta ja että ruuasta kolmannes päätyy roskiin. Kuulolla Mari Kiviniemi ja Jyri Häkämies sekä Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.
Kansanedustaja ja eduskuntavaaliehdokas Harri Jaskari kannattaa sähköistämisen lisäämistä ydinvoimalla ja uusiutuvilla energialähteillä kuten tuulivoimalla. – Hiilen ja fossiilisten polttoaineiden käyttö alas, mutta on edettävä varovasti ja järjestelmällisesti.
Etusivun graafi, lähde: IGES, Aalto University, D-mat
Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila
